Minilex - Lakipuhelin

Yhteistoimintamenettely työvoimaa vähennettäessä: Neuvotteluvelvoite

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Vähintään 50 työntekijän työnantajan on käytävä muutosneuvottelut ennen kuin se voi päättää yhdenkään työntekijän irtisanomisesta, lomautuksesta, osa-aikaistamisesta tai olennaisen työehdon muutoksesta taloudellisella tai tuotannollisella perusteella (yhteistoimintalain 16 ja 17 §). Neuvottelut on aloitettava jo silloin, kun työnantaja harkitsee tällaisia toimenpiteitä. Velvoite täyttyy, kun neuvottelut on käyty lain menettelysääntöjä noudattaen ja vähimmäisaika on kulunut. 20–49 työntekijää säännöllisesti työllistävälle työnantajalle velvollisuus syntyy vain, jos se harkitsee 90 päivän aikana vähintään 20 työntekijään kohdistuvia laissa tarkoitettuja vähentämistoimenpiteitä (yhteistoimintalain 16 a §).

Muutosneuvotteluissa (aiemmin yt-neuvotteluissa) tavoitteena on päästä työntekijöitä vähemmän haittaavaan ratkaisuun. Muutosneuvotteluja onkin käytävä yhteistoiminnan hengessä ja osapuolten on pyrittävä myötävaikuttamaan neuvotteluiden etenemiseen, jotta yksimielinen ratkaisu voitaisiin saavuttaa.

Kun työnantaja harkitsee yhden tai useamman työntekijän irtisanomista, lomauttamista, osa-aikaistamista tai työsopimuksen olennaisen ehdon yksipuolista muuttamista taloudellisella tai tuotannollisella perusteella, työnantajan on annettava kirjallinen neuvotteluesitys muutosneuvottelujen käynnistämiseksi. Tämä on välttämätöntä. Työntekijöiden irtisanomisesta, lomauttamisesta, osa-aikaistamisesta tai olennaisen ehdon muuttamisesta neuvotellaan työnantajan ja näitä työntekijöitä edustavan henkilöstön edustajan, tavallisesti luottamusmiehen tai luottamusvaltuutetun, kesken. Jos edustajaa ei ole, neuvottelut käydään työnantajan ja asianomaisten työntekijöiden välillä (yhteistoimintalain 18 §).

Neuvotteluvelvoite katsotaan täytetyksi työnantajan osalta, mikäli neuvottelut ovat kestäneet vähäisempien toimenpiteiden osalta vähintään seitsemän päivää. Seitsemän päivän aikaraja koskee tilanteita, joissa irtisanomiset, lomautukset, osa-aikaistamiset tai olennaisen ehdon muutokset koskevat alle kymmentä työntekijää, lomautus kestää enintään 90 päivää tai työnantaja on yrityssaneerauksessa. Seitsemän päivän aikaraja koskee lisäksi aina sellaista työnantajaa, jolla on palveluksessaan säännöllisesti alle 50 työntekijää. Muissa tilanteissa, esimerkiksi kun vähintään 50 työntekijän työnantajan harkitsemat irtisanomiset kohdistuvat vähintään kymmeneen työntekijään, neuvotteluja on käytävä vähintään kolmen viikon ajan (yhteistoimintalain 23 §). Muutosneuvottelujen ajanjakson laskeminen aloitetaan siitä, kun muutosneuvottelut aloitettiin. Muutosneuvottelujen yhteydessä on kuitenkin mahdollista sopia poikkeavista neuvotteluajoista.

Työnantajan on pyynnöstä huolehdittava, että neuvotteluista tehdään pöytäkirja, josta ilmenevät ainakin ajankohdat, jolloin neuvotteluja on käyty, sekä neuvotteluihin osallistuneet henkilöt ja neuvottelujen tulokset sekä mahdolliset osallisten eriävät kannanotot (yhteistoimintalain 24 §). Työnantajan täytyy lisäksi kohtuullisen ajan kuluessa esittää neuvottelujen osapuolille arvio harkitsemansa päätöksen sisällöstä, toimenpiteiden kohteena olevien työntekijöiden määristä, mahdollisten lomautusten kestosta sekä ajasta, jonka kuluessa päätös tullaan panemaan täytäntöön (yhteistoimintalain 25 §).
 

Ketä neuvotteluvelvoite koskee?

Yhteistoimintalain (1333/2021) muutosneuvottelusäännökset koskevat täysimääräisesti yrityksiä, joissa on säännöllisesti vähintään 50 työntekijää. Niissä jo yhtä työntekijää koskeva toimenpide edellyttää muutosneuvotteluja. Jos työntekijöitä on 20–49, neuvottelut on käytävä vain, kun työnantaja harkitsee 90 päivän aikana vähintään 20 työntekijän irtisanomista, osa-aikaistamista, olennaisen ehdon muutosta tai irtisanomisperusteella tehtävää lomautusta (yhteistoimintalain 16 a §). Alle 20 työntekijän yritykseen lakia ei sovelleta. Kun muutosneuvotteluvelvollisuutta ei ole, työnantajan on ennen tuotannollista irtisanomista selvitettävä irtisanottavalle irtisanomisen perusteet ja vaihtoehdot (työsopimuslain 9 luvun 3 §).

Konkurssiin asetetun tai selvitystilaan määrätyn työnantajan ei tarvitse käydä muutosneuvotteluja henkilöstövähennyksistä (yhteistoimintalain 16 §:n 3 momentti).

Tässä artikkelissa kerrotaan säännöistä, joita sovelletaan, kun neuvotteluesitys on annettu 1.7.2025 tai myöhemmin. Jos esitys annettiin ennen 1.7.2025, menettelyyn sovelletaan silloin voimassa olleita säännöksiä (lain 252/2025 voimaantulosäännös).
 

Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »

Milloin muutosneuvottelut on aloitettava?

Muutosneuvottelut on aloitettava, kun työnantaja harkitsee toimenpiteitä, jotka voivat johtaa irtisanomisiin, lomautuksiin, osa-aikaistamisiin tai työsopimuksen olennaisten ehtojen muutoksiin (yhteistoimintalain 17 §). Ratkaisevaa on, että neuvottelut käydään ennen kuin työnantaja tosiasiassa tekee päätöksen.

Silloisen yhteistoimintalain voimassaoloaikana annetussa ratkaisussa KKO 2010:8 työnantajan hallitus oli jo päättänyt aluetoimistojen ja henkilöstön määrästä ennen yhteistoimintaneuvottelujen käymistä, ja neuvotteli sitten vain päätöstensä seurauksista. Korkein oikeus katsoi, että neuvotteluvelvoite oli laiminlyöty työntekijän kannalta olennaisilta osin, ja irtisanotulle tuomittiin hyvitykseksi kymmenen kuukauden palkka. Sinulle tämä tarkoittaa, että muodollisesti käydyt neuvottelut eivät riitä, jos niissä käsitellään vain jo tehtyä ratkaisua. Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, onko työnantajasi laiminlyönyt neuvotteluvelvoitteen.

Sama periaate koskee konsernia. Ratkaisussa KKO 2010:20 ulkomainen emoyhtiö oli tosiasiallisesti päättänyt suomalaisen tehtaan sulkemisesta jo ennen kuin tytäryhtiössä aloitettiin yhteistoimintaneuvottelut. Korkein oikeus katsoi, että työnantajana toiminut tytäryhtiö oli laiminlyönyt neuvotteluvelvoitteensa. Ratkaisu annettiin silloisen yhteistoimintalain (725/1978) voimassaoloaikana, mutta se osoittaa, ettei yhteistoimintaneuvottelujen ajoitusta arvioida pelkästään sen mukaan, milloin työnantajayhtiön oma hallitus tekee päätöksen.

Työnantaja saa ratkaista asian ilman edeltäviä neuvotteluja vain, jos ennalta arvaamattomat erityisen painavat syyt estävät neuvottelut. Silloinkin neuvottelut on käynnistettävä viivytyksettä esteen poistuttua.
 

Mitä esityksessä ja neuvotteluissa on oltava

Neuvotteluesitys on annettava viimeistään viisi päivää ennen neuvottelujen alkua. Siinä on kerrottava muutosneuvottelujen alkamisaika ja -paikka, käsiteltävät asiat, suunnitellut toimenpiteet ja niiden perusteet, alustava arvio kohteena olevien määristä, valintaperiaatteet ja arvio toimeenpanoajasta. Esitys toimitetaan myös työvoimaviranomaiselle viimeistään neuvottelujen alkaessa (yhteistoimintalain 19 §).

Neuvotteluissa on käsiteltävä ainakin toimenpiteiden perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot sekä keinot rajata kohteena olevien työntekijöiden määrää ja lieventää heille aiheutuvia kielteisiä seurauksia (yhteistoimintalain 20 §). Henkilöstön edustajalla tai työntekijällä on lisäksi oikeus tehdä kirjallisia ehdotuksia, jotka tulee myös käsitellä neuvotteluissa. Jos työnantaja ei pidä ehdotuksia toteuttamiskelpoisina, sen on kerrottava syyt kirjallisesti neuvotteluiden kuluessa (yhteistoimintalain 22 §). Kun neuvotteluesitys koskee vähintään kymmenen työntekijän irtisanomista, työnantajan on neuvottelujen alussa annettava esitys toimintasuunnitelmaksi.
 

Milloin neuvotteluvelvoite katsotaan täytetyksi

Neuvotteluvelvoite on täytetty, kun neuvottelut on käyty lain menettelysääntöjä noudattaen ja vähimmäisaika on kulunut (yhteistoimintalain 23 §). Pelkkä ajan kuluminen ei riitä, jos esimerkiksi vaihtoehdot jäivät käsittelemättä. Laki ei edellytä, että osapuolet pääsevät sopimukseen. Kun neuvotteluvelvoite on täytetty, työnantaja saa tehdä päätöksensä.

Jos neuvotteluesitys koski vähintään kymmenen työntekijän irtisanomista, irtisanotun työsuhde ei saa päättyä ennen kuin 30 päivää on kulunut neuvotteluesityksen toimittamisesta työvoimaviranomaiselle (yhteistoimintalain 25 a §). Tämä aika ei pidennä neuvotteluja, vaan rajoittaa vain työsuhteen päättymispäivää.

Esimerkki 1: 70 hengen yritys harkitsee neljän myyjän irtisanomista. Muutosneuvottelut on käytävä, koska yrityksessä on vähintään 50 työntekijää. Neuvotteluiden vähimmäisaika on seitsemän päivää niiden aloittamisesta. Ennen tätä työnantajan on vielä annettava neuvotteluesitys vähintään viisi päivää ennen muutosneuvotteluiden aloittamista.

Esimerkki 2: 90 hengen yrityksen hallitus hyväksyy tuotannon siirron toiselle paikkakunnalle ja tiedottaa siitä ennen muutosneuvotteluja. Neuvotteluissa käsitellään ainoastaan irtisanottavien määrää. Asetelma viittaa siihen, että ratkaisu tehtiin jo ennen muutosneuvotteluja, mikä voi johtaa hyvitysten maksamiseen, vaikka neuvotteluja käytiinkin lakisääteiset kolme viikkoa.

 

Entä jos työnantaja ei noudata neuvotteluvelvoitetta?

Jos työnantaja irtisanoo, lomauttaa, osa-aikaistaa tai muuttaa työsopimuksen olennaista ehtoa jättäen tahallisesti tai huolimattomuudesta noudattamatta laissa määrättyä neuvotteluvelvoitetta, on se määrättävä maksamaan työntekijälle hyvitys. Lain mukaan hyvityksen määrä on enintään 40 160 euroa, ellei laiminlyöntiä ole pidettävä vähäisenä, jolloin hyvitys voidaan jättää määräämättä (yhteistoimintalain 44 §). Jos haluat juristin laativan hyvitysvaatimuksen, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.

Neuvotteluvelvoitteen täyttäminen ei yksin oikeuta irtisanomiseen. Työnantajalla on oltava irtisanomiseen työsopimuslain 7 luvun 3 §:n mukainen peruste, ja sen on ennen irtisanomista tarjottava työntekijälle muuta sopivaa työtä ja tarvittaessa koulutusta, jos sellaista on (työsopimuslain 7 luvun 4 §).
 

Milloin juristista on hyötyä

Työnantajalle juristi arvioi, milloin harkinta on edennyt niin pitkälle, että neuvottelut on aloitettava, sekä laatii neuvotteluesityksen ja aikataulun. Juristi varmistaa, ettei hallituksen tai konsernin päätösasiakirjoista synny vaikutelmaa valmiista ratkaisusta. Henkilöstön puolella juristi käy läpi neuvotteluesityksen, pöytäkirjat ja päätösten ajankohdat sekä arvioi, tuliko neuvotteluvelvoite täytettyä ja laskee hyvityksen kanneajan.
 

Kysymyksiä ja vastauksia

Pitääkö neuvotella, jos irtisanotaan vain yksi työntekijä?

Vähintään 50 työntekijän yrityksessä pitää. Kun toimenpide koskee yksittäistä työntekijää, neuvottelut voidaan käydä suoraan hänen kanssaan, mutta hänellä on oikeus vaatia, että asiasta neuvotellaan henkilöstön edustajan läsnä ollessa tai työnantajan ja edustajan kesken (yhteistoimintalain 18 §:n 2 momentti). Jos et ole varma, koskeeko neuvotteluvelvoite työpaikkaasi, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.

Voiko työnantaja jo neuvotteluesityksessä kertoa, mitä se aikoo tehdä?

Voi ja sen pitääkin. Esityksessä kerrotaan suunnitellut toimenpiteet ja niiden perusteet. Ratkaisevaa on, että suunnitelma on vielä aidosti muutettavissa neuvotteluissa eikä lopullista päätöstä ole tehty.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43

klo 8 - 19 • la–su 10 - 17

Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?

Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450

klo 8 - 23 • la–su 9 - 23

 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa