Minilex - Lakipuhelin

Kiskonta pätemättömyysperusteena

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Kiskontana tunnetaan tilanne, jossa joku on tehnyt oikeustoimen käyttäen hyväkseen toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä tai riippuvaista asemaa ja ottanut tai edustanut itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä hän on antanut tai myöntänyt, tai tästä ei ole sovittu mitään vastiketta suoritettavaksi.

Kiskonnan käsillä oloa täytyy siis tarkastella monen eri osatekijän osalta. Ensinnäkin edellytetään, että toinen osapuoli on heikossa asemassa suhteessa toiseen osapuoleen. Esimerkiksi vanha ihminen voi olla riippuvainen häntä hoitavasta henkilöstä. Toisekseen toisen osapuolen on täytynyt käyttää tätä heikkoa asemaa hyväkseen. Kolmanneksi tämän toisen osapuolen on tullut saada aineellista etua toisen osapuolen heikon aseman hyväksikäytöstä sekä, että tämä etu on ollut ilmeisessä epäsuhteessa saatuun vastikkeeseen nähden. Tämän sääntelyn tavoitteena on puuttua osapuolten välisten suoritusten epätasapainoon.

Esimerkkejä heikosta asemasta suhteessa toiseen henkilöön

Tällainen asema, jossa henkilö on ollut hyväksikäytettävässä asemassa, voi ensinnäkin johtua esimerkiksi henkilön sairaudesta. Vastaavasti tällainen asema voi syntyä esimerkiksi tilanteessa, jossa toinen henkilö on huomattavasti kokemattomampi tai ei omaa jostain asiasta yhtä paljon asiantuntemusta, kuin toinen osapuoli. On myös katsottu, että henkilöiden välinen suhde, joka on läheinen, voi muodostaa kiskonnalta edellytettävän riippuvaiseksi katsottavan aseman. Esimerkiksi korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2003:48 iäkkään ja vakavasti sairaan naishenkilön katsottiin olleen tällaisessa suhteessa aviomieheensä. On myös mahdollista, että kyseinen asema syntyy yllättävässä tilanteessa, kuten esimerkiksi onnettomuudessa tai tilanteessa, jossa onnettomuus on mahdollinen. Tätä kiskonnan osatekijää tarkastellessa on tärkeää panna merkille, että kiskonnaksi katsotaan ylipäätään toisen heikosta asemasta hyötyminen. Ei siis edellytetä, että kiskontaan syyllistyvän olisi tullut aiheuttaa toisen osapuolen heikompi asema.

Suoritusten välinen ilmeinen epäsuhta

Tämä kiskonnan osatekijää on tärkeä tarkastellessa sitä, onko kyse ollut kiskonnasta. Osapuolten suoritusten välillä täytyy nimittäin olla nimenomaan ilmeinen epäsuhta. Näin ollen käsillä ei ole kiskonta pätemättömyysperusteena, jos tehdään esimerkiksi vain hiukan suorituksiltaan epätasapainossa oleva sopimus.

Kiskonnan johdosta oikeustoimi on pätemätön

Jos yksittäinen oikeustoimi tai sopimus on saatu aikaan kiskonnalla, on se pätemätön. Oikeustoimi ei sido sitä, jonka oikeutta on loukattu. Tässä on kuitenkin hyvä huomata, että kiskonnan aikaansaama pätemättömyys vaatii nimenomaista sen kohteeksi joutuneen osapuolen siihen vetoamista. Esimerkiksi tuomioistuin ei siis ota automaattisesti niin sanotusti viran puolesta kiskontaa pätemättömyysperusteena huomioon, vaan ainoastaan osapuolen väitteestä. Kiskonnan takia pätemätön oikeustoimi voi kuitenkin pätevöityä, jos osapuolet sopivat siitä uudestaan. Kyse ei ole siis korjauskelvottomasta pätemättömyydestä.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


 

Selaa lakitietoa