- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Perukirja on asiakirja, johon kirjataan perittävän varat ja velat. Perukirja laaditaan perunkirjoituksessa, joka on toimitettava jokaisen kuolinhetkellään Suomessa vakinaisesti asuneen henkilön kuoleman jälkeen. Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa perittävän kuolemasta. Perunkirjoitustilaisuuden järjestämisestä vastaa pesän ilmoittaja eli yleensä perittävän leski tai lapsi. Käytännön järjestelyistä vastaavat kuitenkin kaksi uskottua miestä. Heidän tehtävänään on muun muassa kutsua pesän osakkaat perunkirjoitukseen. Pesän osakkaiksi lasketaan kuolleen henkilön perilliset, testamentinsaajat sekä eloonjäänyt puoliso.
Perukirjalla on kolme tehtävää. Ensinnäkin se toimii kuolinpesän omaisuusluettelona. Perukirjassa tulee siis ilmoittaa kuolinpesän omaisuus. Siihen merkitään vainajan ja mahdollisen lesken velat ja varat. Omaisuusluetteloa käytetään pohjana omaisuuden ositukselle ja perinnönjaolle, jotka tehdään perunkirjoituksen jälkeen. Perukirja toimii myös kuolinpesän osakasluettelona. Perukirjasta tulee siis käydä ilmi kaikki kuolinpesän osakkaat ja ne henkilöt, jotka ovat oikeutettuja perintöön. Näiden kahden tehtävän lisäksi perukirja on myös kuolinpesän veroilmoitus. Perukirjan perusteella Verohallinto laskee pesän osakkaille maksettavaksi tulevan perintöveron. Se, kuinka suureksi perintövero nousee, riippuu perittävän ja perijän välisestä sukulaissuhteesta sekä omaisuuden arvosta.
Perukirja koostuu tyypillisesti kolmesta osasta: johdannosta, varallisuusluettelosta ja vakuutuksista. Tätä jakoa ei ole pakko noudattaa, mutta se helpottaa perukirjan laatijaa sisällyttämään tarvittavat seikat perukirjaan. Johdanto sisältää muun muassa itse perunkirjoitusta sekä perittävää, tämän perillisiä ja perunkirjoituksen toimittaneita uskottuja miehiä koskevat tiedot. Varallisuusluetteloa pidetään perukirjan tärkeimpänä osana, koska siinä luetellaan perittävän varat ja velat. Varallisuuden arvo määritellään sellaiseksi, kuin se oli perittävän kuolinhetkellä. Perukirjan lopussa voi olla useita vakuutuksia. Perukirja päättyy kuitenkin aina uskottujen miesten vakuutuksiin siitä, että he ovat arvioineet perunkirjassa ilmoitetun varallisuuden parhaan ymmärryksensä mukaan. Perukirjan liitteenä on usein esimerkiksi kopio perittävän avioehtosopimuksesta tai hänen laatimastaan testamentista.
Perukirjan voi laatia itse tai yhdessä ulkopuolisen asiantuntijan kanssa. Perukirjan laatimiseen voidaan käyttää asiantuntija-apua, kuten asianajotoimistoa, pankkia tai oikeusaputoimistoa. Asiantuntijan rooli perunkirjoituksessa on lomakkeiden täyttäminen omaisten puolesta ja prosessissa neuvominen. Perukirja on tehty oikein, kun siihen on listattu kaikki lainsäädännön vaatimat asiat ja kuolinpesän varallisuus on hinnoiteltu rehellisesti parhaan osaamisen ja kyvyn mukaan. Muun muassa seuraavat asiat on ilmoitettava perukirjassa: perunkirjoituksen perustana olevat asiakirjat, ennakkoperinnöt ja lahjat, henkilövakuutuskorvaukset, henkilökohtaiset ja yhteiset varat, lesken ilmoitukset, pesän ilmoittaja ja uskotut miehet, perittävää koskevat tiedot sekä tiedot oikeudenomistajista.
Kopio allekirjoitetusta perukirjasta tulee toimittaa Verohallintoon kuukauden kuluessa perunkirjoitustilaisuudesta. Verottaja käsittelee perukirjan, laskee perintöosuudet ja määrää perillisille tulevan perintöveron. Yleensä perukirjan käsittely kestää noin 6 kuukautta. Perukirja tulee lisäksi toimittaa kaikille kuolinpesän osakkaille. Osakkaat eivät kuitenkaan voi moittia perunkirjoitusta toimituksena. Jos osakkaan mielestä perunkirjoitus on toimitettu väärin, voi hän toimittaa itse uuden perunkirjoituksen ja lähettää uuden perukirjan verottajalle. Tällöin verottaja käsittelee uutta perukirjaa ainoastaan aikaisemman perukirjan täydennyksenä. Jos perukirja on varaton tai ylivelkainen, tulee perukirjan kopio lähettää myös velkojille. Perukirjaa voidaan täydentää myöhemmin täydennysperukirjalla, jos pesään kuuluvia varoja tai velkoja ilmenee perunkirjoituksen toimittamisen jälkeen. Täydennysperukirja on laadittava kuukauden sisällä uusien varojen tai velkojen ilmaantumisesta. Myös täydennysperukirja on toimitettava Verohallinnolle.
Tämän lakioppaan tarkoituksena on selventää lukijalle, millainen asiakirja perukirja on, mikä on sen tarkoitus, mitä sen tulee sisältää ja miten se täytyy laatia. Oppaassa käydään läpi aiheeseen liittyvät olennaiset käsitteet, kuten perunkirjoitus, pesän ilmoittaja, kaksi uskottua miestä ja pesän osakas. Oppaan lopussa näet esimerkinomaisen asiakirjamallin perukirjasta suuntaa antavine täyttöohjeineen ilmaiseksi. Huomaathan, että alla oleva asiakirjamalli sisältää vain yleistä oikeudellista tietoa ja eikä se siten sellaisenaan välttämättä sovellu käytettäväksi kaikissa yksittäistapauksissa. Mikäli olet epävarma asiakirjan soveltumisesta lakiasiaasi tai haluat saada tarkempaa neuvoa asiakirjaan liittyen, niin pyydämme kääntymään lakimieheen puoleen.
Mikä on perukirja?
Perukirja on asiakirja, johon kirjataan vainajan varat ja velat. Se laaditaan perunkirjoituksessa, joka on järjestettävä kolmen kuukauden sisällä perittävän kuolemasta. Jokaisen Suomessa kuolinhetkellään vakinaisesti asuneen henkilön kuoleman jälkeen on toimitettava perunkirjoitus. Perunkirjoituksen järjestää kuolinpesän ilmoittaja, tavallisesti perittävän puoliso tai lapsi. Käytännön järjestelyistä vastaavat kaksi uskottua miestä, jotka pesän ilmoittaja nimittää.
Perukirjalla on kolme tehtävää:
- toimia luettelona jäämistön omaisuudesta
- toimia luettelona jäämistön osakkaista
- toimia perintöveroilmoituksena
Perukirjan sisältö ja rakenne
Perukirja jaetaan tyypillisesti kolmeen osaan: johdantoon, varallisuusluetteloon ja vakuutuksiin. Kolmiosainen rakenne ei ole kuitenkaan pakollinen, vaan perukirja voidaan laatia eri tavoilla. Olennaisinta on, että se sisältää laissa määritellyt tiedot. Tässä oppaassa hyödynnetään kolmen kohdan mallia, jotta perukirjan sisältövaatimukset olisivat mahdollisimman helppoja ymmärtää.
1. Johdanto-osa sisältää perunkirjoituksen toimitusajankohdan ja -paikan, vainajan ja perillisten henkilötiedot sekä tiedon siitä, ketkä olivat perunkirjoitustilaisuudessa läsnä. Lisäksi johdanto-osaan laaditaan luettelo asiakirjoista, joihin perunkirjoituksen toimittaminen perustuu. Näistä asiakirjoista on otettava kopiot liitteiksi perukirjaan.
Johdanto-osaan merkitään:
- toimituksen aika ja paikka
- perittävän koko nimi
- perittävän henkilötunnus
- perittävän osoite
- perittävän ammatti
- perittävän kotipaikka
- perittävän syntymä- ja kuolinpäivä
- perillisten nimet, henkilötunnukset, ammatit, osoitteet ja kotipaikat
- se, miten perilliset ovat sukua perittävälle
Asiakirjaluettelo voi tilanteesta riippuen sisältää:
- vainajan sukuselvityksen
- osakkaiden virkatodistukset
- testamentin
- avioehtosopimuksen
- perinnöstä luopumista koskevan asiakirjan (luopumisilmoitus)
- jako- ja osituskirjan
- ensin kuolleen puolison kuoleman jälkeen laaditun perukirjan
- vetoaako leski tasinkoetuoikeuteensa vai maksaako hän tasinkoa puolison perillisille
- muita asiakirjoja, jotka liittyvät kuolinpesän tilaan
2. Varallisuusluettelossa listataan perittävän varat ja velat. Toista osaa pidentääkin perukirjan olennaisimpana osana. Se on usein myös perukirjan laajin osa.
Perittävän varallisuus on arvioitava euromääräisesti. Varallisuuden arvo määritellään sellaisena kuin se perittävän kuollessa oli. Jos perittävä oli naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, myös hänen leskensä varat ja velat on merkittävä perukirjaan. Lesken avio-oikeuden alaisen varallisuuden arvo on määriteltävä. Varallisuusluetteloon merkitään myös perittävän tai lesken antama ennakkoperintö eli rintaperilliselle ennakkoon annettu omaisuus.
3. Perukirja päättyy vakuutuksiin, jotka sisältävät jonkin lausuman, päiväyksen ja vakuuttajan allekirjoituksen. Jos perittävä ei ole eläessään antanut ennakkoperintöä tai muuta perintöveron alaista lahjaa, perukirjaan on lisättävä vakuutus siitä. Pesän ilmoittajan on aina vakuutettava, että hänen antamansa tiedot koskien perukirjaa ovat oikeat eikä hän ole tahallaan jättänyt mitään kertomatta.
Uskotut miehet vakuuttavat määrittäneensä pesän varojen ja velkojen arvon parhaan ymmärryksensä mukaisesti.
Aivan perukirjan lopussa on usein kaikkien perunkirjoitustilaisuudessa paikalla olleiden allekirjoitukset ja vakuutukset siitä, ettei heillä ole huomauttamista perunkirjoituksen toimittamisesta.
Perukirjan laatiminen
Perukirja laaditaan perunkirjoituksessa. Apua perukirjan laatimiseen voi saada esimerkiksi pankista tai asianajotoimistosta. Vähävarainen henkilö voi heikon taloudellisen tilanteensa perusteella hakea asiantuntija-apua paikallisesta oikeusaputoimistosta. Lähtökohtaisesti perukirjan voi kuitenkin laatia myös itse. Helpointa on käyttää valmista lomakepohjaa sen laatimiseen. Vaikka perukirjan voi laatia joku pesän osakkaista, haastavissa tai laajoissa kuolinpesissä on hyvä turvautua lakimiehen apuun.
Perukirjasta on laadittava yksi alkuperäiskappale jokaista pesän osakasta kohden. Lisäksi yksi kappale on toimitettava Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoituksen toimittamispäivästä. Perukirja on helppo toimittaa esimerkiksi verkossa Verohallinnon OmaVero-palvelun kautta. Verohallinto valvoo perukirjojen pätevyyttä. Perukirjaan tehtyjä merkintöjä pidetään lähtökohtaisesti oikeina, ellei toisin todisteta.
Perukirjaa voidaan täydentää myöhemmin täydennysperukirjalla, jos pesään kuuluvia varoja tai velkoja ilmenee perunkirjoituksen toimittamisen jälkeen. Täydennysperukirja on laadittava kuukauden sisällä uusien varojen tai velkojen ilmaantumisesta. Myös täydennysperukirja on toimitettava Verohallinnolle.
Kysymyksiä ja vastauksia
1. Mikä perukirja on?
Perukirja on yksinkertaisuudessaan luettelo kuolleen henkilön varoista ja veloista sellaisina kuin ne olivat hänen kuolinhetkellään. Sen tarkoituksena on toimia myös perintöveroilmoituksena. Perukirja laaditaan perunkirjoituksessa.
2. Milloin se on laadittava?
Perukirja on laadittava aina, kun Suomessa kuolinhetkellään vakinaisesti asunut henkilö kuolee. Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa henkilön kuolemasta.
3. Mitä perukirjan on pidettävä sisällään?
Perukirja voidaan jakaa kolmeen osaan eli johdantoon, varallisuusluetteloon ja vakuutuksiin.
- Johdannosta on käytävä ilmi vainajan ja hänen perillistensä henkilötiedot sekä tiedot perunkirjoituksen toimittamisesta.
- Varallisuusluettelo muodostaa perukirjan keskeisimmän osan, koska siinä luetellaan ja arvostetaan vainajan varat ja velat.
- Perukirjan lopussa voi olla useita vakuutuksia. Perukirja päättyy kuitenkin aina uskottujen miesten vakuutuksiin siitä, että he ovat arvioineet perunkirjassa ilmoitetun varallisuuden parhaan ymmärryksensä mukaan.
- Perukirjan liitteenä on usein esimerkiksi kopio perittävän avioehtosopimuksesta tai hänen laatimastaan testamentista.
4. Voiko perukirjan laatia kuka tahansa?
Kyllä. Perukirjan voi laatia vaikka joku kuolinpesän osakkaista. Hankalien tai laajojen kuolinpesien kohdalla on kuitenkin suositeltavaa, että lakimies tai muu ammattilainen laatii perukirjan.
5. Täytyykö perukirja lähettää verotoimistoon?
Kyllä. Yksi perukirjan tehtävistä on toimia perintöveroilmoituksena. Perukirja on toimitettava Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoituksen toimittamispäivästä. Perukirja on helppo toimittaa esimerkiksi verkossa Verohallinnon OmaVero-palvelun kautta.
6. Mitä, jos uusia varoja tai velkoja ilmenee perukirjan laatimisen jälkeen?
Tällöin on laadittava niin sanottu täydennysperukirja, johon myöhemmin ilmenneet varat tai velat merkitään. Täydennysperukirja on laadittava kuukauden sisällä uusien varojen tai velkojen ilmaantumisesta. Myös täydennysperukirja on toimitettava Verohallinnolle.
Mikäli olet epävarma asiakirjan soveltumisesta lakiasiaasi tai haluat saada tarkempaa neuvoa asiakirjaan liittyen, niin pyydämme kääntymään lakimieheen puoleen soittamalla lakipuhelimeen 0600 12 450. Voit myös pyytää lakimiestä laatimaan asiakirjasi tai sopimuksesi valmiiksi alusta loppuun.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa