» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Allekirjoitettua päättämissopimusta ei voi perua pelkästään siksi, että sitä katuu. Laissa ei ole päättämissopimukselle katumisaikaa. Sopimus voi kuitenkin olla pätemätön esimerkiksi oikeustoimilain 28–33 §:ssä tarkoitetuilla perusteilla, kuten pakottamisen, petollisen viettelyn, kiskonnan tai kunnianvastaisen ja arvottoman menettelyn vuoksi. Kohtuutonta sopimusehtoa voidaan sovitella tai se voidaan jättää huomioon ottamatta oikeustoimilain 36 §:n nojalla. Työsopimuslain pakottavien säännösten vastainen luopuminen työntekijän oikeuksista voi puolestaan olla tehoton (työsopimuslain 13 luvun 6 §).
Jos epäilet päättämissopimuksen pätemättömyyttä, ilmoita työnantajalle kirjallisesti mahdollisimman pian, mihin sopimuksen sitovuuden kiistämisesi perustuu. Oikeustoimilaki ei aseta kaikille näille pätemättömyysperusteille yhtenäistä, päivissä ilmaistua vetoamisaikaa, mutta passiivisuus ja sopimuksen mukainen toiminta voivat tapauskohtaisesti vaikuttaa arviointiin. Kerää näyttö sopimuksen syntyolosuhteista ja hanki tarvittaessa oikeudellista apua.
Onko päättämissopimuksella katumisaikaa?
Ei ole. Työsopimuslaissa ei ole päättämissopimusta koskevaa pykälää, eikä laki anna oikeutta peruuttaa allekirjoitettua sopimusta. Pätevästi tehty sopimus sitoo, myös suullinen. Harkinta-aikaa on pyydettävä ennen allekirjoitusta.
Sopimuksen voi purkaa yhteisellä päätöksellä. Jos työnantaja suostuu, voitte sopia, että alkuperäinen sopimus raukeaa tai sen ehtoja muutetaan.
Milloin sopimus ei sido
Päättämissopimus on tavallinen sopimus, ja sen sitovuus arvioidaan oikeustoimilain mukaan:
- Pakko. Sopimus ei sido, jos siihen on pakotettu väkivallalla tai hengen tai terveyden vaaraa koskevalla uhkauksella (oikeustoimilain 28 §) tai muulla oikeudenvastaisella pakolla, jota työnantaja käytti tai josta se tiesi tai sen olisi pitänyt tietää (oikeustoimilain 29 §). Pelkkä tieto siitä, että työnantaja muuten harkitsee irtisanomista, ei yleensä ole oikeudenvastaista pakkoa, jos irtisanomiselle on todellista pohjaa. Uhkaus rikosilmoituksella keksitystä syystä voi olla.
- Petollinen viettely. Sopimus ei sido, jos työnantaja on saanut sen aikaan antamalla tietoisesti vääriä tietoja (oikeustoimilain 30 §), esimerkiksi väittämällä, että koko yksikkö lakkautetaan, vaikka näin ei ole.
- Kiskominen. Sopimus ei sido, jos työnantaja on käyttänyt hyväksi työntekijän pulaa, ymmärtämättömyyttä tai riippuvaista asemaa ja saanut ilmeisen epäsuhtaisen edun (oikeustoimilain 31 §).
- Kunnianvastaisuus. Sopimukseen ei voi vedota, jos se on tehty sellaisissa olosuhteissa, että siihen vetoaminen olisi kunnianvastaista ja arvotonta, ja työnantajan täytyy olettaa tienneen olosuhteista (oikeustoimilain 33 §).
Lisäksi kohtuutonta ehtoa voidaan sovitella tai se voidaan jättää huomioon ottamatta. Arvioinnissa otetaan huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema ja olosuhteet, myös korvauksen määrä (oikeustoimilain 36 §). Sovittelu voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, kun pitkään työssä ollut luopuu kaikista vaatimuksista hyvin pientä korvausta vastaan.
Mitä korkein oikeus on katsonut
Ratkaisussa KKO 2019:76 työnantaja kutsui työntekijän tapaamiseen kertomatta etukäteen, että tapaamisessa käsiteltäisiin työsuhteen päättämistä. Noin kaksi tuntia kestäneen neuvottelun päätteeksi työntekijä allekirjoitti sopimuksen, jossa hän irtisanoi työsopimuksensa, sai neljän kuukauden palkkaa vastaavan lisäkorvauksen ja luopui muista työsuhteeseen liittyvistä vaatimuksista. Työntekijälle ei ollut varattu riittävää harkinta-aikaa eikä asianmukaista mahdollisuutta hankkia asiantuntija-apua. Korkein oikeus katsoi, että sopimukseen vetoaminen oli olosuhteissa kunnianvastaista ja arvotonta (oikeustoimilain 33 §).
Ratkaisussa korostuvat ennakkotieto neuvottelun aiheesta, riittävä harkinta-aika ja mahdollisuus hankkia asiantuntevaa apua. Ratkaisusta ei kuitenkaan seuraa, että jokainen samana päivänä allekirjoitettu sopimus olisi pätemätön tai että laissa olisi harkinta-ajan vähimmäispituus. Harkinta-ajan riittävyyttä ja sopimuksen sitovuutta arvioidaan kokonaisuutena sopimuksen sisällön ja syntyolosuhteiden perusteella. Mahdollisuus kysyä neuvoa liitolta tai juristilta ja riittävä harkinta-aika puoltavat sopimuksen pätevyyttä, mutta eivät yksin takaa sen sitovuutta.
Mistä ei voi sopia
Työsopimuslain 13 luvun 6 §:n mukaan sopimus, jolla vähennetään työntekijälle työsopimuslain mukaan kuuluvia oikeuksia ja etuja, on mitätön, ellei laista muuta johdu. Ratkaisussa KKO 2007:69 korkein oikeus katsoi mitättömäksi ehdon, jonka mukaan työnantajan ei tarvinnut ilmoittaa työntekijälle vastaavista avoimista tehtävistä lakisääteisen takaisinottoajan kuluessa. Työntekijä oli luopunut etukäteen oikeudesta, jonka merkitys tuli ajankohtaiseksi vasta työsuhteen päätyttyä. Ratkaisu annettiin äänestyksen jälkeen.
Yksittäisen sopimusehdon mitättömyys ei lähtökohtaisesti tee koko sopimusta mitättömäksi. Ratkaisusta ei myöskään seuraa, että kaikki työntekijän oikeuksista luopumista koskevat ehdot olisivat mitättömiä. Työsuhteen päättymisestä ja jo syntyneistä, yksilöidyistä vaatimuksista voidaan sopia, mutta ehtojen sitovuus arvioidaan niiden sisällön ja tilanteen perusteella. Sopimuksella ei voida syrjäyttää pakottavia työntekijän oikeuksia.
Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »Mitä riitauttamisesta seuraa
Erota kaksi kysymystä:
Sitooko sopimus? Jos ei, työsuhteen päättymistä arvioidaan ilman sopimusta. Jos työnantaja käytännössä lopetti työsuhteen ilman laissa säädettyä perustetta, voit vaatia korvausta perusteettomasta päättämisestä ja irtisanomisajan palkkaa (työsopimuslain 12 luvun 2 § ja 6 luvun 4 §). Henkilöön liittyvään irtisanomiseen riittää 1.1.2026 alkaen asiallinen syy (työsopimuslain 7 luvun 2 §). Jos peruste on yksinomaan ennen 1.1.2026 tapahtunut menettely, arvioidaan vanhan lain mukaan, oliko syy asiallinen ja painava. Taloudellisessa irtisanomisessa vaaditaan asiallinen ja painava syy (työsopimuslain 7 luvun 3 §) ja purussa erittäin painava syy (työsopimuslain 8 luvun 1 §).
Onko jokin ehto kohtuuton tai mitätön? Silloin voit vaatia ehdon sovittelua, esimerkiksi korvauksen korottamista, tai vedota siihen, että luopumisehto on mitätön (oikeustoimilain 36 § ja työsopimuslain 13 luvun 6 §). Muu sopimus voi silloin jäädä voimaan.
Riitauttaminen ei palauta työsuhdetta. Vaikka sopimus todettaisiin pätemättömäksi, oikeutesi on yleensä rahallinen korvaus. Arvioi ennen riitauttamista myös, miten jo saamasi erokorvaus vaikuttaa vaatimuksiin, jos sopimus kaatuu. Hyvä sopimus voi olla parempi kuin epävarma riita. Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, kannattaako sopimus riitauttaa.
Määräajat
Oikeustoimilaki ei aseta yleistä, kaikille 28–33 §:n mukaisille pätemättömyysperusteille yhteistä nimenomaista vetoamisaikaa. Ilmoita silti työnantajalle kirjallisesti mahdollisimman pian, ettet pidä sopimusta sitovana, ja perustele kantasi. Viivyttely ja sopimuksen mukaisten etujen vastaanottaminen ilman varaumaa voivat olosuhteiden mukaan vaikuttaa arvioon siitä, onko sopimukseen vedottu johdonmukaisesti ja mitä osapuolet ovat hyväksyneet. Jos haluat juristin laativan riitautusilmoituksen, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.
Työsopimuslain mukaisia saatavia koskee pääsääntöisesti kahden vuoden kanneaika työsuhteen päättymisestä (työsopimuslain 13 luvun 9 §:n 3 momentti). Jos kannetta ei nosteta määräajassa, saatava raukeaa. Laissa on poikkeus tiettyihin ilmeisen tulkinnanvaraisiin työehtosopimusmääräyksiin perustuviin saataviin. Vaatimuskirje tai neuvottelut eivät lähtökohtaisesti korvaa kanteen nostamista.
Esimerkki: Jos työsuhde päättyi 30.4.2026, kahden vuoden määräaika päättyy lähtökohtaisesti 30.4.2028.
Työttömyysturva
Päättämissopimuksen perusteella saatu raha jaksotetaan. Työttömyysetuutta ei makseta siltä ajalta, jolle raha jaksotetaan jakamalla se viimeisimmän työsuhteen päiväpalkalla (työttömyysturvalain 3 luvun 6 §). Myös yli kahden viikon kokoaikaisen työsuhteen päättyessä maksettava lomakorvaus jaksotetaan.
Lisäksi päättämissopimus voi johtaa 45 päivän jaksoon (karenssi), jolta työttömyysetuutta ei makseta, jos työsuhteen katsotaan päättyneen työntekijän omasta menettelystä ilman pätevää syytä (työttömyysturvalain 2 a luvun 1 §). Laissa ei säädetä päättämissopimuksesta erikseen. Arvioinnissa merkitystä on muun muassa sillä, kumman aloitteesta sopimukseen päädyttiin, miksi työsuhde päätettiin ja millaisissa olosuhteissa sopimus tehtiin. Sopimuksen allekirjoittaminen ei yksin ratkaise asiaa.
Työvoimapoliittisen lausunnon antaa toimivaltainen työvoimaviranomainen tai KEHA-keskus. Kela tai työttömyyskassa ratkaisee työttömyysetuuden maksamisen. Jos riitautat päättämissopimuksen, kerro siitä etuushakemuksen yhteydessä ja toimita asiakirjat sekä selvitys sopimuksen syntyolosuhteista. Riitautus ei kuitenkaan automaattisesti estä karenssin määräämistä. Jos et ole varma, miten sopimus vaikuttaa työttömyysturvaasi, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.
Toimi näin
- Ilmoita työnantajalle kirjallisesti, että riitautat sopimuksen, ja kerro lyhyesti miksi. Sähköposti riittää.
- Kirjaa heti, miten sopimus syntyi: milloin tapaaminen oli, kuka oli paikalla, mitä sanottiin, tiesitkö aiheen etukäteen ja saitko harkinta-aikaa.
- Säilytä kokouskutsu, viestit ja sopimusluonnokset.
- Pyydä työnantajalta kirjallisesti päättymispäivä ja syyt, joihin se vetoaa (työsopimuslain 9 luvun 5 §).
- Jos otat maksun vastaan, ilmoita kirjallisesti, ettei vastaanottaminen tarkoita sopimuksen hyväksymistä.
- Ota yhteyttä liittoon tai juristiin ennen uusia sitoumuksia.
Esimerkkejä
Esimerkki 1: Työntekijä allekirjoittaa sopimuksen viikon harkinnan jälkeen ja huomaa myöhemmin, että olisi voinut saada paremman korvauksen. Pelkkä katuminen ei riitä riitauttamiseen, ja sopimus sitoo.
Esimerkki 2: Työnantaja kutsuu "kehityskeskusteluun", esittää valmiin sopimuksen ja sanoo, että muuten tehdään rikosilmoitus perusteettomasta epäilystä. Työntekijä allekirjoittaa ja riitauttaa sopimuksen seuraavana päivänä. Sopimuksen sitovuus voidaan kyseenalaistaa pakon tai kunnianvastaisuuden perusteella (oikeustoimilain 29 ja 33 §).
Esimerkki 3: Sopimuksessa työntekijä luopuu kaikista tulevista oikeuksistaan, myös takaisinotosta. Luopuminen voi olla mitätön siltä osin kuin se vähentää työsopimuslain mukaisia oikeuksia, mutta sopimus työsuhteen päättymisestä voi silti olla pätevä.
Mitä juristi tekee
Juristi arvioi, onko sopimukselle todellinen pätemättömyysperuste vai kannattaako vaatia vain kohtuuttoman ehdon sovittelua tai mitättömän ehdon sivuuttamista. Hän laskee, mitä saisit ilman sopimusta, ja vertaa sitä jo saatuun. Hän laatii riitautusilmoituksen, kokoaa näytön, neuvottelee uudesta sovinnosta ja nostaa tarvittaessa kanteen ennen kahden vuoden määräajan päättymistä. Apu kannattaa hankkia ennen allekirjoitusta, jos se on mahdollista.
Usein kysyttyä
Voinko perua sopimuksen seuraavana päivänä?
Et pelkästään siksi, että kadut. Jos sopimus syntyi painostuksen alla tai ilman mahdollisuutta harkita, riitauta se kuitenkin heti kirjallisesti.
Riittääkö, että työnantaja uhkasi irtisanomisella?
Ei yleensä, jos irtisanomiselle oli todellista pohjaa. Jos uhkaus oli keksitty tai siihen liittyi väärää tietoa, sopimus voi olla pätemätön.
Voiko sopimuksessa luopua kaikista vaatimuksista?
Jo syntyneistä vaatimuksista voi sopia. Ehto, joka vähentää työsopimuslain mukaisia oikeuksia etukäteen, esimerkiksi takaisinottoa, voi kuitenkin olla mitätön.
Palautuuko työsuhde, jos sopimus kaatuu?
Ei yleensä. Riitauttamisen tavoite on korvaus perusteettomasta päättämisestä tai paremmat sopimusehdot.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa