Minilex - Lakipuhelin

Pesänjakajan valtuudet

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Pesänjakaja toimittaa omaisuuden erottelun ja jaon avioeron tai kuoleman jälkeen. Tuomioistuin määrää pesänjakajan, jos kuolinpesän osakas sitä vaatii, jonkun osakkaan osuus kuolinpesästä on ulosmitattu tai omaisuuden jako avioerossa on riitaisa. Pesänjakajan tulee valvoa kaikkien pesän osakkaiden etua. Pesänjakaja on yleensä koulutukseltaan lakimies, sillä tehtävän suorittaminen vaatii vahvaa oikeudellista osaamista.

Pesänjakajan toimivalta alkaa, kun tuomioistuimen päätös valinnasta tulee lainvoimiaseksi. Toimivalta jatkuu siihen saakka, kunnes omaisuus on jaettu tai kun tuomioistuin erottaa hänet tehtävästään. Pesänjakajan valtuudet voidaan ulottaa koskemaan sekä omaisuuden ositusta että erottelua, mikäli kyseessä on avioliitossa olleen henkilön jäämistön jakaminen. Pesänjakaja voidaan määrätä toimittamaan myös ainoastaan omaisuuden jako. Pesänjakajan toimivalta voi kuitenkin tietyissä tilanteissa ulottua myös ositukseen, vaikkei siitä olisi nimenomaista mainintaa tuomioistuimen antamassa pesänjakajaa koskevassa määräyskirjassa. Ositus on välttämätön edellytys perinnönjaolle, joten pesänjakajan valtuuksien venyttäminen koskemaan ositusta omaisuuden jakamisen lisäksi on usein kaikkien edun mukaista. Määräyskirjassa voidaan rajata pesänjakajan valtuuksia koskemaan ainoastaan tiettyä toimenpidettä, eikä toimivaltaa voida tällöin laajentaa.

Pesänjakajan valtuudet käsittävät omistuskysymysten sekä omaisuuden arvostukseen liittyvien kysymysten ratkaisemisen. Lisäksi pesänjakaja toteaa velat sekä niiden kattamisen. Pesänjakajan tulee kertoa jaettavan omaisuuden osakkaille pesänjaon etenemisestä, jakomenettelyn pääkohdista sekä jakoon liittyvistä toimenpiteistä. Hänen velvollisuutenaan on ottaa kantaa kaikkiin niihin seikkoihin, joita osakkaat esittävät jakoon liittyen. Pesänjakajan on laadittava omaisuusluettelo ennen varsinaisen jaon suorittamista. Perinnönjakotilanteessa perukirja toimii omaisuusluettelon pohjana. Ennen jaon suorittamista pesänjakajan on vahvistettava, ketkä kuuluvat jaettavan omaisuuden osakkaisiin. Osa pesänjakajan toimivaltuuden piiriin kuuluvista tehtävistä luetaan pesänjakajan velvollisuuksiksi ja osa toimenpiteistä on asianosaisaloitteisia. Pesänjakaja ei ole kenenkään osakkaan asiamies, vaan hänen on toimittava objektiivisesti kaikkiin osakkaisiin nähden.

Pesänjakaja toimittaa osituksen avioerotilanteessa samoin valtuuksin kuin perinnönjaossa. Pesänjakajan määrääminen avioerotilanteessa on tarpeellista, mikäli ero on riitaisa. Pesänjakajan avioeron riitaisuudesta huolimatta pyrittävä sovinnolliseen omaisuuden jakoon puolisoiden välillä. Pesänjakaja erottaa avio-oikeuden alaisen ja avio-oikeudesta vapaan omaisuuden toisistaan. Hän myös selvittää avioehtosopimuksen sekä muiden ositukseen vaikuttavien asiakirjojen sisällön.

Pesänjakaja on erotettava pesänselvittäjästä. Tiivistetysti pesänselvittäjän tehtävänä on saattaa omaisuus jakokuntoon, kun taas pesänjakaja huolehtii omaisuuden jaosta osakkaiden kesken. Pesänselvittäjä ja pesänjakaja voi kuitenkin olla sama henkilö. 

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]