- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Perunkirjoitus on suoritettava jokaisen Suomessa asuneen ihmisen kuoleman jälkeen. Määräaika perunkirjoituksen suorittamiselle on kolme kuukautta vainajan kuolemasta. Perunkirjoituksesta on laadittava perukirja, johon merkitään vainajan varat ja velat sekä muut vainajan varallisuuteen ja sen jakamiseen liittyvät seikat. Lesken kuoltua on perunkirjoitusta tehdessä huomioitava seikkoja liittyen hänen aiempaan avioliittoonsa. Perunkirjoituksen kannalta merkitystä on muun muassa sillä, oliko puolisoiden välillä tehty ositus ennen lesken kuolemaa.
Lesken kuoleman jälkeisessä perunkirjoituksessa laadittava perukirja poikkeaa sen sisällön osalta tavallisesta perukirjasta. Jos ensiksi kuolleen puolison omaisuutta ei ole jaettu, tai se on jaettu vain osittain, tulee lesken jälkeen tehtävään perukirjaan merkitä se omaisuus, johon leskellä olisi avio-oikeuden perusteella oikeus.
Jos avio-oikeutta on rajattu esimerkiksi avioehdolla, myös tästä tulee ottaa maininta lesken jälkeen toimitettavassa perunkirjoituksessa perukirjaan. Tämä on tärkeää sen vuoksi, että perittävä jäämistöomaisuus voidaan kohdentaa oikeille tahoille. Molempien puolisoiden kuoleman jälkeen avio-oikeuden alainen omaisuus jaetaan tasan sukuhaarojen kesken. Jos avio-oikeuden rajoitusta ei merkitä perukirjaan toisen vainajan perilliset voivat saada sellaista omaisuutta, johon heillä ei tosiasiassa ole oikeutta.
Jos ensiksi kuolleen puolison jälkeen on toimitettu ositus, lesken tässä osituksessa saama omaisuus on hänen omaansa, vaikka se olisi saatu avio-oikeuden perusteella. Tästä omaisuudesta ei tarvitse tehdä merkintää lesken jälkeen laadittavaan perukirjaan.
Vainajan kuoleman jälkeen on toimitettava perunkirjoitus
Kun ihminen kuolee, on hänen jälkeensä suoritettava perunkirjoitus. Perunkirjoitus on tehtävä jokaisen Suomessa vakinaisesti asuneen henkilön jälkeen. Henkilön varallisuudella ei ole merkitystä perunkirjoituksen suorittamisen kannalta: perunkirjoitus on siis suoritettava, vaikka pesä olisi ylivelkainen ja täten mitään jaettavaa ei olisi. Perunkirjoituksessa luetteloidaan vainajan varat ja velat ja muut perintöön vaikuttavat seikat kuolinhetken mukaisesti. Perunkirjoituksen voivat suorittaa vainajan omaiset itse, mutta myös ulkopuolisen avun käyttäminen on tavallista. Esimerkiksi Minilex tarjoaa perunkirjoituspalveluita. Usein voikin olla helpointa antaa perunkirjoitus jonkin ulkopuolisen tahon tehtäväksi etenkin, jos ei ole aikaisempaa kokemusta perunkirjoituksen suorittamisesta.
Perunkirjoituksen tekemisessä keskeistä on noudattaa määräaikaa. Perunkirjoitus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessavainajan kuolemasta. Pätevästä syystä on mahdollista saada jatkoaikaa perunkirjoituksen suorittamiselle verottajalta. Jatkoaikaa on haettava ennen kolmen kuukauden määräajan loppumista. Jatkoaikaa perunkirjoituksen suorittamiselle voi saada esimerkiksi silloin, kun kaikkia pesän osakkaita ei ole vielä saatu selvitettyä. Perunkirjoituksen suorittamisen jälkeen on kuukauden määräaika toimittaa tehty perukirja verottajalle.
Velvollisuus järjestää perunkirjoitus on sillä, jonka hoidettavana pesä on tai joka on sen tilaan parhaiten perehtynyt. Useimmiten tämä taho on vainajan leski tai joku lapsista. Järjestämisvelvollisuus voi olla myös ulkopuolisella pesänselvittäjällä tai vainajan ennakolta määräämällä testamentin toimeenpanijalla.
Itse perunkirjoitustilaisuuteen on kutsuttava kaikki pesän osakkaat ja vainajan leski, vaikkei hän olisikaan pesän osakas. Toissijaiset perilliset (vainajan vanhemmat mahdollisesti sisarukset lapsineen) on kutsuttava perunkirjoitukseen silloin, kun vainajalla ei ollut lapsia ja hänen leskensä on ensisijaisena perillisenä. Perunkirjoitukseen kutsuminen kannattaa tehdä todisteellisesti esimerkiksi kirjatulla kirjeellä silloin, kun kuolinpesän osakkaat ovat riitaisissa väleissä. Perunkirjoitus voidaan suorittaa, vaikka kaikki kutsutut eivät saapuisikaan paikalle.
Kaksi uskottua miestä suorittavat perunkirjoituksen luetteloimalla vainajan velat ja varat. Perunkirjoituksen toimituttaja valitsee uskotut miehet. Uskotut miehet arvostavat kuolinpesän varat eli määrittävät arvon parhaan ymmärryksensä mukaan. Uskotut miehet voivat olla esimerkiksi pankinjohtaja ja pankkitoimihenkilö tai kaksi naapuria. Uskottujen miesten on oltava täysi-ikäisiä ja oikeustoimikelpoisia.
Perukirjaan merkitään vainajan varat ja velat
Perunkirjoituksesta on laadittava perukirja. Perukirjaan merkitään kuolinpesän tila: mitä siihen kuuluu ja ketkä ovat kuolinpesään liitoksissa.
Perukirja on omaisuus- ja osakasluettelo sekä veroilmoitus. Perintöverotus suoritetaan perukirjan pohjalta. Verohallinto ei ole kuitenkaan sidottu perukirjassa ilmoitettuihin omaisuuden arvoihin, vaan se voi määrittää omaisuuden arvon oman arvionsa mukaan. Digi- ja väestötietovirasto antaa hakemuksesta vahvistuksensa perukirjan osakasluettelon paikkansapitävyydestä. Vahvistuksen jälkeen osakas voi hoitaa pesän asioita, esimerkiksi nostaa kanteen, ilman erillistä todistelua osakkaan asemasta ja oikeudesta hoitaa kuolinpesän asioita. Vahvistusta ei ole pakko hakea, mutta joskus se helpottaa asiointia eri viranomaisissa.
Perukirjaan on merkittävä mm.
- toimituksen aika ja paikka
- vainajan täydellinen nimi, ammatti ja kotipaikka sekä syntymä- ja kuolinpäivä
- osakkaiden, toissijaisten perillisten ja lesken nimet ja kotipaikat
- perillisten sukulaisuussuhde vainajaan
- perunkirjoitustilaisuudessa läsnä olleet
- puolison omaisuus sekä mahdollinen avio-oikeuden ulkopuolinen omaisuus perusteluineen, mikäli vainaja oli kuolinhetkellään avioliitossa
- vainajan antamat ennakkoperinnöt
- testamentit
- vainajan varat arvostettuna kuolinhetken mukaan
- vainajan velat kuolinhetkellä
Perukirjaan on liitettävä mahdolliset vainajan tekemät asiakirjat, kuten testamentti ja avioehto. Liitteeksi on lisättävä myös muut kuolinpesän tilaan liittyvät asiakirjat. Liitteeksi lisätään myös vainajan ensin kuolleen puolison kuoleman jälkeen tehty ositus- ja/tai perinnönjakokirja. Uskottujen miesten ja perunkirjoituksessa tietoja antaneiden on annettava perukirjassa vakuutus siitä, että annetut tiedot ovat tosia.
Joskus käy niin, että perunkirjoituksen suorittamisen jälkeen tulee ilmi uusia vainajan varoja tai velkoja. Tällöin on laadittava oikaisu- tai täydennysperukirja. Määräaikana on yksi kuukausi uuden tiedon ilmenemisestä.
Perukirja on toimitettava verottajalle kuukauden kuluttua perunkirjoitustilaisuuden pitämisestä.
Miten perunkirjoitus lesken jälkeen poikkeaa ensiksi kuolleen puolison perunkirjoituksesta?
Myös lesken kuoleman jälkeen on suoritettava perunkirjoitus. Lesken perunkirjoituksessa on otettava huomioon hänen aikaisempi avioliittonsa ja sen oikeusvaikutukset.
Huomiota on kiinnitettävä siihen, oliko lesken ja ensiksi kuolleen puolison välillä toimitettu omaisuuden ositus. Osituksessa molempien puolisoiden varoista vähennetään velat. Enemmän omistava puoliso maksaa pääsääntöisesti vähemmän omistavalle tasinkoa siten, että avioliiton päättyessä molempien puolisoiden avio-oikeuden alainen varallisuus muodostuu yhtä suureksi. Myös avio-oikeuden olemassaoloon ja siihen tehtyihin rajauksiin (avioehto) on paneuduttava lesken perunkirjoitusta suoritettaessa. Avio-oikeudella tarkoitetaan puolison oikeutta toisen puolison omaisuuteen avioliiton päättyessä.
Lesken varat ja velat on luetteloitava perukirjaan normaalisti. Lisäksi lesken kuoleman jälkeen tehtävään perukirjaan on merkittävä ensiksi kuolleen puolison avio-oikeuden alainen omaisuus. Tämä tarkoittaa sitä omaisuutta, jota ei puolisoiden välisellä avioehdolla ollut rajattu pois. Lesken perunkirjoitusta tehtäessä onkin otettava selvää siitä, mihin kuolleen puolisonsa omaisuuteen leskellä oli avio-oikeus. Samoin ensiksi kuolleen puolison oikeus lesken omaisuuteen on myös tutkittava. Mikäli leski ei eläessään vedonnut lesken tasinkoprivilegiin eli oikeuteen olla maksamatta tasinkoa kuolinpesälle, on lesken kuollessa ensiksi kuolleen puolison perillisillä oikeus saada leskeltä tasinkoa. Tämä siis silloin, jos leski oli varakkaampi kuin ensiksi kuollut puoliso.
Mikäli ensiksi kuolleen puolison jälkeen ei ole tehty minkäänlaista ositusta tai perinnönjakoa, kuuluu puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus edelleen avio-oikeuden alle. Avio-oikeus ei siis lakkaa kuoleman johdosta. Vasta puolisoiden välillä tehty omaisuuden ositus lakkauttaa avio-oikeuden. Lesken puolisonsa kuoleman jälkeen kartuttama omaisuus ei kuitenkaan kuulu avio-oikeuden alle.
Mikäli puolisoiden välillä oli siis ositus tekemättä, tulee lesken kuollessa hänen perukirjaansa merkitä molempien puolisoiden
- avio-oikeuden alainen omaisuus
- avio-oikeuden ulkopuolinen omaisuus
Erittely on tehtävä omaisuuserittäin. Perukirjaan on tehtävä maininta mahdollisesta avioehdosta.
Leski on voinut myös periä ensiksi kuolleen puolison, mikäli tällä ei ollut lapsia eikä hän ollut määrännyt omaisuudestaan testamentilla. Tällöin lesken kuollessa perintö jaetaan puoliksi ensiksi kuolleen puolison toissijaisten perillisten ja lesken perillisten kesken. Jakosuhde on voinut muuttua ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen esimerkiksi lesken vaurastuttua. Lesken perukirjaan voidaan merkitä selvitys siitä, miten jakosuhde on muuttunut.
Mikäli taas ositus ja mahdollinen perinnönjako on ensiksi kuolleen puolison jälkeen ehditty jo tehdä, on niistä todisteena olevat asiakirjat (ositus- ja perinnönjakokirja) liitettävä osaksi lesken perukirjaa.
Yhteenveto
- Perunkirjoitus on tehtävä jokaisen Suomessa asuneen henkilön kuoleman jälkeen.
- Perunkirjoituksessa laaditaan perukirja, joka sisältää osakasluettelon, varallisuus- ja velkaluettelon sekä toimii veroilmoituksena perintöveroa varten.
- Lesken jälkeen tehtävässä perukirjassa merkitään leskellä oleva omaisuus ja mahdolliset avio-oikeuden rajoitukset.
- Avio-oikeuden alainen omaisuus jaetaan tasan puolisoiden kuoleman jälkeen.
- Perukirjaan on liitettävä tarvittavat asiakirjat ja se on toimitettava verottajalle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta.
Summary in English
- The estate inventory must be carried out after the death of every person who resided in Finland.
- The estate inventory includes a list of the heirs, a summary of assets and debts, and serves as a tax declaration for inheritance tax.
- In the estate inventory deed conducted after the death of the surviving spouse, the property owned by the surviving spouse and any limitations to marital property rights are recorded.
- Marital property subject to marital rights is divided equally between the spouses after their deaths.
- The necessary documents must be attached to the estate inventory deed, and it must be submitted to the tax authorities within one month of the estate inventory.
Kysymyksiä ja vastauksia
1. Äitini kuoli hiljattain. Nyt olen tekemässä hänen perunkirjoitustaan. Isäni on kuollut jo vuosia sitten, mutta ositusta vanhempieni omaisuudesta ei ole siltikään vielä tehty. Vanhempieni välillä oli avioehto, jolla äitini kesämökki oli rajattu avio-oikeuden ulkopuolelle. Muita rajoituksia avioehdolla ei ollut tehty. Pitääkö osittainen avioehto merkitä lesken perukirjaan?
Lesken perukirjaan tulee merkitä avio-oikeuden alainen omaisuus silloin, kun puolisoiden välillä ei ollut tehty ositusta ennen lesken kuolemaa. Perukirjaan tulee siis merkitä kaikki lesken avio-oikeuteen liittyvät tiedot ja lisätä liitteeksi puolisoiden välinen avioehto.
2. Voivatko lesken perilliset vedota tasinkoprivilegiin lesken kuoltua?
Lesken oikeus vedota oikeuteen olla maksamatta tasinkoa on lesken henkilökohtainen oikeus. Lesken kuoltua perilliset eivät siis voi vedota tasinkoetuoikeuteen, vaan lesken kuolinpesän on maksettava tasinkoa ensiksi kuolleen puolison perillisille.
Aiheesta muualla
- Perintökaari (Finlex)
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa