» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Työnantaja ei voi alentaa palkkaa tai muuttaa työsuhdetta osa-aikaiseksi yksipuolisesti pelkän säästötarpeen vuoksi. Ilman sinun suostumustasi muutos edellyttää samanlaista taloudellista tai tuotannollista perustetta kuin irtisanominen, ja se tulee voimaan vasta irtisanomisajan jälkeen. Osa-aikaistamisesta tämä on säädetty laissa, mutta palkan alentaminen on oikeuskäytännössä hyväksytty vain poikkeuksellisesti. Lisäksi vähintään 50 työntekijän yrityksessä muutoksesta on neuvoteltava ennen päätöstä jo yhdenkin työntekijän kohdalla.
Työsopimuksen olennaisen ehdon muuttaminen – edellytyksenä suostumus tai irtisanomisperuste
Palkka ja työaika ovat työsopimuksen olennaisia ehtoja. Niitä voi muuttaa sopimalla, jolloin muutos tulee voimaan sovittuna päivänä. Jos et suostu, työnantaja voi muuttaa ehtoa vain, jos sillä on irtisanomisperuste. Tarjolla olevan työn on täytynyt vähentyä taloudellisista, tuotannollisista tai toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä olennaisesti ja pysyvästi, ja syyn on oltava asiallinen ja painava (työsopimuslain 7 luvun 3 §).
Kun ehto muuttuu, työnantajan on annettava kirjallinen selvitys muutoksesta niin pian kuin mahdollista, viimeistään muutoksen tullessa voimaan (työsopimuslain 2 luvun 4 §).
Työsuhteen muuttaminen osa-aikaiseksi
Laki sanoo suoraan: "Työnantaja saa yksipuolisesti muuttaa työsuhteen osa-aikaiseksi 3 §:ssä tarkoitetulla irtisanomisperusteella irtisanomisaikaa noudattaen" (työsopimuslain 7 luvun 11 §). Edellytykset ovat samat kuin irtisanomisessa:
- työ on vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi
- Työnantaja ei voi tarjota sinulle muuta kokoaikaista työtä tai koulutusta (työsopimuslain 7 luvun 4 §)
- muutos tulee voimaan vasta irtisanomisajan jälkeen.
Palkka pienenee työajan mukana. Jos työ vähenee vain tilapäisesti, oikea keino voi olla lomautus.
Palkan alentaminen
Työsopimuslaissa ei ole palkan alentamista koskevaa säännöstä. Korkein oikeus on todennut, että laissa työnjohtovallan ulkopuolinen oikeus muuttaa olennaista ehtoa yksipuolisesti on säädetty vain osa-aikaistamisesta. Oikeuskäytännössä on kuitenkin arvioitu, että työnantaja on voinut irtisanomisen sijasta irtisanomisperusteella ja irtisanomisaikaa noudattaen muuttaa työsuhteen olennaisia ehtoja, kuten työtehtäviä, palkkaa ja työntekopaikkaa (KKO 2016:80, kohdat 12–13).
Rajat ovat tosin tiukat. Ratkaisussa KKO 1996:89 laman aikana tappiollinen sähköalan yritys sai alentaa myyjien palkkoja irtisanomisperusteella ja irtisanomisaikaa noudattaen. Ratkaisevaa tapauksessa oli se, että yhtiöllä oli taloudellinen irtisanomisperuste, alennus oli muiden saneeraustoimien ohella välttämätön toiminnan turvaamiseksi ja palkat täyttivät edelleen työehtosopimuksen vähimmäistason. Korkein oikeus korosti, ettei palkan alentaminen ole irtisanomisen säännönmukainen vaihtoehto, vaan poikkeusluonteinen keino.
Ratkaisussa KKO 2005:29 tarjouskilpailuja hävinnyt bussiyhtiö sai poistaa korjaamotyöntekijöiden tuotantopalkkion osana koko henkilöstöön kohdistuneita säästöjä. Yrityksen ei tarvinnut olla välittömästi ajautumassa konkurssiin, vaan arvio saattoi perustua ennusteeseen toiminnan lopettamisen uhasta.
Raja toiseen suuntaan näkyy ratkaisussa KKO 2015:7. Noin 12 000 hengen palveluyhtiö ei saanut irtisanoa työntekijää, joka kieltäytyi palkan alentamisesta, kun yksi asiakassopimus oli kilpailutettu halvemmaksi. Yhden työntekijän palkalla ei ollut vaikutusta yhtiön toimintaedellytyksiin, eikä sopimusta voitu pitää erillisenä toiminnallisena kokonaisuutena.
Ratkaisut 1996:89 ja 2005:29 annettiin vanhan työsopimuslain aikana, mutta Korkein oikeus on nojannut niihin myös nykyisen työsopimuslain aikana antamissaan ratkaisuissa (KKO 2016:80). Pelkkä halu parantaa yrityksen kannattavuutta ei riitä perusteeksi. Jos et ole varma, onko työnantajallasi peruste alentaa palkkaasi, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.
Miten työsopimuksen olennaisen ehdon muutoksesta on ilmoitettava
Ilmoituksesta on käytävä riittävän selvästi ilmi irtisanomisperuste, muutettava ehto, muutoksen voimaantulo irtisanomisajan päätyttyä ja se, mitä tapahtuu, jos et hyväksy muutosta (KKO 2016:80, kohdat 16–18). Tapauksessa ilmoitus oli puutteellinen, joten irtisanomisaika alkoi vasta, kun työnantaja ilmoitti asiasta selkeästi.
Jos et hyväksy muutosta, työsuhde päättyy irtisanomisajan kuluttua työnantajan irtisanomana. Silloin arvioidaan, oliko irtisanomiselle laillinen peruste. Jos ei ollut, voit vaatia korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä, enintään 24 kuukauden palkkaa vastaavan määrän (työsopimuslain 12 luvun 2 §). Kanne on nostettava kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä (työsopimuslain 13 luvun 9 §). Samaa menettelyä käytetään, kun työnantaja muuttaa työntekopaikkaa.
Muutosneuvottelujen käyminen ennen päätöstä
Muutosneuvottelujen piiriin kuuluvat nimenomaisesti osa-aikaistaminen ja "työsopimuksen olennaisen ehdon yksipuolinen muuttaminen" taloudellisella tai tuotannollisella perusteella (yhteistoimintalain 16 §:n 1 momentti). Neuvottelut on käytävä:
- vähintään 50 työntekijän yrityksessä jo yhtä työntekijää koskevasta muutoksesta
- 20–49 työntekijän yrityksessä vain, jos työnantaja harkitsee 90 päivän aikana vähintään 20 työntekijää koskevia toimia (yhteistoimintalain 16 a §).
Alle 20 työntekijän yritystä yhteistoimintalaki ei koske. Myös niissä muutoksen perusteet ja vaihtoehdot kannattaa kuitenkin käydä läpi työntekijän kanssa ennen ilmoitusta.
Työsuhteen olennaisen ehdon muutoksen yhteydessä neuvottelut käydään samalla tavalla kuin irtisanomisia koskevat neuvottelut. Työnantaja antaa kirjallisen neuvotteluesityksen viimeistään viisi päivää ennen neuvotteluja ja toimittaa sen myös työvoimaviranomaiselle (yhteistoimintalain 19 §). Neuvotteluissa käsitellään muutoksen perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot sekä henkilöstön ehdotukset (yhteistoimintalain 20 ja 22 §). Neuvotteluaika on kolme viikkoa tai seitsemän päivää, jollei toisin sovita. Seitsemän päivää riittää esimerkiksi, kun muutos koskee alle kymmentä työntekijää tai yrityksessä on alle 50 työntekijää (yhteistoimintalain 23 §).
Nykyiset 50 työntekijän raja ja 16 a § ovat olleet voimassa 1.7.2025 alkaen. Jos neuvotteluesitys annettiin ennen sitä, menettelyyn sovelletaan silloin voimassa olleita säännöksiä.
Hyvitys, vaikka työsuhde jatkuu
Jos työnantaja alentaa palkkaa tai osa-aikaistaa ja jättää tahallaan tai huolimattomuudesta noudattamatta muutosneuvottelujen menettelysäännöksiä, muutoksen kohteena olevalle työntekijälle on määrättävä hyvitys, lain mukaan enintään 40 160 euroa, ellei laiminlyöntiä ole pidettävä vähäisenä (yhteistoimintalain 44 §). Hyvityksen saaminen ei edellytä työsuhteen päättymistä. Juristi voi avustaa sinua muutosneuvotteluihin liittyvässä riidassa.
Ratkaisussa KKO 2021:17 työaikaan kuulunut ruokailu muutettiin palkattomaksi tauoksi. Korkein oikeus katsoi silloisen yhteistoimintalain aikana, että irtisanomisperusteen veroista perustetta edellyttävä olennaisen ehdon muutos rinnastuu irtisanomiseen, joten siitä olisi pitänyt neuvotella tiukemman menettelyn mukaan. Työnantaja velvoitettiin maksamaan työntekijöille 1 000–2 000 euron hyvitykset, vaikka työsuhteet jatkuivat. Nykylaissa työsuhteen olennaisen ehdon muuttaminen on hyvitysperusteena kirjattu suoraan lakiin.
Työsuhteen jatkuessa hyvityskanne on nostettava kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana oikeus syntyi (yhteistoimintalain 44 §:n 5 momentti).
Neuvottelut eivät kuitenkaan tee palkan alentamisesta sallittua, jos irtisanomisperustetta ei ole. Yhteistoimintalaki koskee menettelyä, työsopimuslaki sitä, onko muutokselle peruste.
Kaksi esimerkkiä
Esimerkki 1: Kolmenkymmenen hengen konepaja menettää suurimman asiakkaansa ja aikoo osa-aikaistaa kuusi asentajaa pysyvästi. Koska toimet koskevat alle 20:tä työntekijää, muutosneuvotteluja ei tarvita. Työnantajalla on silti oltava irtisanomisperuste, sen on tarjottava mahdollista muuta kokoaikaista työtä ja ilmoitettava muutoksesta selvästi. Lisäksi muutos tulee voimaan vasta kunkin irtisanomisajan kuluttua.
Esimerkki 2: Kahdensadan hengen ohjelmistoyhtiö haluaa alentaa kaikkien palkkoja 10 prosenttia parantaakseen tulostaan, vaikka työtä on yhtä paljon kuin ennenkin. Irtisanomisperustetta ei ole, joten palkkaa ei voi alentaa ilman suostumusta. Lisäksi asiasta olisi pitänyt käydä muutosneuvottelut ennen päätöstä.
Työntekijän toimintaohje työsuhteen ehtoa muutettaessa
Älä allekirjoita uutta sopimusta heti. Pyydä työnantajalta kirjallisesti muutettava ehto, sen peruste sekä voimaantulopäivä. Tarkista, alittaako uusi palkka työehtosopimuksen vähimmäistason, ja selvitä, onko yrityksessä käyty muutosneuvottelut. Jos et hyväksy muutosta, ilmoita siitä kirjallisesti. Muista, että työsuhde voi silloin päättyä irtisanomisajan kuluttua. Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, kannattaako muutos hyväksyä.
Juristi arvioi, onko työ todella vähentynyt ja koskeeko muutos sinua asiallisesti. Hän käy läpi työnantajan ilmoituksen, neuvotteluesityksen ja talousluvut. Sen jälkeen hän neuvoo, kannattaako muutos hyväksyä, vastustaa vai neuvotella esimerkiksi määräaikaisesta alennuksesta. Juristi laatii myös tarvittaessa korvaus- tai hyvitysvaatimuksen. Jos haluat juristin laativan vaatimuksen, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.
Kysymyksiä ja vastauksia
Saako työnantaja alentaa vain minun palkkaani?
Työntekijöitä on kohdeltava tasapuolisesti, jollei poikkeaminen ole tehtävien ja aseman vuoksi perusteltua (työsopimuslain 2 luvun 2 §). Yhden työntekijän palkan alentaminen on vaikea perustella, jos säästöllä ei ole olennaista merkitystä toiminnan jatkumiselle, kuten ratkaisussa KKO 2015:7.
Voinko sopia palkanalennuksesta vain määräajaksi?
Voit, jos suostut muutokseen vapaaehtoisesti. Sopikaa kirjallisesti alennuksen määrä, sen kesto sekä se, että palkka palaa ennalleen sovittuna päivänä. Ilman tällaista kirjausta väliaikaiseksi tarkoitettu alennus voi jäädä pysyväksi.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Pyydä tarjous lakipalvelusta
Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43
klo 8 - 19 • la–su 10 - 17
Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?
Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450
klo 8 - 23 • la–su 9 - 23
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa
