Allekirjoititko sopimuksen painostettuna tai väärien tietojen varassa, ja nyt vastapuoli vaatii sinua pitämään sopimuksesta kiinni. Pääsääntönä on, että sopimus pitää, mutta oikeustoimilaki tuntee tilanteita, joissa sopimus ei ole sitova tai sen ehtoa voidaan sovitella. Juristimme arvioi, mikä peruste tilanteeseesi sopii ja onko asiasta tarpeeksi näyttöä. Laadimme vastapuolelle kirjallisen ilmoituksen ja vaatimuksen ja ajamme asiaa tarvittaessa käräjäoikeudessa. Alkuun riittää sopimus ja kuvaus siitä, missä tilanteessa se allekirjoitettiin.
Mitä saat juristilta
- Arvion sopimuksen syntytavasta: selvitämme, täyttyykö jokin pätemättömyysperuste, tuliko riidanalainen ehto ylipäätään osaksi sopimusta vai onko kyse ehdosta, jota voidaan sovitella.
- Näytön kokoamisen: kokoamme viestit, todistajat ja muut seikat, joilla painostus, harhaanjohtaminen tai vastapuolen tieto erehdyksestäsi voidaan osoittaa.
- Ilmoituksen ja vaatimuksen vastapuolelle: kerromme kirjallisesti, millä perusteella et pidä sopimusta sitovana ja mitä vaadit sen seurauksena, esimerkiksi maksujen palauttamista.
- Kanteen tai vastineen ja edustamisen: jos vastapuoli pitää kiinni sopimuksesta tai hakee maksua oikeudessa, ajamme asiaasi tarvittaessa käräjäoikeudessa.
Kirjaa muistiin sopimuksen syntytilanne ja ilmoita kantasi
Älä jatka maksamista tai sopimuksen täyttämistä kuukausia ilman vastalausetta. Sopimuksen vastapuoli voi tällöin väittää, että olet hyväksynyt sopimuksen. Kirjoita heti aluksi muistiin sopimuksen allekirjoitustilanne: ketkä olivat läsnä, mitä sinulle luvattiin tai millä uhattiin ja paljonko harkinta-aikaa sait. Tallenna myyntiviestit, tarjoukset ja sopimusluonnokset. Ilmoita kantasi vastapuolelle kirjallisesti heti, kun huomaat ongelman. Juuri nämä tiedot ratkaisevat usein, millaisena allekirjoitushetki näyttäytyy jälkikäteen.
Milloin sopimus ei ole sitova
Oikeustoimilain mukaan sopimus ei ole sitova, jos se on saatu aikaan oikeudenvastaisella pakolla tai petollisella viettelyllä eli tahallisella harhaanjohtamisella. Pelkkä tiukka tinkiminen tai kieltäytyminen paremmista ehdoista ei ole pakkoa. Kiskomisessa toinen on käyttänyt hyväkseen pulaasi, ymmärtämättömyyttäsi, kevytmielisyyttäsi tai riippuvaista asemaasi ja hankkinut edun, joka on ilmeisessä epäsuhteessa hänen omaan suoritukseensa. Oma erehdys taas vapauttaa vain, jos vastapuoli tunsi sen tai sen olisi kuulunut havaita se. Sopimukseen vetoaminen on lisäksi kielletty, jos se olisi olosuhteet tuntien kunnian vastaista ja arvotonta. Samat perusteet koskevat esimerkiksi työsopimuksen pätemättömyyttä, jossa työsuhteen erityissäännöt tulevat lisäksi huomioitavaksi.
Usein ongelma ei ole koko sopimus vaan yksi sen ehto. Kohtuuttoman sopimusehdon sovittelussa katsotaan koko sopimusta, osapuolten asemaa ja olosuhteita sekä sopimusta tehtäessä että sen jälkeen, ja ehtona pidetään myös hintaa. Ehtoa voidaan kohtuullistaa tai se voidaan sivuuttaa, ja jos muun sopimuksen voimassaolo ei sen jälkeen ole kohtuullista, sopimusta voidaan sovitella laajemmin tai se voidaan määrätä raukeamaan. Jos riita koskee vakioehtoa, kannattaa ensin tarkistaa, onko se tullut osaksi sopimusta: yleiset sopimusehdot ovat yleensä sitovia vain, jos niihin on voinut tutustua ennen sopimuksen tekemistä.
Kaikki katumus ei tee sopimuksesta pätemätöntä. Huono kauppa, myöhemmin muuttunut mieli tai se, ettei sopimusta tullut luettua, ei yleensä ole riittävää.
Riidan eteneminen
Kirjallinen ja perusteltu ilmoitus antaa vastapuolelle tilaisuuden purkaa sopimus tai palauttaa rahat sovinnolla. Jos vastapuoli kieltäytyy, riidan ratkaisee käräjäoikeus. Siellä pätemättömyyteen vetoavan on näytettävä ne seikat, joihin hän vetoaa, ja asian hävinnyt korvaa yleensä myös vastapuolen oikeudenkäyntikulut. Näytön riittävyys ja kuluriski tulee aina arvioida perusteellisesti ennen asian viemistä tuomioistuimeen.
Älä lopeta maksamista ennen kuin pätemättömyys on arvioitu
Jos ilmoitat sopimuksen pätemättömäksi ja lopetat maksut, mutta peruste pätemättömyydestä ei kestä, vastapuoli voi vaatia maksut viivästyskorkoineen ja katsoa sinun rikkoneen sopimusta. Juristi arvioi ennen ilmoitusta, mihin perusteeseen vedotaan ensisijaisesti ja mihin toissijaisesti, esimerkiksi pätemättömyyteen ja sen rinnalla ehdon sovitteluun. Jos kotivakuutuksessasi on oikeusturvavakuutus, se voi ehdoistaan riippuen kattaa osan oikeudenkäyntikuluista tässäkin riidassa.
Näin pääset alkuun
Pätemättömyysperusteen olemassaolo selviää vasta arviossa, joten yhteydenottoon riittää epäily sen olemassaolosta. Alkuun riittävät sopimus ja lyhyt kuvaus allekirjoitustilanteesta. Viestit ja muut todisteet ehtivät mukaan myöhemminkin. Ensin arvioimme sopimuksen syntytavan, ja vasta sen jälkeen päätät, toimitetaanko vastapuolelle kirjallinen pätemättömyysilmoitus. Olemme sinuun yhteydessä mahdollisimman pian, ja maksullinen työ alkaa vasta, kun sen sisällöstä ja hinnasta on sovittu.
Soita asiakaspalveluun 0400 4111 43