Minilex - Lakipuhelin

Irtisanominen tuotannollisin perustein pienessä yrityksessä: työnantajan selvitysvelvollisuus ilman YT-neuvotteluja

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Alle 20 hengen yrityksessä ei käydä yhteistoimintalain mukaisia muutosneuvotteluja, eikä myöskään 20–49 hengen yrityksessä, jos vähennykset koskevat 90 päivän aikana alle 20 työntekijää. Ennen tuotannollisella tai taloudellisella perusteella tehtävää irtisanomista työnantajan on kuitenkin selvitettävä irtisanottavalle irtisanomisen perusteet ja vaihtoehdot (työsopimuslain 9 luvun 3 §). Selvitys annetaan ennen irtisanomista, ja jos irtisanottavia on useita, sen voi antaa heidän edustajalleen tai, jollei edustajaa ole valittu, irtisanottaville yhteisesti. Selvitys ei korvaa irtisanomisperustetta: työn on oltava vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi, ja muuta työtä on tarjottava, jos sitä on.
 

Neuvotteluvelvoitteen soveltamisala

Yhteistoimintalain (1333/2021) mukaan muutosneuvotteluja ei käydä:

  • yrityksessä, jossa on säännöllisesti alle 20 työntekijää
  • yrityksessä, jossa on säännöllisesti 20–49 työntekijää, jos työnantaja ei harkitse 90 päivän aikana vähintään 20 työntekijän irtisanomista, osa-aikaistamista, olennaisen ehdon muutosta tai irtisanomisperusteella tehtävää lomautusta (yhteistoimintalain 16 a §).

Vähintään 50 työntekijän yrityksessä muutosneuvottelut on käytävä jo yhdenkin irtisanomisen vuoksi.

Myös työehtosopimus voi velvoittaa neuvottelemaan irtisanomisista. Jos työnantaja on lain, sopimuksen tai muun sitovan määräyksen nojalla velvollinen neuvottelemaan irtisanomisen perusteesta, erillistä selvitysvelvollisuutta ei ole (työsopimuslain 9 luvun 3 §:n 3 momentti). Siksi oma työehtosopimus kannattaa tarkistaa ensin. Jos et ole varma, velvoittaako työehtosopimuksesi neuvottelemaan irtisanomisista, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.
 

Selvitysvelvollisuuden sisältö

Laki edellyttää kahta asiaa. Työnantajan on selvitettävä irtisanomisen perusteet eli se, miksi tarjolla oleva työ on vähentynyt. Lisäksi sen on selvitettävä irtisanomisen vaihtoehdot, kuten muu tarjolla oleva työ, koulutus uusiin tehtäviin, osa-aikaistaminen tai lomautus.

Hyvä selvitys vastaa työntekijän kysymyksiin: mikä toiminnassa muuttui, miten se vähensi juuri hänen työtään ja mitä muuta työtä yrityksessä on. Pelkkä toteamus "töitä on vähemmän" ei anna työntekijälle mahdollisuutta esittää vaihtoehtoja.
 

Selvityksen antaminen ja työntekijän kuuleminen

Selvitys on annettava ennen kuin työnantaja irtisanoo työsopimuksen. Laki ei määrää selvityksen muotoa eikä määräaikaa. Kirjallinen selvitys tai muistio tapaamisesta on kuitenkin työnantajalle paras näyttö myöhemmän riidan varalle. Selvitys kannattaa antaa sen verran hyvissä ajoin, että työntekijä ehtii esittää näkemyksensä ja vaihtoehtonsa ennen päätöstä.

Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »

Jos irtisanominen kohdistuu useaan työntekijään, selvitys voidaan antaa työntekijöiden edustajalle, esimerkiksi luottamusmiehelle, tai jos edustajaa ei ole valittu, työntekijöille yhteisesti (työsopimuslain 9 luvun 3 §:n 2 momentti). Yhteinen tilaisuus ei vaikuta siihen, että työn tarjoaminen arvioidaan jokaisen kohdalla erikseen.

Sama selvitysvelvollisuus koskee irtisanomista yrityssaneerauksessa (työsopimuslain 7 luvun 7 §). Myös konkurssi- tai kuolinpesän on esitettävä selvitys irtisanomisen perusteesta niin pian kuin mahdollista (työsopimuslain 9 luvun 3 §:n 1 momentti).

Selvityksen antaminen on eri asia kuin irtisanotun kuuleminen tilanteessa, jossa irtisanominen perustuu henkilöön liittyvään irtisanomisperusteeseen. Henkilöperusteisessa irtisanomisessa työntekijälle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, ja hänellä on oikeus käyttää avustajaa (työsopimuslain 9 luvun 2 §).
 

Irtisanomiseen tarvitaan peruste

Selvitysvelvollisuus on menettelysääntö. Irtisanominen edellyttää edelleen laillista perustetta, eli sitä, että tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi ja että syy on asiallinen ja painava (työsopimuslain 7 luvun 3 §). Perustetta ei ole ainakaan silloin, kun työnantaja ottaa ennen irtisanomista tai sen jälkeen uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin, vaikka toimintaedellytykset eivät ole muuttuneet, tai kun töiden uudelleenjärjestely ei tosiasiassa vähennä työtä.

Ennen irtisanomista työnantajan on tarjottava ensisijaisesti työsopimuksen mukaista työtä vastaavaa työtä. Jos sellaista ei ole, on tarjottava muuta työntekijän koulutusta, ammattitaitoa tai kokemusta vastaavaa työtä ja tarvittaessa koulutusta, joka on molempien kannalta tarkoituksenmukaista ja kohtuullista (työsopimuslain 7 luvun 4 §). Pienessäkin yrityksessä velvollisuus voi ulottua toiseen yritykseen, jos työnantaja käyttää siellä tosiasiallista määräysvaltaa.
 

Työnantajan velvollisuudet irtisanottaessa

  • Irtisanomisilmoitus annetaan henkilökohtaisesti. Jos se ei ole mahdollista, ilmoituksen voi lähettää kirjeitse tai sähköisesti, ja sen katsotaan tulleen tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä lähettämisestä (työsopimuslain 9 luvun 4 §).
  • Irtisanomisaika on 14 päivästä kuuteen kuukauteen riippuen työsuhteen kestosta, jollei toisin ole sovittu.
  • Työntekijän pyynnöstä työnantajan on viivytyksettä ilmoitettava kirjallisesti työsuhteen päättymispäivä ja irtisanomisen syyt (työsopimuslain 9 luvun 5 §).
  • Irtisanotulla on oikeus täysin palkalliseen työllistymisvapaaseen irtisanomisaikanaan, enintään 5, 10 tai 20 työpäivää irtisanomisajan pituudesta riippuen.
  • Jos irtisanottavia on vähintään kymmenen, työnantajan on koosta riippumatta ilmoitettava irtisanomisista viipymättä työvoimaviranomaiselle (työsopimuslain 9 luvun 3 a §).
  • Työnantajan on ilmoitettava 55 vuotta täyttäneelle, vähintään viisi vuotta palvelleelle irtisanotulle tämän oikeudesta muutosturvakoulutukseen ja muutosturvarahaan.

Pieneltä yritykseltä puuttuu kaksi velvollisuutta, jotka koskevat suurempia yrityksiä. Työllistymistä edistävä valmennus tai koulutus on tarjottava vain, jos työnantajan palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä ja työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään viisi vuotta (työsopimuslain 7 luvun 13 §).

Takaisinottovelvollisuus koskee 1.6.2026 alkaen vain työnantajaa, jolla on säännöllisesti palveluksessaan vähintään 50 työntekijää (työsopimuslain 6 luvun 6 §). Jos irtisanominen tehtiin ennen 1.6.2026, sovellettava säännös kannattaa tarkistaa erikseen. Kuitenkin hallituksen esityksen mukaan yrityksen henkilöstömäärää arvioidaan sillä hetkellä, kun työvoiman tarve syntyy. Esityksessä ei oteta erikseen kantaa ennen 1.6.2026 irtisanottuihin työntekijöihin, eikä muutoslaissa ole siirtymäsäännöstä. Tästä voidaan päätellä, että velvollisuutta arvioitaisiin työvoiman tarpeen syntyhetken henkilöstömäärän perusteella, mutta kysymys on tulkinnanvarainen.
 

Selvitysvelvollisuuden laiminlyönnin seuraamukset

Työsopimuslaissa ei ole selvitysvelvollisuuden laiminlyönnille omaa seuraamussäännöstä. Laiminlyönti ei yksin tee irtisanomisesta perusteetonta, jos peruste on muuten olemassa. Jos irtisanominen riitautetaan ja todetaan perusteettomaksi, korvauksen määrässä otetaan kuitenkin huomioon myös työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä (työsopimuslain 12 luvun 2 §). Yhteistoimintalain mukaista hyvitystä ei voi saada, koska lakia ei sovelleta. Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, oliko irtisanomisesi perusteeton.

Riidassa työnantajan on pystyttävä näyttämään, mikä toiminnassa muuttui ja milloin, miten muutos vähensi juuri tarjolla olevaa työtä ja mitä muuta työtä tai koulutusta tarjottiin. Huolellinen selvitys on samalla tämän näytön runko.
 

Kaksi esimerkkiä

Esimerkki: Kahdentoista hengen mainostoimisto menettää suurimman asiakkaansa, ja graafisen suunnittelun työ vähenee pysyvästi kahden henkilön verran. Toimitusjohtaja tapaa molemmat erikseen, kertoo asiakasmenetyksen vaikutukset, käy läpi mahdollisuuden siirtyä asiakaspalveluun tai osa-aikatyöhön ja antaa muistion tapaamisesta. Kun kumpikaan vaihtoehto ei toteudu, hän antaa irtisanomisilmoitukset ja noudattaa irtisanomisaikoja.

Esimerkki: Kahdeksan hengen kahvilayrittäjä irtisanoo kokin ilman keskustelua, kun lounasmyynti on pysyvästi puolittunut. Työn väheneminen on todellista, joten irtisanomisperuste voi olla olemassa, vaikka selvitys puuttui. Jos yrittäjä kuitenkin palkkaa kahden kuukauden päästä uuden kokin, vaikka myynti ei ole kasvanut, perustetta ei todennäköisesti katsota olevan, ja selvityksen puute voi silloin vaikuttaa työnantajalta vaadittavan korvauksen määrään.

 

Näin etenet irtisanomistilanteessa työnantajana

  1. Tarkista, velvoittaako laki tai työehtosopimus muutosneuvotteluihin.
  2. Kirjaa, mikä toiminnassa muuttui ja kuinka paljon työ sen johdosta väheni.
  3. Selvitä kaikki tarjolla oleva muu työ, koulutusmahdollisuudet sekä osa-aikatyön mahdollisuus.
  4. Anna kirjallinen selvitys perusteista ja vaihtoehdoista ennen irtisanomista.
  5. Anna irtisanomisilmoitus henkilökohtaisesti ja noudata irtisanomisaikaa.
  6. Säilytä aineisto, myös tiedot myöhemmistä rekrytoinneista.
     

Milloin juristista on hyötyä

Työnantajalle juristista on hyötyä ennen irtisanomista. Juristi arvioi, riittääkö työn väheneminen perusteeksi ja mitä työtä on tarjottava sekä laatii selvityksen ja irtisanomisilmoituksen.

Työntekijän puolella juristi arvioi, oliko irtisanomiselle perustetta, tarjottiinko muuta työtä ja palkattiinko tilalle joku toinen. Juristi laskee mahdollisen korvauksen määrän ja laatii korvausvaatimuksen. Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta on enintään 24 kuukauden palkka, eikä tuotannollisessa irtisanomisessa ole laissa asetettu vähimmäismäärää (työsopimuslain 12 luvun 2 §). Jos haluat juristin laativan korvausvaatimuksen, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.
 

Kysymyksiä ja vastauksia

Koskeeko selvitysvelvollisuus myös lomautusta?

Ei samalla pykälällä. Lomautuksesta työnantajan on annettava ennakkoselvitys lomautuksen perusteista, laajuudesta, toteuttamistavasta, alkamisesta ja kestosta sekä varattava työntekijälle tilaisuus tulla kuulluksi ennen lomautusilmoitusta (työsopimuslain 5 luvun 3 §).

Entä osa-aikaistaminen?

Työnantaja saa muuttaa työsuhteen osa-aikaiseksi irtisanomisperusteella irtisanomisaikaa noudattaen (työsopimuslain 7 luvun 11 §). Selvitysvelvollisuutta koskeva pykälä mainitsee vain irtisanomisen, mutta perusteiden ja vaihtoehtojen selvittäminen kannattaa myös osa-aikaistamisessa, sillä mahdollisessa myöhemmässä riidassa työnantajan on pystyttävä näyttämään toteen irtisanomisen peruste.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43

klo 8 - 19 • la–su 10 - 17

Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?

Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450

klo 8 - 23 • la–su 9 - 23

 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa