Minilex - Lakipuhelin

Asianosaisen kuuleminen edunvalvonta-asiassa - KKO:2012:109

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

  • Asianosaisen kuuleminen
    Holhoustoimi
    Edunvalvojan määrääminen

Tapauksessa käsiteltiin 21-vuotiaan naisen edunvalvojan määräämistä. Asianosaiselle tai hänen vanhemmilleen ei ollut varattu tilaisuutta tulla kuulluksi. Käräjäoikeus ei myöskään ollut hankkinut omasta aloitteestaan tarpeellista selvitystä asiassa. Asia palautettiin käräjäoikeuteen lopulta uudelleen käsiteltäväksi lain säännösten mukaan.

Turun seudun maistraatti oli pyytänyt käräjäoikeudessa 10.2.2010 tulleessa hakemuksessa, että Tamara H:n edunvalvojaksi määrätään Forssa-Loimaan oikeusaputoimiston yleinen edunvalvoja.  Määräys koskisi Tamaran omaisuuden hoitoa ja hänen edustamistaan omaisuutta ja taloudellisia asioita koskevissa asioissa. Tamara H:ta oli kuultu henkilökohtaisesti 6.11.2009, milloin hän oli ilmoittanut suostuvansa edunvalvojan määräämisen ja siihen, että edunvalvoja on yleinen edunvalvoja. Käräjäoikeus määräsi Tamara H:n edunvalvojaksi yleisen edunvalvojan maistraatin hakemuksen mukaan. Käräjäoikeus ei varannut Tamara H:lle tilaisuutta tulla kuulluksi, mutta katsoi, että esitetyn selvityksen mukaan Tamara H ei terveydentilansa takia pysty huolehtimaan taloudellisista asioistaan ja lääkärintodistuksesta ilmenee, että edunvalvojan määrääminen on tarpeellinen toimi.

Tamara H valitti asiasta hovioikeuteen vaatien, että maistraatin hakemus hylätään. Toissijaisesti hän vaati, että edunvalvojaksi määrättäisiin hänen isänsä taikka äitinsä ja pyysi heidän kuulemistaan hovioikeudessa tässä asiassa. Turun seudun maistraatti vasta valitukseen vaatinen sen hylkäämistä. Hovioikeus ratkaisi asian pääkäsittelyä toimittamatta kirjallisessa menettelyssä: se pysytti käräjäoikeuden päätöksen. Hovioikeus perusteli asiansa sillä, että lääkärinlausunnosta ilmenee, että Tamara H:lle on suositeltu asuntola-asumista sekä jatko-opiskelua, mutta opinnot ovat keskeytyneet vanhempien toimesta.  Lääkärin lausunto myös osoittaa, ettei Tamara H oli kykenevä huolehtimaan itsestään tai raha-asioistaan. Kuulemistilaisuudesta päätellen, Tamara H:lla oli myönteinen suhtautuminen edunvalvonnan järjestämiseen ja toivoikin itsenäisempää elämää. Hovioikeus näin ollen katsoi yleisen edunvalvojan olevan parempi vaihtoehto edunvalvojana kuin vanhemmat tässä tilanteessa.

Tamara H sai valitusluvan korkeimpaan oikeuteen. Hän vaati, että hovioikeuden päätös kumottaisiin ja maistraatin hakemus edunvalvojasta hylätään. Toissijaisesti hän vaati, että edunvalvojaksi määrättäisiin hänen isä tai äiti. Viimesijainen vaatimus oli, että asia palautetaan käräjä- tai hovioikeuteen kuulemisvirheen vuoksi käsiteltäväksi uudestaan laillisesti. Maistraatti vastasi valitukseen vaatien sen hylkäämistä.

Korkeimmassa oikeudessa käsiteltävänä oli, onko tuomioistuimen noudattama menettely ollut asianmukaista huomioon ottaen yleiset menettelysäännöt - sekä periaatteet ja holhoustoimilaissa mainitut menettelysäännökset. Erityisesti siihen kiinnitettiin huomiota, onko asiaa voinut ratkaista antamatta tilaisuutta tulla kuulluksi Tamara H:lle. Selvitettiin myös, onko käräjäoikeus voinut ratkaista asian vain kirjallisen aineistoin perusteella vai olisiko sen tullut hankkia selvitystä asiassa omasta aloitteestaan.

Lääkärin lausunnon mukaan Tamara H tuki edunvalvojan määräämistä eikä Tamara H:ta voitu terveydentilansa takia kuulla henkilökohtaisesti tuomioistuimessa. Lausuntoon oli liitetty lisäksi muistio maistraatin kuulemistilaisuudesta, jossa Tamara H oli antanut kirjallisen suostumuksensa edunvalvonnasta ja muutenkin myönteisesti suhtautunut asiaan. Käräjäoikeuden asiassa sovellettavien menettelysäännösten mukaan (holhoustoimilaki 78 §) edunvalvojan määräämistä koskevissa asioissa tuomioistuimen täytyy omasta aloitteestaan määrätä hankittavaksi kaikki se selvitys, joka on asiassa tarpeen sen ratkaisemiseksi. Mitä kuulemiseen tulee, Perustuslain 21 §:n ja ihmisoikeuksien mukaan,  oikeus tulla kuulluksi on yksi tärkeimpiä oikeuksiamme. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on antanut asian tiimoilta useita ennakkoratkaisuja, joiden mukaan edunvalvojan määräämistä koskevissa asioissa tulisi kuulla henkilökohtaisesti asianosaista. Asian päättäminen ilman asianosaisen näkemistä rikkoo kontradiktorista periaatetta.

Lain mukaan on vain kaksi poikkeusta, milloin tilaisuutta tulla kuulluksi ei pidä vara. Toinen näistä holhoustoimilain 73 §:n 4 momentti ja toinen oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 9 § eikä näistä kumpikaan sovellu tähän tapaukseen. Korkein oikeus on kuitenkin KKO 2009:68 tapauksessa katsonut, ettei kuulemista tarvinnut tehdä, koska asia oli ratkaista asianosaisen tahdon mukaisesti ja hän oli tähän antanut kirjallisen suostumuksensa.  Kyseessä oli myös edunvalvojan määrääminen asianosaiselle.

Korkein oikeus lausui Tamara H:n kuulemisesta, ettei maistraatin toimittama kuuleminen ole riittävä. Laissa olevia kuulemissäännöksiä ei tule tulkita lain sanamuotoa lievemmin. Sen mukaan kuuleminen tulee toimittaa tuomioistuimessa.  Korkein oikeus myös lausui, että käräjäoikeuden olisi pitänyt ryhtyä toimiin hankkiakseen asiassa lisäselvitystä ja taatakseen Tamara H:n oikeusturvan. Kuuleminen olisi voitu järjestää esimerkiksi hakemusasian istunnossa. Tamara H:n oikeusturva olisi vaatinut myös oikeudenkäyntiavustajan tai prosessiedunvalvojan määräämistä.  Tamara H:lle olisi myös pitänyt antaa tiedoksi kaikki se oikeudenkäyntiaineisto, mikä on olemassa häntä koskevassa asiassa. Näin ei tehty, joten asia on ratkaistu ilman Tamara H:n tietoa asian vireillä olosta ja siihen, mihin päätös on perustunut.

Tamara H:n vanhempien kuulemisesta korkein oikeus lausui, että heitä olisi tullut kuulla. Perusteluissaan se sanoi, että holhoustoimilain 73 §:n 2 momentin mukaan läheisellä tarkoitetaan vain hänen aviopuolisoaan. Tuomioistuin voi kuitenkin saman lain 78 §:n mukaan määrätä omasta aloitteestaan hankittavaksi kaikki tarpeellinen selvitys asiassa. Tässä tilanteessa käräjäoikeuden olisi pitänyt varata vanhemmille tilaisuus tulla kuulluksi, koska Tamara H asui vielä vanhempien yläkerrassa vuokralla ja tapauksessa käsiteltiin osittain myös Tamara H:n ja hänen vanhempiensa välisiä jännitteitä edunvalvonta-asiassa. Näin ollen käräjäoikeus on loukannut Tamara H:n oikeutta tulla kuulluksi ja laiminlyönyt velvollisuutena omasta aloitteestaan selvittää asia tarpeellisessa määrin.

Korkein oikeus kumosi hovioikeuden ja käräjäoikeuden päätökset ja asia palautettiin Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen, jonka tulee ottaa asia uudelleen käsiteltäväksi omasta aloitteestaan ja menetellä siinä laillisesti ottaen huomioon palauttamisen syy.  

 


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät tapaukset


 

Selaa lakitietoa