» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Petollinen viettely eli siviilipetos tarkoittaa tahallista harhaanjohtamista, jonka seurauksena henkilö tekee oikeustoimen, jota hän ei olisi tehnyt oikeiden tietojen perusteella. Harhaanjohtaminen voi olla väärän tiedon antamista, tosiasioiden vääristelyä tai sopimuksen tekemisen kannalta merkityksellisen seikan salaamista.
Oikeustoimilain 30 §:n mukaan oikeustoimi ei sido vieteltyä, jos vastapuoli on itse saanut hänet tekemään oikeustoimen petollisella viettelyllä tai tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että joku muu oli menetellyt näin. Harhaanjohtamisen on täytynyt vaikuttaa oikeustoimen tekemiseen.
Kaikki virheelliset tiedot eivät kuitenkaan merkitse petollista viettelyä. Jos väärä tieto on annettu huolimattomuudesta ilman petollista menettelyä, kyse voi tilanteesta riippuen olla esimerkiksi tavaran virheestä tai muusta sopimusvastuusta. Käytetyn tavaran myyjän antamat virheelliset tiedot voivat johtaa vastuuseen, mutta vastuun peruste ja laajuus arvioidaan tapauskohtaisesti.
Arvioinnissa otetaan huomioon kaikki olosuhteet, kuten harhaanjohtamisen sisältö, merkitys sopimuksen tekemiselle ja osapuolten asema. Esimerkiksi iäkkään tai muuten haavoittuvassa asemassa olevan henkilön tilanne voi vaikuttaa arvioon siitä, millaista menettelyä voidaan pitää harhaanjohtavana.
Petolliseen viettelyyn on yleensä vedottava itse, eikä siihen tavallisesti puututa tuomioistuimessa viran puolesta. Käytännössä siihen kannattaa vedota viipymättä, kun harhaanjohtaminen tulee ilmi.
Kolme edellytystä
Sopimus jää petollisen viettelyn vuoksi sitomatta, kun kolme asiaa täyttyy:
- Harhautus: annettiin väärää tietoa, vääristeltiin asian todellista luonnetta tai salattiin olennainen seikka.
- Tahallisuus: harhauttaja tiesi, että tieto on väärä tai että salattu seikka on toiselle tärkeä. Petollisuus tarkoittaa juuri tätä.
- Vaikutus: harhautus vaikutti päätökseen. Jos vietelty olisi tehnyt saman sopimuksen samoilla ehdoilla oikeankin tiedon varassa, sopimus sitoo.
Oikeustoimilain 30 § on ollut sisällöltään sama vuodesta 1929. Sitä sovelletaan siis samalla tavalla vanhoihin ja uusiin sopimuksiin.
Kuka harhautti: vastapuoli vai joku muu?
Jos sopimuksen vastapuoli itse harhautti, sopimus ei sido vieteltyä. Jos harhauttaja oli ulkopuolinen, esimerkiksi välittäjä, tuttava tai sukulainen, sopimus ei sido vain, jos vastapuoli tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää harhautuksesta.
Vastapuolen tietoa arvioidaan sen mukaan, mitä hän tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää silloin, kun hän sai tiedon oikeustoimesta (oikeustoimilain 39 §).
Jos vastapuoli oli vilpittömässä mielessä, sopimus sitoo. Vietelty voi silloin vaatia korvausta harhauttajalta. Pelkkä taloudellinen menetys korvataan yleensä vain, jos vahinko on aiheutettu rikoksella, kuten petoksella, tai jos korvaukselle on erittäin painavia syitä (vahingonkorvauslain 5 luvun 1 §).
Petollinen viettely vai tavaran virhe?
Kaikki väärä tieto ei ole petollista viettelyä. Tavarassa on virhe, jos se ei vastaa tietoja, jotka myyjä on antanut ennen kauppaa ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan (kauppalain 18 §; kuluttajakaupassa kuluttajansuojalain 5 luku). Virhevastuu syntyy, vaikka myyjä ei tiennyt tiedon olevan väärä. Petollinen viettely vaatii lisäksi tahallisuutta.
Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »Ero on käytännössä merkittävä:
- Petollinen viettely koskee koko sopimuksen sitovuutta. Kumpikin palauttaa yleensä saamansa.
- Virheoikeudet ovat korjaus tai vaihto, hinnanalennus, kaupan purku ja vahingonkorvaus. Niissä virheestä on ilmoitettava myyjälle kohtuullisessa ajassa.
- Jos myyjä toimi törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti, yksityisten välisessä kaupassa ostaja saa vedota virheeseen, vaikka ilmoitus olisi myöhästynyt (kauppalain 33 §). Tahallinen harhautus on siis tärkeä myös virheriidassa.
Kuluttajakaupassa yritys ei saa markkinoinnissa tai asiakassuhteessa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja eikä jättää kertomatta olennaisia tietoja, jos se on omiaan johtamaan kuluttajan päätökseen, jota hän ei muuten olisi tehnyt (kuluttajansuojalain 2 luvun 6 ja 7 §). Kiellon rikkominen ei sellaisenaan tee sopimuksesta sitomatonta. Jos yritys johti kuluttajaa tahallaan harhaan, kyse voi kuitenkin samalla olla petollisesta viettelystä.
Petos rikoksena
Petollinen viettely voi samalla olla rikoslain mukainen petos. Petoksessa joku erehdyttää toisen tai käyttää tämän erehdystä hyväksi, saa hänet toimimaan ja aiheuttaa hänelle taloudellista vahinkoa hankkiakseen oikeudetonta hyötyä (rikoslain 36 luvun 1 §).
Rikosasia ja sopimuksen sitovuus ovat kuitenkin erillisiä kysymyksiä. Pätemättömyyteen voi vedota, vaikka rikosasiaa ei olisi tutkittu, ja rikostutkinnan lopputulos ei yksin ratkaise sopimuksen sitovuutta. Rikosilmoitus kannattaa tehdä ajoissa, koska tavallisen petoksen syyteoikeus vanhenee viidessä vuodessa (rikoslain 8 luvun 1 §).
Raja muihin perusteisiin
Petollinen viettely eroaa ilmaisuerehdyksestä, jossa erehtyjä on itse ilmaissut tahtonsa väärin (oikeustoimilain 32 §), ja kiskonnasta, jossa ratkaisevaa on heikon aseman hyväksikäyttö ja ilmeinen epäsuhta (oikeustoimilain 31 §). Jos harhautettu on iäkäs, sairas tai kokematon, sama tilanne voi täyttää myös kiskonnan tai kunnianvastaisten olosuhteiden (oikeustoimilain 33 §) tunnusmerkit.
Esimerkkejä
Esimerkki 1: Yksityinen myyjä kertoo, että auton moottori on vaihdettu vuosi sitten, vaikka tietää, ettei näin ole. Ostaja maksaa 8 000 euroa juuri tämän tiedon vuoksi. Kyse voi olla petollisesta viettelystä, jolloin kauppa ei sido ostajaa.
Esimerkki 2: Myyjä ilmoittaa auton ajokilometrit vanhan huoltokirjan perusteella tarkistamatta niitä, ja luku osoittautuu vääräksi. Myyjä ei tiennyt tietoa vääräksi, joten kyse on yleensä tavaran virheestä eikä petollisesta viettelystä.
Esimerkki 3: Tuttavasi kehuu sinulle tietoisesti väärin perustein toisen henkilön myymää venettä, ja ostat sen 5 000 eurolla. Myyjä ei tiennyt tuttavan puheista eikä hänen olisi pitänytkään tietää. Kauppa sitoo. Korvausta voi vaatia tuttavalta lähinnä silloin, kun hänen menettelynsä oli rikos.
Miten pätemättömyyteen vedotaan?
Petolliseen viettelyyn pitää yleensä vedota itse. Ilmoita vastapuolelle, ettet pidä sopimusta sitovana, ja kerro syy.
Laissa ei ole petolliselle viettelylle vetoamisaikaa. Jos kuitenkin hyväksyt sopimuksen tai jatkat sen täyttämistä sen jälkeen, kun olet saanut tietää totuuden, sopimus voi tulla sitovaksi. Myös pitkä passiivisuus voidaan tulkita hyväksynnäksi.
Lähetä ilmoitus tavalla, josta jää jälki, ja säilytä lähetystieto.
Mitä pätemättömyydestä seuraa?
Jos sopimus ei sido, jo tehdyt suoritukset palautetaan yleensä puolin ja toisin. Oikeustoimilaissa ei ole tästä yleistä säännöstä, vaan palautus perustuu perusteettoman edun palauttamiseen.
Palautusvaatimus vanhentuu kolmessa vuodessa siitä, kun sait tietää tai sinun olisi pitänyt tietää pätemättömyydestä ja siitä, kuka edun sai. Vanhentuminen on katkaistava ennen kuin kymmenen vuotta on kulunut edun palautuksen perustana olevasta tapahtumasta. Vanhentumisen katkaisee esimerkiksi vaatimus, josta käyvät ilmi peruste ja määrä, tai kanne (vanhentumislain 4, 7, 10 ja 11 §).
Näyttö
Petolliseen viettelyyn vetoavan on näytettävä:
- mitä väärää tietoa annettiin tai mitä salattiin
- että harhauttaja tiesi tiedon vääräksi tai seikan olennaiseksi
- että harhautus vaikutti sopimuksen tekemiseen
- ulkopuolisen harhauttaessa, että vastapuoli tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää harhautuksesta.
Tahallisuutta on harvoin kirjattu mihinkään. Se päätellään usein olosuhteista: mitä myyjä oli itse korjauttanut tai lukenut, mitä hän kertoi eri ostajaehdokkaille ja ovatko hänen selityksensä ristiriitaisia. Hyödyllistä näyttöä ovat myynti-ilmoitukset, viestit, kuvat, huolto- ja korjauskuitit, asiantuntijalausunnot ja todistajat.
Mitä kannattaa tehdä
- Tallenna ilmoitus, viestit ja muut asiakirjat heti, ennen kuin ne poistetaan.
- Ilmoita vastapuolelle kirjallisesti ja viipymättä, ettet pidä sopimusta sitovana petollisen viettelyn vuoksi, ja vaadi suoritusten palauttamista.
- Jos tahallisuuden näyttäminen voi olla vaikeaa, tee samalla varmuuden vuoksi virheilmoitus kauppalain tai kuluttajansuojalain mukaan. Näin et menetä virheoikeuksia, jos pätemättömyysväite ei menesty.
- Tee rikosilmoitus, jos epäilet petosta.
Milloin juristista on hyötyä?
Juristista on hyötyä erityisesti silloin, kun summa on suuri tai vastapuoli kiistää tienneensä totuuden. Juristi arvioi, riittääkö näyttö tahallisuudesta, ja valitsee, vedotaanko pätemättömyyteen, virheoikeuksiin vai molempiin.
Hän laatii vaatimuskirjeen, jossa pätemättömyys on ensisijainen ja virheoikeudet toissijainen vaatimus, neuvottelee sovinnosta ja hoitaa tarvittaessa kanteen. Ennen kannetta juristi arvioi myös kuluriskin ja oikeusturvavakuutuksen kattavuuden.
Kysymyksiä ja vastauksia
Riittääkö, että myyjän antama tieto oli väärä?
Ei riitä petolliseen viettelyyn. Myyjän on täytynyt tietää, että tieto oli väärä. Jos hän vain oli huolimaton, kyse on yleensä tavaran virheestä, ja silloin voit käyttää virheoikeuksia.
Voiko petolliseen viettelyyn vedota, vaikka kauppa on jo maksettu ja tavara luovutettu?
Voi. Täytetty sopimus ei estä vetoamista, ja suoritukset palautetaan yleensä puolin ja toisin. Vetoa kuitenkin heti, kun saat tietää totuuden, koska sopimuksen täyttämisen jatkaminen tai pitkä vaikeneminen voidaan tulkita hyväksynnäksi.
Ratkaiseeko rikosjutun lopputulos sopimusriidan?
Ei. Rikosasiassa ja sopimusriidassa arvioidaan eri asioita. Petostuomio on kuitenkin vahvaa näyttöä tahallisuudesta myös sopimusriidassa.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa