» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Pääasiaa koskevassa oikeudenkäynnissä kaksi kantajaa, osakeyhtiö ja yksityishenkilö, vaativat vahvistettavaksi 540 000 euron saatavaa asunto-osakeyhtiöltä. Molemmat kantajat omistivat asunto-osakeyhtiön kaikki osakkeet. Asunto-osakeyhtiö oli aiemmassa oikeudenkäynnissä velvoitettu suorittamaan sivulliselle velkojayhtiölle noin 160 000 euron saatava. Sivullinen velkojayhtiö vaati väliintulo-oikeutta. Sen mukaan oikeudenkäynnin tarkoituksena oli ainoastaan vaikeuttaa tai estää sen asunto-osakeyhtiöön kohdistettavia perintätoimia.
Lain mukaan väliintulo-oikeus on sellaisella sivullisella, jonka oikeutta koskevaa asiaa käsitellään oikeudenkäynnissä. Pelkkä taloudellinen intressi ei ole riittävä oikeudellinen intressi päästä vaikuttamaan oikeudenkäynnin lopputulokseen. Korkein oikeus pysytti käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen, jossa väliintulo-oikeus oli hylätty.
Hovioikeus oli kumonnut käräjäoikeuden päätöksen, koska se katsoi, että oikeudenkäynti voisi todennäköisesti johtaa asunto-osakeyhtiön maksukyvyttömyyteen. Vaikka yleensä väliintulo-oikeutta ei voi saada pelkän taloudellisen intressin perusteella, hovioikeus totesi, että oikeuskäytännössä oli poikkeuksellisesti myönnetty väliintulo-oikeus esimerkiksi silloin, jos kanteen nostamisen tarkoituksena oli estää sivullista käyttämästä oikeuttaan.
Korkein oikeus toteaa, että väliintulosäännöstä on poikkeussäännöksenä tulkittava suppeasti. Ei olisi tarkoituksenmukaista myöntää kilpaileville velkojille yleistä väliintulo-oikeutta velkomisoikeudenkäynneissä. Lisäksi Korkein oikeus katsoi, että velkojalla oli käytössään muita tehokkaita oikeuskeinoja, kuten pakkotäytäntöönpano, taloudellisten intressiensä toteuttamiseksi. Asunto-osakeyhtiön päätyminen maksukyvyttömäksi oli kyllä velkojan intressien vastaista, mutta se ei silti ollut riittävä peruste väliintulo-oikeudelle.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa