- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Mikäli ensiksi kuollut puoliso oli kuollessaan naimisissa eikä hänellä ollut rintaperillisiä, hänet perii leski. Lesken omistusoikeudelle on kuitenkin asetettu tässä tapauksessa tiettyjä rajoituksia. Ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset, eli hänen vanhempansa, sisarukset ja näiden jälkeläiset, taikka henkilö, joka on asetettu toissijaisen perillisen asemaan testamentilla, perivät ensiksi kuolleen puolison lesken kuoleman jälkeen. Toissijaiset perilliset ovat ensiksi kuolleen puolison perillisiä, mutta he ovat vasta lesken kuolinpesän osakkaita. Heidät tulee kuitenkin kutsua sekä ensiksi kuolleen puolison että lesken kuoleman jälkeen pidettävään perunkirjoitukseen. Toissijaisista perillisistä on otettava tieto myös lesken kuoleman jälkeen tehtävään perukirjaan.
Lesken kuoleman jälkeen toimitettavassa perunkirjoituksessa toissijaisilla perillisillä on oikeus saada osalleen sitä omaisuutta, joka on kuulunut ensiksi kuolleelle puolisolle. Vastaava oikeus on myös lesken perillisillä. Leski ei voi määrätä testamentilla puolisolta perimästään omaisuudesta, mutta hän voi kuitenkin myydä, lahjoittaa tai vaihtaa tätä omaisuutta. Mikäli leski on aiheuttanut omaisuuden olennaisen vähentymisen joko lahjalla tai muulla siihen rinnastettavalla toimella, eikä toissijaisten perillisten oikeutta ole asianmukaisesti otettu huomioon, lesken kuolinpesää jaettaessa toissijaisille perillisille on suoritettava kuolinpesästä vastiketta siitä omaisuudesta, joka tulisi lesken perillisille. Jos tällaista vastiketta ei voida suorittaa, lahja tai sen arvo joudutaan tietyissä tilanteissa palauttamaan. Jos taas kuolinpesän arvo on lesken kuollessa suurempi, kuin mitä se oli ensiksi kuolleen puolison kuollessa, tämä vaurastuminen voidaan lukea vain lesken perillisten hyväksi, jos vaurastuminen johtuu lesken saamasta perinnöstä, testamentista tai lahjasta, taikka lesken harjoittamasta ansiotoiminnasta, joka on tapahtunut ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen.
Toissijaisilla perillisillä on siis oikeus osallistua lesken kuoleman jälkeen järjestettävään perunkirjoitukseen ja saada osansa siitä omaisuudesta, joka siirtyi ensin kuolleen puolison jälkeen leskelle. Jos lesken kuoleman jälkeen ensiksi kuolleen puolison toissijaisia perillisiä ei ole elossa, perintö menee lesken perillisille. Samoin jos leski kuolee ilman perillisiä, perintö menee kokonaisuudessaan ensiksi kuolleen puolison toissijaisille perillisille. Toissijaisten perillisten oikeus perintöön lesken kuoleman jälkeen voidaan kuitenkin tehdä tyhjäksi ensiksi kuolleen puolison tekemästä testamentista johtuen. Tilanteessa, jossa perintöä on jakamassa myös toissijaisia perillisiä, voi olla hyvä kääntyä lakimiehen puoleen kaikkien osapuolten oikeuksien toteuttamiseksi.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa