» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Korkeimman oikeuden ratkaisu KKO:2005:72 koski A:ta, joka oli vangittuna ollessaan estynyt harjoittamasta prostituutiota, josta hän sai elantonsa. A vaati tämän johdosta syyttömästi vangitulle ja tuomitulle valtion varoista korvausta ansion menetyksestä.
Käräjäoikeus totesi päätöksessään, että palkkion lupaaminen sukupuoliyhteyden myöntämisestä on Suomen oikeusjärjestyksen vastaista eikä käräjäoikeus tämän vuoksi nähnyt laillisia perusteita sille, että valtio tulisi velvoittaa maksamaan A:lle korvaus. Tämän vuoksi käräjäoikeus päätyi hylkäämään kanteen haastetta antamatta perusteettomana siltä osin, kuin siinä oli vaadittu valtiolta korvausta ansionmenetyksestä. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua.
Korkein oikeus totesi ratkaisussaan, ettei A:n kannevaatimus voinut saada oikeussuojaa. Vaatimus oli täten selvästi perusteeton ja kanne oli voitu hylätä heti haastetta antamatta. Korkein oikeus lausui perusteluissaan, että lainvastaisia ja hyvän tavan vastaisia oikeustoimia ja sopimusehtoja pidetään pätemättöminä. Tällöin lähtökohtana on, etteivät niihin perustuvat vaatimukset nauti oikeussuojaa eikä siten kyseiseen sopimukseen perustuvaa saatavaa voida periä tuomioistuimissa. Suomessa sukupuoliyhteyden harjoittamisen on perinteisesti katsottu olevan tällaista hyvän tavan vastaista toimintaa. Vaikka työansion menetys kuuluukin valtion varoista vapauden menetyksen johdosta korvattaviin vahinkoihin, oli A:n vaatimus, joka ei Suomen oikeusjärjestyksen mukaan voi johtaa vaaditun korvauksen tuomitsemiseen, selvästi perusteeton.
Eri mieltä olleen oikeusneuvos Mansikkamäen mukaan asia olisi sen sijaan tullut palauttaa käräjäoikeuteen. Hänen mukaansa kanteen hylkäämiselle ei ollut perustetta, sillä A:n kanne perustui lakiin ja vaatimus oli aito ja vakava eikä selvästi perusteeton. Eri mieltä ollut oikeusneuvos Lehtimaja olisi päätynyt eri perusteilla korkeimman oikeuden antamasta tuomiosta ilmenevään lopputulokseen ja oikeusneuvos Raulos ilmaisi olevansa samaa mieltä kuin oikeusneuvos Lehtimaja.
Korkeimman oikeuden ratkaisu oli perusteltu, koska kanteella ei ollut todellisia menestymisen mahdollisuuksia. Toisaalta korkeimman oikeuden ratkaisun lopputuloksen perusteella voidaan kyseenalaistaa se, annetaanko kantajalle riittävää oikeussuojaa. Kanne voidaan nimittäin ratkaisun perusteella suoraan hylätä haastetta antamatta silloin, kun vaatimuksen perusteena on hyvän tavan vastainen toiminta. Kuitenkin, access to justice -periaatteen mukaisesti oikeussuojaa tulisi antaa hyvin epätavanomaisillekin vaatimuksille.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa