Minilex - Lakipuhelin

Vapaaehtoinen lähtö YT-neuvotteluissa: eropaketti, karenssi ja muutosturva

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Voit lähteä muutosneuvotteluissa vapaaehtoisesti, mutta tällöin työsuhde päättyy sopimukseen eikä työnantajan irtisanomiseen. Päätöksellä voi olla hintansa. Työllistymisvapaa, työnantajan kustantama valmennus, muutosturvaraha ja muutosturvakoulutus on laissa sidottu siihen, että työnantaja on irtisanonut työntekijän, ja sopimuksella lähteminen voi johtaa 45 päivän karenssiaikaan työttömyysturvassa. Eropaketti kannattaa hyväksyä vasta, kun tiedät, mihin olisit oikeutettu irtisanottuna, ja sopimukseen on kirjattu, mitä se kattaa.
 

Vapaaehtoinen lähteminen on sopimus

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työsuhteen päättymisestä myös muutosneuvottelujen aikana. Silloin kyse on päättämissopimuksesta. Sopimus ei edellytä irtisanomisperustetta, eikä irtisanomisaikaa tarvitse noudattaa, ellei siitä sovita. Allekirjoittaminen on vapaaehtoista, eikä työnantaja voi määrätä sinua lähtemään sopimalla.

Vapaaehtoiset lähdöt ovat yksi tapa rajata irtisanottavien määrää. Muutosneuvotteluissa on käsiteltävä vaihtoehtoja toimenpiteen kohteena olevan henkilöpiirin rajoittamiseksi ja kielteisten seurausten lieventämiseksi (yhteistoimintalain 20 §:n 2 momentti). Henkilöstön edustaja voi ehdottaa kirjallisesti esimerkiksi vapaaehtoisten lähtöjen ohjelmaa tai sen ehtoja. Jos työnantaja ei pidä ehdotusta toteuttamiskelpoisena, sen on kerrottava syyt kirjallisesti (yhteistoimintalain 22 §).
 

Mitä menetät ja mitä saat

Vertaa tarjousta siihen, mitä saisit, jos työnantaja irtisanoisi sinut tuotannollisella tai taloudellisella perusteella.

  • Irtisanomisajan palkka: työnantajan irtisanoessa irtisanomisaika on työsuhteen keston mukaan 14 päivästä kuuteen kuukauteen, jollei muuta ole sovittu (työsopimuslain 6 luvun 3 §). Sopimuksella saat sen vain, jos siitä sovitaan erikseen.
  • Lomakorvaus: pitämättömät lomat korvataan aina työsuhteen päättyessä, päättyi se miten tahansa (vuosilomalain 17 §).
  • Työllistymisvapaa: irtisanotulla on oikeus palkalliseen vapaaseen irtisanomisaikana esimerkiksi työnhakua ja koulutusta varten, enintään 5, 10 tai 20 työpäivää irtisanomisajan pituuden mukaan (työsopimuslain 7 luvun 12 §). Jos olet täyttänyt 55 vuotta ja työsuhde on kestänyt vähintään viisi vuotta, vapaata on enintään 5, 15 tai 25 työpäivää (työsopimuslain 7 luvun 12 a §).
  • Valmennus tai koulutus: jos työnantajalla on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä ja työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään viisi vuotta, irtisanotulle on tarjottava työnantajan kustantamaa valmennusta tai koulutusta, jonka arvo on vähintään kuukauden palkka. Jos sitä ei tarjota, työnantajan on maksettava sen arvo korvauksena (työsopimuslain 7 luvun 13 ja 14 §).
  • Muutosturvaraha ja muutosturvakoulutus: etuudet, jotka kuuluvat 55 vuotta täyttäneelle työntekijälle, joka on ollut saman työnantajan palveluksessa vähintään viisi vuotta ja jonka työnantaja on irtisanonut tuotannollisella tai taloudellisella perusteella. Etuuden saamiseksi on rekisteröidyttävä työnhakijaksi 60 päivän kuluessa irtisanomispäivästä. Muutosturvaraha vastaa noin kuukauden palkkaa (työttömyysturvalain 9 luku ja työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain 69 §).
  • Takaisinotto: työnantajan, jolla on säännöllisesti vähintään 50 työntekijää, on tarjottava työtä tuotannollisella perusteella irtisanomalleen entiselle työntekijälle, joka on ilmoittautuneena työnhakijaksi silloin, kun työnantajalle syntyy työvoiman tarve samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin neljän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Jos työsuhde jatkui keskeytyksettä vähintään 12 vuotta, takaisinottoaika on kuusi kuukautta (työsopimuslain 6 luvun 6 §:n 1.6.2026 voimaan tullut sanamuoto).
  • Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta: jos irtisanomiselle ei olisi ollut perustetta, voisit vaatia enintään 24 kuukauden palkkaa vastaavaa korvausta perusteettomasta irtisanomisesta. Tuotannollisessa irtisanomisessa vähimmäismäärää ei ole asetettu (työsopimuslain 12 luvun 2 §). Päättämissopimuksen luopumisehto estää yleensä tämän vaatimuksen esittämisen.

Myös yhteistoimintalain hyvitys on laissa sidottu siihen, että työnantaja on irtisanonut, lomauttanut, osa-aikaistanut tai yksipuolisesti muuttanut työsopimuksen olennaista ehtoa (yhteistoimintalain 44 §). Sopimuksella lähtenyt ei siksi voi luottaa siihen, että hyvitys koskisi häntä, vaikka neuvotteluissa olisikin ollut puutteita.
 

Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »

Työttömyysturvan karenssiaika

Työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen 45 päivän ajalta työsuhteen päättymisen jälkeen, jos hän on ilman pätevää syytä eronnut työstään (työttömyysturvalain 2 a luvun 1 §:n 1 momentti). Laissa ei mainita erikseen päättämissopimuksen vaikutuksia. Sopimalla lähteminen voi johtaa karenssiin, jos sitä pidetään eroamisena ilman pätevää syytä. Ratkaisevaa on, kenen aloitteesta ja mistä syystä eroamisesta sovittiin. Työvoimapoliittisen lausunnon antaa Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskus, ja etuudesta päättää työttömyyskassa tai Kela.

Jos työnantaja on muutosneuvotteluissa vähentämässä työvoimaa ja tarjoaa lähtöä irtisanomisen vaihtoehtona, huolehdi, että tämä kirjataan sopimukseen todenmukaisesti. Pelkkä "työsuhde päättyy yhteisymmärryksessä" jättää aloitteentekijän ja syyn epäselväksi.

Erokorvaus siirtää lisäksi työttömyysetuuden alkua, koska se jaksotetaan.
 

Vaihtoehtoja, jos tahdot säilyttää irtisanotun edut

Kun etujen arvo on suuri, voi olla järkevämpää, ettei työsuhdetta päätetä sopimuksella. Vaihtoehtoisesti työnantaja voi irtisanoa sinut tuotannollisella perusteella, ja voitte silti sopia lisäehdoista, kuten työstä vapauttamisesta tai ylimääräisestä korvauksesta. Silloin työsuhde päättyy irtisanomiseen, ja lain irtisanotulle turvaamat edut säilyvät. Toinen vaihtoehto on, että työnantaja korvaa menetettävät edut rahallisesti eropaketissa. Muista kuitenkin ennen allekirjoittamista varmistaa työttömyyskassalta tai Kelasta tällaisen eropaketin vaikutukset työttömyysturvaan. Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, kumpi vaihtoehto on sinulle edullisempi.
 

Mitä erosopimukseen kannattaa kirjata

  • Työsuhteen päättymispäivä ja se, vapautetaanko sinut työstä ennen sitä
  • Irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta maksettava palkka
  • Lomakorvaus erikseen
  • Erokorvauksen määrä ja maksupäivä sekä se, mitä korvaus kattaa
  • Päättymisen syy ja aloite todenmukaisesti, esimerkiksi työvoiman vähentäminen ja työnantajan aloite
  • Menetettävien etujen korvaaminen
  • Luopumisehdon laajuus eli mistä kaikista vaatimuksista luovut
  • Työtodistus ja lähdöstä tiedottaminen

Luopumisehto ansaitsee erityistä huomiota. Sillä voi luopua jo syntyneistä vaatimuksista, kuten perusteettomasta irtisanomisesta maksettavasta korvauksesta, ja usein juuri siitä erokorvaus maksetaan. Kaikkea lakisääteistä suojaa yleinen luopumisehto ei kuitenkaan poista, koska sopimus, jolla vähennetään työntekijälle työsopimuslain mukaan kuuluvia oikeuksia, on mitätön, ellei laista muuta johdu (työsopimuslain 13 luvun 6 §). Kannattaa siis lukea ehto tarkkaan sekä varmistaa, mitä kaikkea se tarkoittaa. Jos et ole varma, mistä vaatimuksista luopumisehdolla luovut, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.

Laissa ei ole erillistä harkinta-aikaa päättämissopimukselle. Pyydä tarjous kirjallisena ja riittävästi aikaa sen tarkistamiseen. Älä allekirjoita kiireessä.
 

Kaksi esimerkkiä

Esimerkki 1: Työnantaja tarjoaa 58-vuotiaalle, 20 vuotta palvelleelle asiantuntijalle kuuden kuukauden palkan erokorvausta. Irtisanottuna hän saisi kuuden kuukauden irtisanomisajan palkan, enintään 25 päivää työllistymisvapaata, muutosturvarahan ja muutosturvakoulutuksen sekä valmennuksen, jos työnantajan palveluksessa on vähintään 30 henkilöä. Sopimuksella nämä edut voivat jäädä saamatta, ja lisäksi työttömyysetuuden saamiselle on olemassa karenssin riski. Tarjous voikin siis olla huonompi kuin miltä se näyttää.

Esimerkki 2: Kaksi vuotta palvelleelle 30-vuotiaalle tarjotaan neljän kuukauden palkkaa, ja hänellä on jo uusi työpaikka, joka alkaa kuukauden päästä. Irtisanottuna hän saisi kuukauden irtisanomisajan palkan, eikä muutosturva koske häntä. Koska uusi työ alkaa pian, karenssillakaan ei ole hänelle juuri merkitystä. Sopimus voi tulla hänelle selvästi kannattavammaksi kuin irtisanominen.

 

Milloin juristista on hyötyä

Juristista on hyötyä, kun tarjous on merkittävä, olet yli 55-vuotias tai pitkään palvellut työntekijä, taikka jos epäilet, että irtisanomiselle ei olisi perustetta tai neuvottelut on hoidettu väärin. Juristi laskee, mitä saisit irtisanottuna, ja vertaa sitä tarjoukseen euroina. Hän tarkistaa sopimuksen luopumisehdon ja päättymisen syytä koskevan kirjauksen sekä ehdottaa muutoksia. Tarvittaessa hän neuvottelee työnantajan kanssa paremmista ehdoista tai siitä, että työsuhde päättyy irtisanomiseen ja edut säilyvät. Jos haluat juristin tarkistavan päättämissopimuksen, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.
 

Kysymyksiä ja vastauksia

Voiko työnantaja irtisanoa minut, jos kieltäydyn eropaketista?

Kieltäytyminen ei ole irtisanomisperuste. Jos työ kuitenkin tuotannollisista tai taloudellisista syistä vähenee olennaisesti ja pysyvästi, työnantaja voi irtisanoa, ja irtisanottavat on valittava asiallisin perustein.

Voinko perua jo allekirjoittamani päättämissopimuksen?

Lähtökohtaisesti sopimus sitoo. Se voi olla pätemätön esimerkiksi, jos allekirjoitit sen, koska sinua painostettiin tai johdettiin harhaan. Juristi voi avustaa sinua muutosneuvotteluihin liittyvässä riidassa.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43

klo 8 - 19 • la–su 10 - 17

Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?

Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450

klo 8 - 23 • la–su 9 - 23

 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa