» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Korkeimman oikeuden käsiteltäväksi tuli tapauksessa KKO:2014:45 kysymys siitä, oliko hovioikeus menetellyt virheellisesti jättäessään suullisen pääkäsittelyn toimittamatta asiassa. Pääkäsittelyä ei ole pakko järjestää asianosaisten pyynnöstä huolimatta silloin, kun asiassa ei ole varteenotettavaa epäilystä käräjäoikeudesa esitettyjen todisteiden oikeellisuudesta. Tällöin hovioikeus saa ratkaista asian kirjallisessa menettelyssä. Kantajat A ja B olivat valittaneet muun muassa poliisin toiminnasta heitä koskevassa rikosjutussa. He vaativat valtiolta vahingonkorvausta. Valtio vastaajana kiisti väitteet. Käräjäoikeus piti valtion näkemystä uskottavampana ja hylkäsi kanteen. Myös hovioikeus hylkäsi kantajien vaatimukset. Tämän lisäksi se katsoi, että pääkäsittelylle ei ollut asiassa perustetta, vaikka A ja B sinänsä olivat esittäneet uusia todisteita.
KKO piti tapauksessa ongelmallisena sitä, että käräjäoikeus ei ollut kattavasti perustellut sitä, miksi vastaajan näkemyksiä pidettiin luotettavampana ja uskottavampana kuin kantajien esittämää oikeudenkäyntiaineistoa. Jo perusoikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin edellyttää, että tuomioistuin perustelee ratkaisunsa avoimesti ja läpinäkyvästi. Perusteluvelvollisuuden laiminlyömisen vuoksi asiassa olisi KKO:n mielestä tullut järjestää pääkäsittely hovioikeudessa.
Kieltäytyminen suullisen pääkäsittelyn pitämisestä edellyttää myös sitä, että se on selvästi tarpeetonta kun otetaan huomioon asian laatu ja merkitys asianosaisille. Hovioikeuden ei tarvitse järjestää pääkäsittelyä esimerkiksi selvästi perusteettomien väitteiden osalta. KKO:n mukaan A:n ja B:n esittämien seikkojen vuoksi tapausta ei pidetty siten yksinkertaisena, itsestäänselvänä tai perusteettomana, että hovioikeus olisi voinut tällä perusteella jättää pääkäsittelyn toimittamatta. Tapaus ei myöskään taloudellisten intressien takia ollut vähämerkityksellinen.
Käräjäoikeus ei siis ollut perustellut näkökohtiaan juuri ollenkaan, eikä asia ollut perusteeton tai asianosaisille merkityksetön. Näiden näkökohtien vuoksi KKO katsoi, että hovioikeus oli menetellyt virheellisesti. Asia palautettiin hovioikeuteen uutta, lainmukaista käsittelyä varten. Hovioikeudelle asetettiin velvollisuus järjestä asiassa suullinen pääkäsittely pelkän kirjallisen menettelyn sijasta.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa