» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Kyllä. Työnantaja voi vapauttaa työntekijän työnteosta irtisanomisajaksi, mutta työsuhde jatkuu irtisanomisajan loppuun ja palkka on maksettava normaalisti. Vapauttaminen ei ole irtisanomisajan laiminlyönti, eikä työnantaja voi sen vuoksi lopettaa palkanmaksua. Työsuhteen velvollisuudet, kuten kilpailevan toiminnan kielto, ovat voimassa vapautuksen aikanakin. Eri tilanne on, jos työntekijä itse pyytää päästä pois työstä: silloin voidaan sopia myös palkattomasta vapaasta tai aiemmasta päättymispäivästä.
Mitä vapauttaminen tarkoittaa?
Kun työsopimus irtisanotaan, työsuhde ei pääty heti vaan irtisanomisajan kuluttua (työsopimuslain 6 luvun 2 ja 3 §). Työnantaja voi silti päättää, ettei työntekijän tarvitse tulla töihin irtisanomisaikana. Näin tehdään usein, kun työnantaja haluaa järjestää tehtävät uudelleen, suojata asiakassuhteita tai tietoja tai kun työilmapiiri on tulehtunut.
Vapautuksen aikana:
- työsuhde on voimassa irtisanomisajan viimeiseen päivään
- palkka maksetaan tavallisina palkanmaksupäivinä
- työsuhteen päättymispäivä ei muutu
- työnantajan ja työntekijän velvollisuudet jatkuvat.
Irtisanomisajan pituus määräytyy työsopimuksen, työehtosopimuksen tai lain mukaan. Laissa työnantajan irtisanomisaika on työsuhteen kestosta riippuen 14 päivästä kuuteen kuukauteen (työsopimuslain 6 luvun 3 §). Siitä kerrotaan artikkelissa Työsopimuksen irtisanomisaika.
Miksi palkka on maksettava?
Työnantajan on maksettava täysi palkka, jos työntekijä on ollut sopimuksen mukaisesti työnantajan käytettävissä mutta ei ole voinut tehdä työtä työnantajasta johtuvasta syystä, ellei toisin sovita (työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 1 momentti). Kun työnantaja itse päättää, ettei työtä tarvitse tehdä, palkkaoikeus säilyy. Palkattomasta vapaasta voidaan siis vain sopia, eikä työnantaja voi määrätä sitä yksin.
Laki antaa työnantajalle oikeuden vähentää tällaisesta palkasta sen, mitä työntekijältä on säästynyt, sekä sen, mitä hän on ansainnut muulla työllä tai jättänyt tahallaan ansaitsematta. Vähennyksessä on noudatettava kuittausrajoituksia (työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 3 momentti ja 17 §). Jos teet vapautuksen aikana muuta työtä, siitä saamasi ansio voi siten vaikuttaa työnantajan maksettavaksi jäävään palkkaan. Selvitä tilanteen vaikutukset ja sovi mahdollisuuksien mukaan kirjallisesti etukäteen siitä, miten muu työ ja siitä saatavat ansiot otetaan huomioon.
Saako työnantaja antaa vapautuksen sijasta muita tehtäviä?
Työnantaja voi vapauttaa työntekijän työntekovelvollisuudesta irtisanomisajaksi, mutta tämä ei tarkoita, että työnantaja voisi muuttaa työntekijän tehtäviä miten tahansa. Korkein oikeus arvioi ratkaisussa KKO 2017:26 tilannetta, jossa tehtaanjohtaja irtisanottiin taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla yhdeksän kuukauden irtisanomisajalla. Työnantaja poisti häneltä heti johtamistehtävät ja siirsi hänet vähäisempiin projektitehtäviin.
Korkeimman oikeuden mukaan työnantaja ei saanut muuttaa työsuhteen olennaisia ehtoja välittömin vaikutuksin ilman työsopimuksen purkamisperusteeseen verrattavaa erittäin painavaa syytä. Se, että työnantaja olisi voinut vapauttaa työntekijän kokonaan työntekovelvollisuudesta irtisanomisajaksi, ei oikeuttanut siirtämään häntä vähäisempiin tehtäviin. Työntekijällä oli lähtökohtaisesti oikeus jatkaa työsopimuksensa mukaisissa tehtävissä työsuhteen päättymiseen asti.
Jos sinulle annetaan irtisanomisaikana selvästi vähäisempiä tehtäviä, pyydä työnantajalta muutoksen perusteet kirjallisesti ja säilytä työsopimus sekä tehtävänkuvausta koskevat asiakirjat.
Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »Mitä tapahtuu eduille ja lomille?
Työsuhde-edut, kuten puhelin-, auto- tai ravintoetu, jatkuvat lähtökohtaisesti työsuhteen ajan sen mukaan, mitä etua koskevassa ehdossa on sovittu. Työnantaja voi pyytää palauttamaan työvälineet. Jos etu on kuitenkin osa palkkaa, sen poistaminen kesken irtisanomisajan voi tarkoittaa palkan alentamista. Tarkista etujen ehdot ja sovi niistä kirjallisesti.
Vuosiloman ajankohdan määrää työnantaja, jollei siitä sovita (vuosilomalain 20 §). Ajankohdasta on ilmoitettava viimeistään kuukautta ennen loman alkua tai, jos se ei ole mahdollista, viimeistään kaksi viikkoa ennen (vuosilomalain 23 §). Työnantaja voi siis sijoittaa vuosiloman irtisanomisajalle, kun loman ajankohtaa ja ilmoittamista koskevia sääntöjä noudatetaan. Työehtosopimuksessa voi olla tästä omia määräyksiä. Pelkkä työstä vapauttaminen ei tee vapautusajasta vuosilomaa. Pitämättä jääneet lomat korvataan lomakorvauksena työsuhteen päättyessä (vuosilomalain 17 §).
Mitä työntekijä saa tehdä vapautuksen aikana?
Työsuhde on voimassa, joten et saa tehdä työtä kilpailijalle tai harjoittaa kilpailevaa toimintaa tavalla, joka ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa (työsopimuslain 3 luvun 3 §). Et myöskään saa käyttää tai ilmaista työnantajan liikesalaisuuksia (työsopimuslain 3 luvun 4 §). Kilpailematonta työtä voi yleensä tehdä, mutta siitä saatu ansio voi vaikuttaa palkkaan edellä kerrotulla tavalla. Kiellosta kerrotaan artikkelissa Työntekijää koskee kilpailevan toiminnan kielto.
Vapauttaminen ei ole irtisanomisajan laiminlyönti
Irtisanomisajan laiminlyönti on eri asia. Silloin työnantaja päättää työsuhteen ennen kuin irtisanomisaika on kulunut. Työnantajan on tällöin maksettava korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta, ja osittaisessa laiminlyönnissä noudattamatta jääneen osan palkka (työsopimuslain 6 luvun 4 §:n 1 ja 3 momentti). Ero vaikuttaa esimerkiksi työsuhteen päättymispäivään, työtodistukseen ja työsuhteen aikaisiin velvollisuuksiin. Laiminlyönnistä kerrotaan artikkelissa Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen.
Jos työntekijä itse pyytää päästä lähtemään aiemmin, kyse on sopimuksesta. Voidaan sopia esimerkiksi, että työsuhde päättyy aiemmin tai että loppuaika on palkatonta vapaata. Sopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, jotta työntekijää ei myöhemmin syytetä irtisanomisajan laiminlyönnistä (työsopimuslain 6 luvun 4 §:n 2 momentti). Työntekijän omasta lähtemisestä kerrotaan artikkelissa Irtisanoutuminen: irtisanomisaika, ilmoitus ja lähteminen heti.
Vaihteleva työaika ja lomautus
Jos työsopimuksessa on sovittu vaihtelevasta työajasta ja työnantajan irtisanomisaikana tarjoama työ jää alle viimeistä työvuoroa edeltäneiden 12 viikon keskimääräisen määrän, työnantajan on korvattava ansionmenetys. Velvollisuutta ei ole, jos työsuhde on kestänyt ennen irtisanomista alle kuukauden. Sama koskee kiinteää työaikaa, jos lisätyötä on irtisanomista edeltäneiden kuuden kuukauden aikana tehty keskimäärin vähintään nelinkertaisesti sovittuun nähden (työsopimuslain 6 luvun 4 a §). Esimerkiksi nollatuntisopimuksella työskentelevää ei siis voi "vapauttaa" irtisanomisajaksi niin, että hän jää ilman tavanomaista ansiotaan.
Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työsopimuksen päättymään lomautuksen aikana, työntekijällä on oikeus irtisanomisajan palkkaan. Työsopimuslain 5 luvun 7 §:n 2 momentin mukaan työnantaja saa vähentää palkasta seitsemän päivän palkan, jos lomautuksessa käytettiin lain tai sopimuksen mukaista yli seitsemän päivän lomautusilmoitusaikaa. Muutos tuli voimaan 1.6.2026 (laki 412/2026).
Lain voimaantulosäännöksessä ei nimenomaisesti säädetä, miten uutta vähennyssääntöä sovelletaan ennen 1.6.2026 alkaneisiin mutta tämän ajankohdan jälkeen jatkuviin lomautuksiin. Siksi tällaisissa tilanteissa säännöksen ajallinen soveltuminen on arvioitava erikseen. Lomautuksesta kerrotaan artikkelissa Lomautetun työntekijän asema.
Irtisanomisajan palkka ja työttömyysturva
Työttömyysetuutta ei makseta siltä ajalta, jolta sinulla on oikeus irtisanomisajan palkkaan tai sitä vastaavaan korvaukseen (työttömyysturvalain 3 luvun 5 §:n 1 momentin 1 kohta). Vapautuksen aikana olet vielä työsuhteessa ja saat palkkaa, joten etuutta ei yleensä makseta ennen työsuhteen päättymistä. Työnhakijaksi kannattaa silti ilmoittautua hyvissä ajoin.
Kolme esimerkkiä
Työnantaja irtisanoo viisi vuotta työskennelleen myyjän tuotannollisilla perusteilla kahden kuukauden irtisanomisajalla ja ilmoittaa, ettei töihin tarvitse enää tulla. Myyjä saa palkkansa ja sovitut edut kahden kuukauden ajan. Työsuhde päättyy irtisanomisajan lopussa.
Työnantaja vapauttaa työntekijän työstä ja ilmoittaa maksavansa palkan vain kahdelta viikolta, vaikka irtisanomisaika on kuukausi. Koska työsuhde jatkuu, työntekijä voi vaatia koko kuukauden palkan. Jos työnantaja on tosiasiassa päättänyt työsuhteen jo kahden viikon jälkeen, kyse on irtisanomisajan laiminlyönnistä, ja loppuosan palkka on maksettava korvauksena.
Työntekovelvollisuudesta vapautettu työntekijä aloittaa irtisanomisaikana työn toisella, kilpailemattomalla alalla. Uusi työ ei lähtökohtaisesti riko kilpailevan toiminnan kieltoa, mutta muualta saadut ansiot voivat tietyissä tilanteissa vaikuttaa työnantajan maksettavaksi jäävään palkkaan. Tämä riippuu muun muassa siitä, millä perusteella työntekijä on vapautettu työntekovelvollisuudesta ja soveltuuko tilanteeseen työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 3 momentin vähennyssääntö. Siksi on suositeltavaa sopia työnantajan kanssa kirjallisesti etukäteen palkanmaksusta ja uuden työn vaikutuksesta siihen.
Toimi näin
- Pyydä vapautuksesta kirjallinen vahvistus: päättymispäivä, palkka, edut ja lomat.
- Tarkista, että palkka maksetaan koko irtisanomisajalta tavallisina palkanmaksupäivinä.
- Jos haluat aloittaa uudessa työssä jo vapautuksen aikana, sovi asiasta työnantajan kanssa kirjallisesti ja varmista, ettei työ kilpaile.
- Jos palkka jää maksamatta, vaadi se kirjallisesti. Palkkasaatava on vaadittava kanteella kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä (työsopimuslain 13 luvun 9 §:n 3 momentti). Pelkkä vaatimuskirje ei katkaise määräaikaa.
- Jos epäilet, että irtisanominen oli perusteeton, se on eri vaatimus. Siitä kerrotaan artikkelissa Milloin irtisanominen on laiton?.
Milloin juristin apu kannattaa?
Työntekijälle juristi tarkistaa, maksetaanko irtisanomisajan palkka ja edut oikein, onko kyse vapautuksesta vai irtisanomisajan laiminlyönnistä ja voiko työnantaja vähentää muualta saatua ansiota. Hän laatii palkkavaatimuksen ja arvioi samalla, oliko irtisanomiselle peruste. Työnantajalle juristi laatii vapautuksesta kirjallisen sopimuksen, jossa sovitaan palkasta, eduista, lomista, salassapidosta ja muusta työnteosta. Avuksi kannattaa koota irtisanomisilmoitus, työsopimus, työehtosopimus, palkkalaskelmat ja vapautusta koskevat viestit.
Usein kysyttyä
Voiko työnantaja kutsua minut takaisin töihin kesken vapautuksen?
Se riippuu siitä, mitä on sovittu. Jos olette sopineet vapautuksesta koko irtisanomisajaksi, työnantaja ei voi yksin perua sopimusta. Jos työnantaja on vain ilmoittanut, ettei töihin tarvitse tulla, sillä on työsuhteen jatkuessa yleensä oikeus pyytää sinua takaisin. Kirjaa vapautuksen ehdot siksi aina.
Mikä päivä merkitään työtodistukseen päättymispäiväksi?
Irtisanomisajan viimeinen päivä, koska työsuhde jatkuu vapautuksesta huolimatta siihen asti. Työtodistus annetaan pyynnöstä (työsopimuslain 6 luvun 7 §).
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa