» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Henkilöstövähennyksiä koskevien muutosneuvottelujen vähimmäiskesto on kolme viikkoa tai seitsemän päivää neuvottelujen aloittamisesta, jollei neuvotteluissa toisin sovita (yhteistoimintalain 23 §:n 2 momentti). Kolmen viikon vähimmäiskesto koskee vähintään 50 työntekijän yrityksessä tapahtuvia irtisanomisia, osa-aikaistamisia, olennaisten ehtojen muutoksia ja yli 90 päivän lomautuksia, kun toimenpiteet kohdistuvat vähintään kymmeneen työntekijään. Neuvotteluesitys on lisäksi annettava viimeistään viisi päivää ennen neuvottelujen alkua. Pelkkä ajan kuluminen ei riitä täyttämään neuvotteluvelvoitetta, vaan neuvotteluissa on myös käsiteltävä kaikki laissa vaaditut asiat.
Yhteistoimintamenettelyn kesto riippuu siitä, kuinka usean työntekijän irtisanomista, lomauttamista, osa-aikaistamista tai työsopimuksen olennaisen ehdon yksipuolista muuttamista työnantaja harkitsee, sekä yrityksen koosta ja toimenpiteen laadusta. Yhteistoimintamenettelyn kesto tarkoittaa käytännössä sitä aikaa, joka työnantajan on vähintään käytettävä menettelyn toteuttamiseen, jotta se tulee täyttäneeksi neuvotteluvelvoitteensa.
Seitsemän päivää vai kolme viikkoa?
Työnantajan harkitessa alle kymmenen työntekijän irtisanomista, lomauttamista, osa-aikaistamista tai työsopimuksen olennaisen ehdon yksipuolista muuttamista, sen katsotaan täyttäneen neuvotteluvelvoitteensa, kun seitsemän päivää on kulunut muutosneuvottelujen alkamisesta, jos neuvottelut on muuten käyty lain mukaisesti. Sama pätee tilanteeseen, jossa enintään 90 päivän lomauttamiset koskevat vähintään kymmentä työntekijää. Yrityksessä, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on säännöllisesti alle 50, yhteistoimintamenettelyn kesto on myös seitsemän päivää neuvottelujen aloittamisesta. Tämän osalta ei ole merkitystä, kuinka useaan työntekijään irtisanomiset, lomauttamiset tai osa-aikaistamiset kohdistuvat. Saneerausmenettelyn kohteena olevan yrityksen osalta neuvottelujen vähimmäiskesto noudattaa myös seitsemän päivän määräaikaa neuvottelujen alkamisesta luettuna. Työnantajan harkitessa irtisanomista, 90 päivää pidempää lomauttamista, osa-aikaistamista tai olennaisen ehdon muuttamista tilanteessa, jossa kyseiset toimenpiteet kohdistuvat vähintään kymmeneen työntekijään, on yhteistoimintamenettelyn vähimmäiskesto kolme viikkoa neuvottelujen alkamisesta, kun yrityksessä on säännöllisesti vähintään 50 työntekijää eikä se ole saneerausmenettelyssä (yhteistoimintalain 23 §:n 2 momentti).
Alle 50 hengen yrityksissä muutosneuvotteluja käydään vain, jos työntekijöitä on säännöllisesti 20–49 ja työnantaja harkitsee 90 päivän aikana vähintään 20 työntekijän irtisanomista, osa-aikaistamista tai olennaisen ehdon yksipuolista muuttamista taloudellisella tai tuotannollisella perusteella taikka irtisanomisperusteella tehtävää lomauttamista (yhteistoimintalain 16 a §).
Nämä määräajat ovat olleet voimassa 1.7.2025 alkaen (laki 252/2025). Jos neuvotteluesitys annettiin ennen sitä, menettelyyn sovelletaan silloin voimassa olleita määräaikoja.
Neuvotteluajasta sopiminen
Yhteistoimintamenettelyn kestosta on mahdollista sopia myös toisin. Siitä voidaan sopia neuvotteluissa, ja työehtosopimuksella on mahdollista poiketa laista (yhteistoimintalain 23 §:n 2 momentti ja 38 §:n 1 momentti). Neuvotteluvelvoitteen lyhentämiseen kannattaa kuitenkin työntekijäpuolella suhtautua varauksella, jottei neuvotteluasema heikenny kohtuuttomasti suhteessa työnantajaosapuoleen. Toisin sopiminen kannattaa joka tapauksessa toteuttaa kirjallisesti. Työnantajan on puolestaan huomioitava, että neuvotteluaika määräytyy sen mukaan, mitä toimenpiteitä se tosiasiassa harkitsee. Jos neuvottelut rajataan koskemaan lyhyempää lomauttamisaikaa tai pienempää työntekijämäärää kuin mistä kyseisessä tilanteessa tosiasiallisesti on kyse, ei lyhyempi aika välttämättä riitä, ja työnantaja voi joutua maksamaan hyvitystä.
Neuvotteluajan laskeminen ja vähimmäiskesto
Aika lasketaan muutosneuvottelujen aloittamisesta, ei neuvotteluesityksen antamisesta. Kirjallinen neuvotteluesitys on annettava viimeistään viisi päivää ennen neuvottelujen alkua, ja siinä on kerrottava muun muassa neuvottelujen alkamisaika ja -paikka (yhteistoimintalain 19 §). Esityksen antamisesta lukien menettely kestää siksi vähintään 12 päivää tai 26 päivää.
Laissa säädetään vain vähimmäisajasta. Neuvottelut voivat jatkua pidempään, jos käsiteltävää on paljon. Työnjohdollisissa muutoksissa, kuten työtehtävien olennaisissa muutoksissa, laissa ei ole säädetty vähimmäisaikaa lainkaan (yhteistoimintalain 16 §:n 2 momentti). Konkurssiin asetetun tai selvitystilaan määrätyn työnantajan ei tarvitse käydä henkilöstövähennyksistä muutosneuvotteluja (yhteistoimintalain 16 §:n 3 momentti).
Pelkkä ajan kuluminen ei riitä
Neuvotteluvelvoite täyttyy vasta, kun neuvottelut on käyty lain menettelysääntöjä noudattaen (yhteistoimintalain 23 §:n 1 momentti). Henkilöstövähennyksissä on käsiteltävä ainakin toimenpiteiden perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot sekä keinot rajata kohteena olevien määrää ja lieventää toimenpiteiden seurauksia (yhteistoimintalain 20 §). Jos henkilöstö tekee kirjallisen ehdotuksen, jota työnantaja ei pidä tarkoituksenmukaisena tai toteuttamiskelpoisena, sen on esitettävä syyt kirjallisesti tarpeellisessa laajuudessa (yhteistoimintalain 22 §).
Kun asiat on käsitelty ja vähimmäisaika on kulunut, työnantaja voi tehdä päätöksen, vaikka yksimielisyyttä ei syntyisikään. Laki edellyttää pyrkimystä yksimielisyyteen, ei sopimusta (yhteistoimintalain 20 §:n 3 momentti).
Pitkäkään neuvotteluaika ei auta, jos päätös on tosiasiassa tehty jo ennen neuvottelujen aloittamista. Vanhan yhteistoimintalain (725/1978) nojalla annetussa ratkaisussa KKO 2010:20 suomalaisessa tytäryhtiössä käytiin yhteistoimintaneuvotteluja kuusi viikkoa. Alankomaalainen emoyhtiö oli kuitenkin jo ennen neuvottelujen alkua tehnyt tosiasiallisen päätöksen tuotannon keskittämisestä, jonka seurauksena tytäryhtiön tuotantotoiminta lopetettiin. Korkein oikeus katsoi neuvotteluvelvoitteen laiminlyödyksi, ja työnantaja tuomittiin maksamaan irtisanotuille hyvitystä. Neuvottelujen kesto ja niissä käsitellyt tukitoimet alensivat hyvitystä, mutta eivät poistaneet sitä.
Määräaikojen erillisyys
Jos neuvotteluesitys koskee vähintään kymmenen työntekijän irtisanomista tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla, irtisanottujen työsopimukset eivät saa päättyä ennen kuin neuvotteluesityksen toimittamisesta työvoimaviranomaiselle on kulunut 30 päivää (yhteistoimintalain 25 a §). Tämä aika ei pidennä neuvotteluja. Työnantaja voi tehdä päätöksen ja antaa irtisanomisilmoitukset, kun neuvotteluvelvoite on täyttynyt (yhteistoimintalain 23 §:n 1 momentti). Määräaika rajoittaa vain työsuhteen päättymispäivää, eikä siitä voi sopia toisin neuvotteluissa eikä työehtosopimuksella (yhteistoimintalain 38 §:n 1 momentti).
Kun vähimmäisaika alittuu
Jos työnantaja päättää irtisanomisista, lomautuksista, osa-aikaistamisista tai olennaisen ehdon muutoksista ennen vähimmäisajan kulumista eikä toisin ole sovittu, on kyseessä yhteistoimintalain 23 §:n rikkomus. Kun toimenpide on pantu toimeen ja laiminlyönti on tahallinen tai huolimaton, on työnantaja määrättävä maksamaan toimenpiteen kohteena olleelle työntekijälle hyvitystä, lain mukaan enintään 40 160 euroa. Jos laiminlyönti on vähäinen, hyvitys voidaan jättää tuomitsematta (yhteistoimintalain 44 §:n 1 ja 3 momentti). Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, oikeuttaako työnantajan menettelyvirhe hyvitykseen.
Hyvityksen määrääminen ei ratkaise sitä, oliko irtisanomiselle laillinen peruste. Se arvioidaan erikseen työsopimuslain 7 luvun 3 ja 4 §:n mukaan.
Esimerkkejä
Esimerkki 1: Teknologiayrityksessä on 60 työntekijää, ja se harkitsee 12 työntekijän irtisanomista. Neuvotteluesitys annetaan viimeistään viisi päivää ennen neuvotteluja, ja neuvottelujen on kestettävä vähintään kolme viikkoa. Irtisanottujen työsuhteet saavat lisäksi päättyä aikaisintaan 30 päivän kuluttua siitä, kun neuvotteluesitys toimitettiin työvoimaviranomaiselle.
Esimerkki 2: Rakennusyrityksessä on 35 työntekijää, ja se harkitsee 22 työntekijän irtisanomista. Muutosneuvottelut on käytävä, koska raja toimenpiteiden kohdistumisesta 20 työntekijään 90 päivän aikana ylittyy. Neuvotteluaika on kuitenkin yrityksen koon vuoksi seitsemän päivää. Koska irtisanottavia on vähintään kymmenen, 30 päivän määräaika koskee silti irtisanottuja (yhteistoimintalain 16 a §:n 3 momentti).
Esimerkki 3: Kauppaketjussa on 200 työntekijää, ja se aikoo lomauttaa 40 työntekijää kahdeksi kuukaudeksi. Neuvotteluaika on seitsemän päivää, koska lomautus kestää enintään 90 päivää. Jos ketju neuvottelisi samalla 12 työntekijän irtisanomisesta, olisi niistä varmuuden vuoksi neuvoteltava vähintään kolme viikkoa, sillä laki ei suoraan ratkaise, mikä määräaika koskee tällaista yhdistelmää.
Luottamusmiehen tai työntekijän tarkistuslista
- Neuvotteluesityksen päivämäärä: Annettiinko esitys vähintään viisi päivää ennen neuvottelujen alkamista? Annettiinko se 1.7.2025 tai myöhemmin?
- Neuvottelujen alkamispäivä: Mikä oli neuvottelujen todellinen alkamispäivä, josta vähimmäisaika lasketaan?
- Henkilöstön määrä ja toimenpiteiden laajuus: Määräytyykö neuvotteluaika seitsemän päivän vai kolmen viikon mukaan?
- Neuvotteluajan sopiminen: Onko neuvotteluajasta sovittu ja onko sopimus kirjattu?
- Asioiden käsittely: Onko perusteet, vaikutukset, vaihtoehdot ja henkilöstön ehdotukset käsitelty ennen päätöksentekoa?
Tyypillinen erehdys on laskea neuvotteluaika alkavaksi neuvotteluesityksen antamisesta. Toinen tyypillinen virhe on sekoittaa 30 päivän määräaika neuvotteluaikaan. Jos et ole varma, miten neuvotteluaika lasketaan tilanteessasi, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.
Milloin juristista on hyötyä
Työnantajalle juristista on hyötyä ennen neuvotteluesityksen antamista. Juristi arvioi, kumpaa vähimmäisaikaa sovelletaan, kun henkilöstömäärä on rajan tuntumassa, toimenpiteitä on useampaa lajia tai vähennyksiä suunnitellaan monessa vaiheessa. Juristi laatii neuvotteluesityksen ja aikataulun, jossa myös 30 päivän aika ja irtisanomisajat on otettu huomioon.
Työntekijän tai luottamusmiehen puolella juristi tarkistaa, alittuiko vähimmäisaika tai tehtiinkö todellinen päätös ennen neuvotteluja. Juristi laskee hyvityksen kanneajan ja arvioi samalla irtisanomisperusteen sekä laatii vaatimuskirjeen työnantajalle. Jos haluat juristin laativan hyvitysvaatimuksen, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.
Kysymyksiä ja vastauksia
Saako työnantaja antaa irtisanomisilmoitukset jo neuvottelujen aikana?
Ei saa. Irtisanomisista päätetään vasta, kun neuvotteluvelvoite on täyttynyt eli vähimmäisaika on kulunut ja asiat on käsitelty lakia noudattaen (yhteistoimintalain 23 §:n 1 momentti). Kesken neuvottelujen annettu irtisanomisilmoitus viittaa siihen, että asia ratkaistiin tosiasiallisesti jo ennen neuvottelujen päättymistä, ja tämä voi johtaa irtisanotuille maksettavaan hyvitykseen.
Kenen kanssa lyhyemmästä ajasta voidaan sopia?
Neuvotteluaika sovitaan neuvottelujen osapuolten kesken. Työntekijöitä edustaa luottamusmies, luottamusvaltuutettu tai yhteistoimintaedustaja, ja jos edustajaa ei ole, neuvottelut käydään yhdessä kohteena olevien työntekijöiden kanssa (yhteistoimintalain 5 ja 18 §).
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Pyydä tarjous lakipalvelusta
Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43
klo 8 - 19 • la–su 10 - 17
Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?
Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450
klo 8 - 23 • la–su 9 - 23
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa
