» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Kiskonnassa joku käyttää hyväkseen toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä tai riippuvaista asemaa ja saa näin edun, joka on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä hän itse antaa. Tällainen sopimus ei sido sitä, jonka etua on loukattu (oikeustoimilain 31 §). Pelkkä huono kauppa ei ole kiskontaa, vaan kaikkien edellytysten on täytyttävä. Kiskontaan pitää yleensä vedota itse.
Kiskontana tunnetaan tilanne, jossa joku on tehnyt oikeustoimen käyttäen hyväkseen toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä tai riippuvaista asemaa ja ottanut tai edustanut itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä hän on antanut tai myöntänyt, tai tästä ei ole sovittu mitään vastiketta suoritettavaksi.
Kiskonnan käsillä oloa täytyy siis tarkastella monen eri osatekijän osalta. Ensinnäkin edellytetään, että toinen osapuoli on heikossa asemassa suhteessa toiseen osapuoleen. Esimerkiksi iäkäs ihminen voi olla riippuvainen häntä hoitavasta henkilöstä. Toisekseen toisen osapuolen on täytynyt käyttää tätä heikkoa asemaa hyväkseen. Kolmanneksi tämän toisen osapuolen on tullut saada aineellista etua toisen osapuolen heikon aseman hyväksikäytöstä sekä, että tämä etu on ollut ilmeisessä epäsuhteessa saatuun vastikkeeseen nähden. Tämän sääntelyn tavoitteena on puuttua osapuolten välisten suoritusten epätasapainoon.
Esimerkkejä heikosta asemasta suhteessa toiseen henkilöön
Tällainen asema, jossa henkilö on ollut hyväksikäytettävässä asemassa, voi ensinnäkin johtua esimerkiksi henkilön sairaudesta. Vastaavasti tällainen asema voi syntyä esimerkiksi tilanteessa, jossa toinen henkilö on huomattavasti kokemattomampi tai ei omaa jostain asiasta yhtä paljon asiantuntemusta, kuin toinen osapuoli. On myös katsottu, että henkilöiden välinen suhde, joka on läheinen, voi muodostaa kiskonnalta edellytettävän riippuvaiseksi katsottavan aseman. Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2003:48 iäkkään ja sairaalloisen vaimon katsottiin olleen aviomiehestään riippuvaisessa asemassa, jota mies oli käyttänyt hyväkseen saadakseen vaimonsa luovuttamaan asunto-osakkeensa hänelle vastikkeetta.
On myös mahdollista, että kyseinen asema syntyy yllättävässä tilanteessa, kuten esimerkiksi onnettomuudessa tai tilanteessa, jossa onnettomuus on mahdollinen. Tätä kiskonnan osatekijää tarkastellessa on tärkeää panna merkille, että kiskonnaksi katsotaan ylipäätään toisen heikosta asemasta hyötyminen. Ei siis edellytetä, että kiskontaan syyllistyvän olisi tullut aiheuttaa toisen osapuolen heikompi asema.
Suoritusten välinen ilmeinen epäsuhta
Tämä kiskonnan osatekijä on tärkeä tarkasteltaessa sitä, onko kyse ollut kiskonnasta. Osapuolten suoritusten välillä täytyy nimittäin olla nimenomaan ilmeinen epäsuhta. Näin ollen käsillä ei ole kiskonta pätemättömyysperusteena, jos tehdään esimerkiksi vain hiukan suorituksiltaan epätasapainossa oleva sopimus.
Kiskonnan johdosta oikeustoimi on pätemätön
Jos yksittäinen oikeustoimi tai sopimus on saatu aikaan kiskonnalla, se ei sido sitä, jonka oikeutta on loukattu. Tässä on kuitenkin hyvä huomata, että kiskonnan aikaansaama pätemättömyys vaatii nimenomaista sen kohteeksi joutuneen osapuolen siihen vetoamista. Esimerkiksi tuomioistuin ei siis yleensä ota automaattisesti niin sanotusti viran puolesta kiskontaa pätemättömyysperusteena huomioon, vaan ainoastaan osapuolen väitteestä. Kiskonnan takia pätemätön oikeustoimi voi kuitenkin pätevöityä, jos osapuolet sopivat siitä uudestaan. Kyse ei ole siis korjauskelvottomasta pätemättömyydestä.
Kun hyväksikäyttäjä on joku muu kuin vastapuoli
Kiskonta voi tehdä sopimuksesta sitomattoman myös silloin, kun hyväksikäyttäjä on joku muu kuin sopimuksen vastapuoli. Edellytyksenä on, että vastapuoli tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää hyväksikäytöstä (oikeustoimilain 31 §:n 2 momentti). Jos vastapuoli oli vilpittömässä mielessä, sopimus sitoo.
Oikeustoimilain 31 § on ollut sisällöltään sama vuodesta 1929. Sitä sovelletaan siis samalla tavalla vanhoihin ja uusiin sopimuksiin.
Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »Mikä on ilmeinen epäsuhta?
Laki ei anna prosenttirajaa. Epäsuhdan on oltava selvä ja helposti havaittava, kun verrataan sitä, mitä kumpikin antoi. Pieni ero markkinahintaan ei riitä, sillä hinnat vaihtelevat ja kumpikin saa tehdä huonon kaupan. Mitä suurempi ero on, sitä helpompi kiskonta on näyttää. Lahja tai muu vastikkeeton etu voi myös olla kiskontaa, jos se on saatu heikkoa asemaa hyväksi käyttäen.
Kiskonta vai kohtuuton ehto?
Kiskonta on eri asia kuin kohtuuttoman ehdon sovittelu (oikeustoimilain 36 §; kuluttajasopimuksissa kuluttajansuojalain 4 luku). Sovittelussa sopimus on pätevä, mutta kohtuutonta ehtoa sovitellaan tai se jätetään huomioon ottamatta. Sovittelu ei edellytä heikon aseman hyväksikäyttöä.
Kuluttajariitalautakunnan tapauksessa iäkäs kuluttaja oli kotimyynnissä sitoutunut maksamaan konsultointipalvelusta 50 prosenttia vakuutus-, sähkö- ja muiden sopimustensa kilpailutuksesta laskennallisesti syntyvästä säästöstä. Hänelle laskutettiin palvelusta 766,98 euroa. Lautakunta piti hinnan määräytymistä koskevia ehtoja epäselvinä ja palvelun hintaa kohtuuttoman korkeana suhteessa sen tosiasialliseen sisältöön. Se suositti, ettei yritys peri laskutettua hintaa (KRIL D/5283/39/2018).
Ratkaisu osoittaa, että kuluttajasopimuksen hintaehtoon voidaan puuttua kohtuuttomuuden perusteella ilman, että asiassa tarvitsee osoittaa kiskonnan tunnusmerkistön täyttymistä. Kuluttajariitalautakunnan ratkaisut ovat suosituksia eivätkä osapuolia sitovia tuomioita. Kiskonta voi olla myös rikos. Rikosvastuu ja sopimuksen sitovuus arvioidaan kuitenkin erikseen.
Vetoamisen aika ja korjaantuminen
Laissa ei ole säädetty erityistä määräaikaa kiskontaan vetoamiselle. Viivyttely voi kuitenkin vaikeuttaa tapahtumien ja olosuhteiden näyttämistä. Jos loukattu hyväksyy sopimuksen tietoisena kiskonnasta tai jatkaa sen täyttämistä olosuhteissa, joista voidaan päätellä hänen hyväksyneen sopimuksen, pätemättömyyteen vetoamisen mahdollisuus voi vaarantua.
Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, ettei viivyttelyä yleensä tule lukea loukatun vahingoksi niin kauan kuin kiskonnan perustana ollut riippuvuussuhde tai ahdinko jatkuu. Kyse on kuitenkin tapauskohtaisesti arvioitavasta tulkintakannasta, ei laissa nimenomaisesti säädetystä määräajasta tai poikkeuksesta. Käytännössä kiskontaan kannattaa vedota heti, kun se on mahdollista.
Mitä kiskonnasta seuraa?
Jos sopimus ei sido, jo tehdyt suoritukset palautetaan yleensä puolin ja toisin. Esimerkiksi asunto palautetaan myyjälle ja kauppahinta ostajalle. Oikeustoimilaissa ei ole tästä yleistä säännöstä, vaan palautus perustuu perusteettoman edun palauttamiseen. Palautusvaatimus vanhentuu kolmessa vuodessa siitä, kun loukattu sai tietää tai hänen olisi pitänyt tietää pätemättömyydestä ja edun saajasta. Vanhentuminen on katkaistava ennen kuin kymmenen vuotta on kulunut edun palautuksen perustana olevasta tapahtumasta. Sen katkaisee esimerkiksi vaatimus, josta käyvät ilmi peruste ja määrä, tai kanne (vanhentumislain 4, 7, 10 ja 11 §). Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, sitooko sopimus sinua.
Jos loukatulla on edunvalvoja, asiaa voi hoitaa edunvalvoja. Jos läheisesi ei enää itse pysty hoitamaan asiaa, edunvalvojan määräämistä voi hakea.
Esimerkkejä
Esimerkki 1: Muistisairas leski myy 150 000 euron arvoisen asunnon häntä auttavalle naapurille 40 000 eurolla. Naapuri tiesi lesken tilan ja tämän riippuvuuden avustaan. Kauppa voi olla kiskontaa, jolloin se ei sido leskeä.
Esimerkki 2: Auto hajoaa yöllä syrjäseudulla, ja ainoa paikalle tuleva hinausyrittäjä vaatii kymmenkertaisen hinnan tavalliseen verrattuna. Jos yrittäjä käytti kuljettajan pulaa hyväksi, kyse voi olla kiskonnasta. Jos kiskontaa ei voida näyttää, kohtuutonta hintaa voidaan silti vaatia soviteltavaksi.
Esimerkki 3: Myyt osakkeesi tuttavalle 20 prosenttia alle markkinahinnan, koska tarvitset nopeasti rahaa. Tällainen ero ei yleensä ole ilmeinen epäsuhta, eikä tuttava käyttänyt asemaasi hyväksi. Kyse ei ole kiskonnasta.
Näyttö
Kiskontaan vetoavan on näytettävä:
- heikko asema, esimerkiksi lääkärinlausunnoilla, hoitokirjauksilla ja todistajilla
- että vastapuoli tiesi asemasta ja käytti sitä hyväksi
- ilmeinen epäsuhta, esimerkiksi arviolla, vertailuhinnoilla tai markkinahinnalla
- kolmannen kiskonnassa, että vastapuoli tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää hyväksikäytöstä.
Mitä kannattaa tehdä
- Hanki kirjallinen arvio sopimuksen kohteen todellisesta arvosta sopimuksen tekohetkellä.
- Kokoa selvitys heikosta asemasta, kuten lääkärinlausunnot ja hoitokirjaukset.
- Ilmoita vastapuolelle kirjallisesti, ettet pidä sopimusta sitovana kiskonnan vuoksi, ja vaadi palautusta. Jos haluat juristin hoitavan asian, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.
- Tee tarvittaessa rikosilmoitus.
Milloin juristista on hyötyä?
Juristin apu on usein tarpeen, koska kiskonnan näyttäminen vaatii lääketieteellistä ja taloudellista selvitystä. Juristi arvioi, riittääkö näyttö kiskontaan, vai kannattaako rinnalla vedota kunnianvastaisiin olosuhteisiin (oikeustoimilain 33 §) tai vaatia kohtuuttoman ehdon sovittelua. Hän kokoaa näytön, pyytää arviot, laatii vaatimuskirjeen ja hoitaa neuvottelut ja tarvittaessa kanteen. Jos loukattu on läheisesi, juristi auttaa myös edunvalvonta-asiassa. Juristi voi auttaa sopimuksen pätevyyden riitauttamisessa.
Kysymyksiä ja vastauksia
Voiko tavallinen ylihinta olla kiskontaa?
Ei yleensä. Kiskonta edellyttää heikon aseman hyväksikäyttöä ja ilmeistä epäsuhtaa. Pelkkä kallis hinta voi kuitenkin joskus olla kohtuuton ehto, jota voidaan sovitella.
Voiko kiskonta perustua läheiseen suhteeseen?
Voi. Läheinen suhde voi luoda riippuvaisen aseman. Kiskonta edellyttää lisäksi, että toinen käytti asemaa hyväkseen ja sai ilmeisen epäsuhtaisen edun.
Voiko läheinen vedota kiskontaan iäkkään omaisensa puolesta?
Pääsääntöisesti kiskontaan vetoaa loukattu itse. Jos hän ei enää pysty hoitamaan asiaa, sitä voi hoitaa edunvalvoja. Jos et ole varma, voiko kyse olla kiskonnasta, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa