- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Kuolinpesän osakkailla tarkoitetaan perunkirjoituksessa niitä henkilöitä, joilla on oikeus perintöön perittävän kuoleman jälkeen. Osakkaat edustavat kuolinpesää ja heidän vastuullaan on hallita pesän omaisuutta ja huolehtia sen selvittämisestä. Kaikki osakkaat on kutsuttava perunkirjoitustilaisuuteen. Päätöksentekoon pesän asioista tarvitaan kaikkien osakkaiden suostumus, ellei kyse ole kiireellisestä toimenpiteestä. Henkilö voi olla pesän osakas joko lain nojalla tai perittävän tahdonilmaisun, eli testamentin perusteella.
Pesän osakkaita ovat ensinnäkin perilliset. Perilliset ovat henkilöitä, jotka ovat oikeutettuja perintöön lain perusteella. Perittävän rintaperilliset, eli tämän lapset, ovat aina osakkaita. Jos joku perintöön oikeutetuista on itsekin kuollut, tulee hänen mahdollisesta jälkeläisestään pesän osakas. Viimeksi mainittuja henkilöitä kutsutaan sijaantuloperillisiksi.
Myös yleistestamentin saaja on kuolinpesän osakas. Yleistestamentilla tarkoitetaan testamenttia, jolla perittävä on määrännyt jollekin koko omaisuutensa tai osuuden siitä. Yleistestamentti eroaa erikoistestamentista, jolla perittävä on osoittanut henkilölle esimerkiksi tietyn esineen tai rahasumman omaisuudestaan. Erikoistestamentin saaja ei ole pesän osakas.
Perittävän leski on monesti kuolinpesän osakas. Eloonjäänyt puoliso voi olla osakas ensinnäkin sillä perusteella, että hän lain mukaisesti perii edesmenneen puolisonsa tilanteessa, jossa perittävällä ei ole jälkeläisiä. Toiseksi leski voi olla pesän osakas yleistestamentin saamisen perusteella. Kolmanneksi eloonjäänyt aviopuoliso on osakas, jos perittävän ja lesken välistä avio-oikeutta ei ole molemminpuolisesti suljettu pois yhdessä laaditulla avioehdolla. Kuolinpesän osakkaiden piiriä mutkistaa tilanne, jossa toinen puoliso menehtyy avioeron ollessa meneillään. Tällaisessa tilanteessa eronnut puoliso on pesän osakas, jos omaisuutta ei ole vielä jaettu perittävän kuolinhetkellä, ja jos ainakin toisella puolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen.
Kuolinpesän osakas ei ole taho, jolla on oikeus perintöön vasta toissijaisesti perillisen tai testamentinsaajan kuoleman jälkeen. Joskus taas henkilön oikeus perintöön voi olla riidanalainen. Tällaisen perillisen tai yleistestamentin saajan katsotaan silti olevan kuolinpesän osakas. Merkitystä osakasasemaan ei ole sillä, että hän myöhemmin saattaa tosiasiallisesti jäädä ilman perintöoikeutta esimerkiksi tuomioistuimen päätöksellä.
Pesän osakkaiden piiri riippuu aina yksittäistapauksesta ja epävarmassa tilanteessa on hyvä ottaa yhteyttä lakimieheen.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa