» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Voi, jos palkan maksamatta jättäminen on niin vakava laiminlyönti, ettei sinulta voida kohtuudella edellyttää työn jatkamista edes irtisanomisajan verran (työsopimuslain 8 luvun 1 §:n 2 momentti). Yksittäinen lyhyt viivästys ei yleensä riitä, mutta toistuva tai pitkään jatkuva laiminlyönti, jota työnantaja ei korjaa vaatimuksesta huolimatta, voi riittää. Ennen työsopimuksen purkamista työnantajalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, ja purkaminen on tehtävä 14 päivän määräajassa. Jos työntekijällä on ollut lainmukainen purkamisperuste ja työsuhteen päättyminen johtuu työnantajan tahallisesta tai huolimattomasta menettelystä, työnantaja voi joutua maksamaan korvausta, jonka määrä on lähtökohtaisesti 3–24 kuukauden palkka (12 luvun 2 §). Maksamattomat palkat on maksettava joka tapauksessa.
Palkka ja purku ovat eri asioita
Pidä erillään kaksi kysymystä:
- Palkkasaatava. Oikeus tehdystä työstä maksettavaan palkkaan on olemassa riippumatta siitä, puratko sopimuksen. Myöhässä olevalle palkalle voit vaatia viivästyskorkoa eräpäivästä alkaen. Korko on seitsemän prosenttiyksikköä yli Suomen Pankin viitekoron (korkolain 4 §).
- Purkuoikeus ja korvaus. Ne edellyttävät, että laiminlyönti on riittävän vakava ja että toimit oikein ja ajoissa.
Palkanmaksu on yksi työnantajan tärkeimmistä velvollisuuksista. Sen vakava laiminlyönti voi siksi oikeuttaa työntekijän purkamaan työsopimuksen. Purkaminen edellyttää kuitenkin erittäin painavaa syytä sekä työntekijän että työnantajan puolelta.
Kynnyksestä yleisesti kerrotaan artikkelissa Työsopimuksen purkaminen ja syyt.
Milloin maksamaton palkka riittää purkuun?
Ratkaisevaa ei ole pelkkä viivästys, vaan työnantajan menettely kokonaisuutena. Arvioon vaikuttavat erityisesti se, kuinka pitkään palkka on ollut maksamatta, onko laiminlyönti toistuva, kuinka suuresta osasta palkkaa on kyse, onko työnantaja selittänyt viivästyksen uskottavasti ja korjaako se tilanteen, kun vaadit maksua.
Kynnys ei todennäköisesti ylity, jos
- palkka myöhästyy kerran muutamalla päivällä ja maksetaan heti, kun huomautat
- riita koskee vain yksittäistä lisää tai tulkinnanvaraista erää.
Kynnys voi ylittyä, jos
- palkka jää kokonaan maksamatta useana palkkapäivänä
- työnantaja ei reagoi kirjalliseen maksuvaatimukseen
- viivästykset toistuvat huomautuksista huolimatta
- työnantaja ilmoittaa, ettei aio maksaa.
Työnantajan rahapula ei poista velvollisuutta maksaa palkkaa. Se ei myöskään estä purkua, jos laiminlyönti on vakava.
Näin etenet
- Selvitä, mitä palkkaa on jäänyt maksamatta ja miltä ajalta. Tarkista palkkalaskelmat ja tiliotteet.
- Vaadi maksua kirjallisesti, esimerkiksi sähköpostilla. Yksilöi summa ja palkkakausi ja anna lyhyt maksuaika, esimerkiksi muutama päivä.
- Kerro samassa viestissä, että harkitset työsopimuksen purkamista, jos palkkaa ei makseta, ja pyydä työnantajaa vastaamaan määräaikaan mennessä. Näin varaat työnantajalle tilaisuuden tulla kuulluksi purkamisen perusteesta (9 luvun 2 §:n 2 momentti).
- Jos työnantaja ei maksa palkkaa eikä anna uskottavaa selitystä viivästykselle, arvioi purkamisen edellytykset viipymättä.
- Toimita purkuilmoitus työnantajalle henkilökohtaisesti. Jos se ei ole mahdollista, lähetä se kirjeitse tai sähköisesti. Kirjeitse tai sähköisesti lähetetty ilmoitus on ajoissa, kun se on lähetetty 14 päivän määräajan kuluessa (9 luvun 4 §). Laki ei vaadi kirjallista muotoa, mutta kirjallinen ilmoitus on paras näyttö.
- Ilmoittaudu työnhakijaksi ja kerro purun syy.
- Vaadi palkat ja korvaus. Jos työnantaja on maksukyvytön, hae palkkaturvaa.
Työehtosopimuksessa voi olla laista poikkeavia menettelysääntöjä, joten tarkista alasi työehtosopimus (13 luvun 7 §).
Mistä 14 päivää lasketaan?
Purkamisoikeus raukeaa, jos työsopimusta ei ole purettu 14 päivän kuluessa siitä, kun sait tiedon purkamisperusteen täyttymisestä (8 luvun 2 §). Palkanmaksulaiminlyönnissä purkamisperuste voi muodostua vasta viivästyksen pitkittyessä tai laiminlyöntien toistuessa. Jos palkka on edelleen maksamatta, laiminlyönnin jatkuvuudella voi olla merkitystä purkamisoikeuden arvioinnissa. Pelkkä maksamattoman palkan olemassaolo ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että purkamisoikeus säilyisi rajattomasti. Myöskään työnantajalle antamasi uuden maksuajan päättyminen ei sellaisenaan aloita uutta 14 päivän määräaikaa. Turvallisinta on selvittää purkamisperusteen täyttymisajankohta mahdollisimman varhain ja toimia viivytyksettä. Jos myös seuraava palkka jää maksamatta, kyseessä on uusi laiminlyönti, joka voidaan ottaa huomioon purkamisperustetta arvioitaessa. Jos harkitset purkua palkan laiminlyönnin vuoksi, voit pyytää maksuttoman selvityksen purkamisen ajoituksesta.
Esimerkki: Palkkapäivä oli 30.4., ja edellinenkin palkka tuli kaksi viikkoa myöhässä. Vaadit maksua 2.5. ja annat maksuajaksi 7.5. Työnantaja ei maksa palkkaa eikä vastaa vaatimukseen. Toistuvat viivästykset ja maksamattoman palkan määrä voivat yhdessä muodostaa purkamisperusteen. Määräajan alkamista ei kuitenkaan voida päätellä yksin 7.5. päättyvästä maksuajasta. Jos harkitset purkamista, selvitä peruste ja toimi viivytyksettä.
Määräajan laskemisesta kerrotaan tarkemmin artikkelissa Purkuoikeus raukeaa 14 päivässä: milloin purku tulee liian myöhään?.
Korvaus perusteettomasta päättämisestä
Jos työntekijä purkaa työsopimuksen lainmukaisesti työnantajan tahallisen tai huolimattoman menettelyn vuoksi, työnantaja on velvollinen maksamaan työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaista korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Korvaus on vähintään 3 ja enintään 24 kuukauden palkka (12 luvun 2 §:n 1 momentti). Korvausvastuun syntymiseen riittää työnantajan huolimattomuus. Arvioinnissa on kuitenkin otettava huomioon laiminlyönnin syy sekä se, onko työnantaja menetellyt huolimattomasti esimerkiksi palkanmaksussa ilmenneen häiriön selvittämisessä tai korjaamisessa.
Määrään vaikuttavat muun muassa työttömyyden arvioitu kesto ja ansionmenetys, työsuhteen kesto, ikäsi ja mahdollisuutesi saada vastaavaa työtä, työnantajan menettely sekä osapuolten olot yleensä (12 luvun 2 §:n 2 momentti). Korvaus maksetaan maksamattomien palkkojen lisäksi.
Jos purkukynnys ei ylity
Tämä on työntekijän suurin riski. Jos työnantajan laiminlyönti ei ollut riittävän vakava oikeuttamaan työsopimuksen purkamiseen, työntekijän välitön työsuhteen päättäminen voi olla lainvastaista. Menettelyä voidaan tilanteesta riippuen arvioida irtisanomisajan noudattamatta jättämisenä, jolloin työntekijä voi joutua maksamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan korvauksen (6 luvun 4 §:n 2 momentti ja 12 luvun 1 §:n 4 momentti). Työntekijän irtisanomisaika on 14 päivää, jos työsuhde on kestänyt enintään viisi vuotta, ja kuukausi, jos se on kestänyt pidempään, ellei muuta ole sovittu (6 luvun 3 §). Lisäksi työttömyysetuuteen voi tulla 45 päivän karenssi. Maksamattomat palkat on silti maksettava työntekijälle.
Jos purkamisperuste on epävarma, voit myös irtisanoutua normaalisti irtisanomisaikaa noudattaen ja vaatia maksamattomia palkkoja erikseen. Tällöin vältät irtisanomisajan noudattamatta jättämiseen liittyvän korvausriskin, mutta et saa työsopimuksen purkamiseen perustuvaa korvausta perusteettomasta päättämisestä. Irtisanoutumisesta voi myös seurata karenssi, ellei sinulla ole työttömyysturvalain mukaista pätevää syytä erota.
Työttömyysturva
Kun työntekijä purkaa sopimuksen 8 luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tilanteessa, hänellä on pätevä syy erota työstä (työttömyysturvalain 2 a luvun 2 §:n 1 kohta). Jos purkuperuste täyttyy, karenssia ei siis pitäisi tulla. Liitä etuushakemukseen maksuvaatimus, tiliotteet ja purkuilmoitus.
Karenssista kerrotaan artikkelissa Työsopimuksen purkaminen ilman karenssia.
Jos työnantaja on maksukyvytön: palkkaturva
Palkkaturvasta maksetaan työsuhteen saatavia, kun työnantaja on maksukyvytön. Maksukyvyttömyys tarkoittaa esimerkiksi konkurssia, tuloksetonta ulosottoa tai sitä, että työnantaja ei ole tavoitettavissa tai on lopettanut toimintansa eikä sen varoista saada maksua (palkkaturvalain 2 luvun 6 §). Saatavaa on haettava kolmen kuukauden kuluessa sen erääntymisestä (2 luvun 5 §). Hakemus jätetään Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskukselle tai työvoimaviranomaiselle (3 luvun 10 §). Palkkaturvaa maksetaan enintään 19 000 euroa saman työnantajan työstä (2 luvun 9 §).
Kolmen kuukauden hakuaika on lyhyt. Jos palkka on jäänyt maksamatta ja työnantajan talous on huono, tee palkkaturvahakemus heti, vaikka vielä harkitsisit purkua. Jos työnantaja on konkurssissa, sekä konkurssipesä että työntekijä voivat irtisanoa sopimuksen 14 päivän irtisanomisajalla (7 luvun 8 §). Silloin purku ei ole ainoa keino päästä irti.
Tästä kerrotaan artikkelissa Työnantajan konkurssi irtisanomisperusteena.
Työsopimus voidaan tietyissä tilanteissa katsoa myös purkautuneeksi ilman erillistä purkamisilmoitusta. Jos työnantaja on poissa työpaikalta vähintään seitsemän päivää ilmoittamatta sinä aikana työntekijälle pätevää syytä poissaololleen, työntekijä saa katsoa työsopimuksen purkautuneen (8 luvun 3 §:n 2 momentti).
Määräajat
- 14 päivää: määräaika työsopimuksen purkamiselle alkaa siitä, kun osapuoli saa tiedon purkamisperusteen täyttymisestä (8 luvun 2 §).
- 3 kuukautta: palkkaturvahakemus saatavan erääntymisestä (palkkaturvalain 2 luvun 5 §).
- 2 vuotta: kanne työnantajaa vastaan työsuhteen päättymisestä. Palkkasaatava vanhentuu viidessä vuodessa erääntymisestä, mutta työsuhteen päätyttyä se raukeaa, jos kannetta ei nosteta kahden vuoden kuluessa päättymisestä (13 luvun 9 §).
Esimerkkejä
Esimerkki 1: Palkka on jäänyt maksamatta kahtena kuukautena, eikä työnantaja vastaa viesteihin. Työntekijä vaatii maksua kirjallisesti, antaa vastausajan ja purkaa sopimuksen heti sen päätyttyä. Purkuperuste täyttyy todennäköisesti, ja työntekijä voi vaatia maksamattomien palkkojen lisäksi korvausta, jos työsuhteen päättyminen johtuu työnantajan tahallisesta tai huolimattomasta menettelystä.
Esimerkki 2: Palkka maksetaan kerran neljä päivää myöhässä. Työnantaja pahoittelee ja maksaa viivästyskoron. Purkuperustetta ei todennäköisesti ole, ja purkava työntekijä voi joutua maksamaan irtisanomisajan palkkaa vastaavan korvauksen.
Esimerkki 3: Työntekijä huomaa, ettei 3 000 euron palkkaa ole maksettu, mutta odottaa kuukauden ennen kuin tekee mitään. Purkamisoikeuden määräajan alkaminen riippuu siitä, milloin laiminlyönti on muodostanut riittävän vakavan purkamisperusteen. Purkamisoikeus on voinut raueta, mutta jatkuvan laiminlyönnin merkitys on arvioitava erikseen. Palkkasaatava säilyy purkamisoikeudesta riippumatta.
Milloin juristin apu kannattaa?
Ennen purkua. Väärä ajoitus tai liian heikko peruste voi johtaa korvausvastuuseen työnantajalle ja 45 päivän korvauksettomaan määräaikaan työttömyysturvassa, jos työsuhteen päättämiselle ei katsota olleen pätevää syytä. Juristi arvioi, riittääkö laiminlyönti purkuun, laatii maksuvaatimuksen ja purkuilmoituksen määräaikoineen ja laskee palkat, viivästyskoron ja korvauksen. Hän auttaa palkkaturvahakemuksessa, neuvottelee sovinnosta ja nostaa tarvittaessa kanteen. Ammattiliiton jäsen saa usein apua liitosta. Jos palkkasi on jäänyt maksamatta, voit pyytää maksuttoman selvityksen purkuoikeudestasi ja saatavistasi.
Usein kysyttyä
Voinko jäädä pois töistä, kunnes palkka maksetaan?
Se on riskialtista. Omavaltainen poissaolo voi olla sopimusrikkomus, johon työnantaja voi vedota. Turvallisempaa on vaatia maksua kirjallisesti ja tarvittaessa purkaa sopimus lain mukaisesti.
Riittääkö yksi maksamaton palkka purkuun?
Joskus voi riittää, jos koko palkka jää maksamatta eikä työnantaja korjaa tilannetta vaatimuksesta huolimatta. Lyhyt viivästys, joka korjataan heti, ei yleensä riitä.
Menetänkö palkkasaatavani, jos puran sopimuksen?
Et. Jo ansaittu palkka on maksettava, ja sitä voi vaatia erikseen. Muista kahden vuoden kanneaika työsuhteen päättymisestä.
Voinko hakea palkkaturvaa ja vaatia samalla korvausta työnantajalta?
Voit, jos edellytykset täyttyvät. Palkkaturvasta haetaan saatavia, kun työnantaja on maksukyvytön. Korvausta perusteettomasta päättämisestä vaaditaan työnantajalta, ja tuomittua korvausta voi hakea palkkaturvasta kolmen kuukauden kuluessa tuomion lainvoimaisuudesta.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Pyydä tarjous lakipalvelusta
Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43
klo 8 - 19 • la–su 10 - 17
Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?
Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450
klo 8 - 23 • la–su 9 - 23
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa
