» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa oli kyse tilanteesta, jossa A oli nostanut kanteen X Ky:tä ja sen omistaja B:tä kohtaan työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta. Kanteessa A oli vaatinut X Ky:ltä ja B:ltä korvauksia kanteessa mainitun menettelyn perusteella. Kihlakunnanoikeus oli kuitenkin päätynyt hylkäämään kanteen 4.11.1991 antamallaan päätöksellä. A oli myöhemmin pyytänyt hänelle myönnettäväksi uutta määräaikaa valituksen laatimiselle kihlakunnanoikeuden päätöksestä. Hovioikeus oli myöntänyt sanotun määräajan 13.3.1992 siten, että määräaika oli määrätty päättyväksi 13.4.1992.
X Ky ja B eivät olleet vastanneet A:n tämän määräajan sisällä toimittamaan valitukseen, minkä johdosta hovioikeus päätyi ratkaisemaan asian X Ky:ltä ja B:ltä vastausta pyytämättä 26.11.1992. Ratkaisussaan hovioikeus päätyi velvoittamaan X Ky:n ja B:n suorittamaan A:lle korvausta työsopimuksen laittoman irtisanomisen johdosta. Tapauksessa tuli juridiselta kantilta katsottuna arvioitavaksi, oliko hovioikeus saanut ratkaista asian pyytämättä X Ky:ltä ja B:ltä vastausta A:n toimittamaan valitukseen.
Valitusluvan saatuaan X Ky ja B valittivat hovioikeuden tuomiosta korkeimpaan oikeuteen vaatimuksenaan, että asia palautettaisiin hovioikeuteen sitä varten, että he voisivat antaa vastauksensa A:n valitukseen. Korkein oikeus totesi, että tavallisesti kanteen vastaajalla oli oma-aloitteinen oikeus huolehtia puhevallastaan ja vastata valitukseen määräajan puitteissa.
Tässä tapauksessa oli kuitenkin kyse hovioikeuden A:lle myöntämästä uudesta määräajasta valituksen toimittamiseen. Tällöin kuulemisperiaatteen tavoitteenmukainen toteutuminen edellytti korkeimman oikeuden mukaan sitä, että hovioikeus olisi varmistanut ennen ratkaisun antamista, että valituksen laatineen osapuolen vastapuolet olivat saaneet tiedon uuden määräajan myöntämisestä niin aikaisessa vaiheessa, että heillä olisi ollut mahdollisuus vastata valitukseen. Kun tämän osalta ei ollut esitetty selvitystä, korkein oikeus katsoi, että tilaisuus X Ky:n ja B:n kuulemiseen olisi tullut hovioikeuden puolesta varata viran puolesta. Näillä perusteilla korkein oikeus päätyi kumoamaan hovioikeuden tuomion ja palauttamaan asian hovioikeuteen uudelleen käsiteltäväksi.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa