» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Työntekijä saa irtisanoutua toistaiseksi voimassa olevasta työsuhteesta milloin tahansa ilman perusteluja. Työsuhde ei kuitenkaan pääty heti, vaan vasta irtisanomisajan kuluttua. Lain mukainen irtisanomisaika on työntekijälle 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta, ja yksi kuukausi, jos se on jatkunut pidempään, ellei työsopimuksessa tai työehtosopimuksessa ole sovittu toisin. Heti voi lähteä vain, jos työnantaja suostuu siihen tai jos laki antaa siihen erityisen oikeuden, esimerkiksi työnantajan vakavan sopimusrikkomuksen tai lomautuksen vuoksi. Jos lähdet kesken ilman tällaista perustetta, voit joutua maksamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan korvauksen.
Tarvitseeko irtisanoutumiseen syytä?
Ei tarvitse. Työntekijä voi irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksensa ilman erityistä syytä. Irtisanomisilmoitus on saatettava työnantajan tietoon, ja työntekijän on noudatettava sovellettavaa irtisanomisaikaa (työsopimuslain 6 luvun 2 ja 3 §). Laissa säädetyt irtisanomisperusteet koskevat työnantajan oikeutta irtisanoa työsopimus, eivät työntekijän oikeutta irtisanoutua (työsopimuslain 7 luku). Sinun ei siis tarvitse kertoa työnantajalle, miksi lähdet, eikä työnantajan tarvitse hyväksyä irtisanoutumistasi.
Syy voi silti olla hyödyllistä dokumentoida, jos irtisanoudut työnantajan menettelyn vuoksi. Tämä voi olla tärkeää myöhemmin esimerkiksi työttömyysturvaa haettaessa, sillä työttömyysturvassa arvioidaan erikseen, oliko sinulla pätevä syy irtisanoutua (tästä jäljempänä kohdassa Irtisanoutuminen ja työttömyysturva).
Voiko määräaikaisesta työsuhteesta irtisanoutua?
Lähtökohtaisesti ei. Määräaikainen työsopimus päättyy ilman irtisanomista, kun määräaika päättyy tai sovittu työ valmistuu (työsopimuslain 6 luvun 1 §:n 1 momentti). Määräaikaisesta työsuhteesta voi kuitenkin päästä irti esimerkiksi näissä tilanteissa:
- Sopimukseen on otettu irtisanomisehto. Korkein oikeus on pitänyt tällaista ehtoa sallittuna (KKO 2006:4).
- Sopimus on tehty yli viiden vuoden ajaksi. Se on viiden vuoden kuluttua irtisanottavissa kuten toistaiseksi voimassa oleva sopimus (6 luvun 1 §:n 3 momentti).
- Sopimus on tehty ilman perusteltua syytä, koska kyse on ensimmäisestä työsuhteesta saman työnantajan kanssa viiteen vuoteen. Tällainen enintään vuoden sopimus on 1.6.2026 voimaan tulleen muutoksen mukaan irtisanottavissa, kun se on kestänyt vähintään kuusi kuukautta (työsopimuslain 1 luvun 3 §:n 3 ja 4 momentti ja 6 luvun 1 §:n 3 momentti, L 412/2026).
- Koeaika on voimassa (työsopimuslain 1 luvun 4 §).
- Sopimus puretaan (työsopimuslain 8 luvun 1 §).
- Työsuhde voidaan päättää myös osapuolten yhteisellä sopimuksella.
Määräaikaisen sopimuksen päättämisestä kerrotaan tarkemmin artikkelissa Määräaikaisen työsopimuksen irtisanominen.
Kuinka pitkä irtisanomisaika minulla on?
Jollei muusta ole sovittu, työntekijän irtisanomisaika on (työsopimuslain 6 luvun 3 §:n 2 momentti):
- 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä enintään viisi vuotta
- yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli viisi vuotta.
Työsopimuksessa tai työehtosopimuksessa voi olla toisin. Irtisanomisaika voidaan sopia enintään kuudeksi kuukaudeksi. Jos on sovittu pidemmästä ajasta, noudatetaan kuutta kuukautta. Jos työnantajalle on sovittu lyhyempi irtisanomisaika kuin sinulle, saat noudattaa työnantajan lyhyempää aikaa (työsopimuslain 6 luvun 2 §:n 2 momentti). Tarkista siis aina ensin työsopimus ja alan työehtosopimus.
Jos työsopimuksen saa irtisanoa ilman irtisanomisaikaa, työsuhde päättyy sen työpäivän tai työvuoron päättyessä, jonka aikana ilmoitus toimitettiin (työsopimuslain 6 luvun 2 §:n 3 momentti). Irtisanomisaikojen laskemisesta kerrotaan artikkelissa Työsopimuksen irtisanomisaika.
Virkamiehen ja kunnan tai hyvinvointialueen viranhaltijan irtisanoutumisesta säädetään omissa laeissaan, ja irtisanomisajat ovat erilaiset. Niistä kerrotaan artikkelissa Virkasuhteen irtisanomisaika.
Miten irtisanoutuminen tehdään?
Laki ei vaadi kirjallista muotoa, joten suullinenkin irtisanoutuminen sitoo, jos se voidaan näyttää. Työehtosopimuksessa voi kuitenkin olla muotoa koskeva määräys. Käytännössä irtisanoutuminen kannattaa aina tehdä kirjallisesti tai vahvistaa heti kirjallisesti. Silloin irtisanomisajan alku ja viimeinen työpäivä voidaan näyttää.
Ilmoitus annetaan työnantajalle tai tämän edustajalle, yleensä esihenkilölle, henkilökohtaisesti. Jos se ei ole mahdollista, ilmoituksen voi lähettää kirjeitse tai sähköisesti. Silloin sen katsotaan tulleen työnantajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä lähettämisestä (työsopimuslain 9 luvun 4 §:n 1 momentti). Paras tapa on antaa kirjallinen ilmoitus esihenkilölle ja pyytää siihen kuittaus. Jos lähetät ilmoituksen sähköpostilla, pyydä vastaanottovahvistus. Viesteistä kerrotaan tarkemmin artikkelissa Irtisanominen tekstiviestillä, WhatsAppilla tai sähköpostilla: onko se pätevä?.
Kirjalliseen ilmoitukseen riittää:
- otsikko, esimerkiksi "Irtisanoutuminen"
- oma nimi ja työnantajan nimi
- selvä ilmoitus siitä, että irtisanoudut
- ilmoituksen päivämäärä
- irtisanomisaika ja arvioitu viimeinen työpäivä
- allekirjoitus tai lähettäjän tiedot.
Valmis pohja on artikkelissa Työsopimuksen päättämisen malli.
Kun ilmoitus on tullut työnantajan tietoon, et yleensä voi enää perua sitä yksin. Peruminen onnistuu varmasti vain työnantajan suostumuksella. Siitä kerrotaan artikkelissa Voiko irtisanomisen tai irtisanoutumisen perua?.
Esimerkki: Olet ollut kolme vuotta samassa työpaikassa, eikä työsopimuksessa tai sovellettavassa työehtosopimuksessa ole sovittu irtisanomisajasta toisin. Ilmoitat irtisanoutumisestasi esihenkilöllesi maanantaina 2.11.2026. Työntekijän lakisääteinen irtisanomisaika on tällöin 14 päivää. Irtisanomisajan tarkka päättymisajankohta määräytyy sovellettavien laskentasääntöjen ja irtisanomisilmoituksen tiedoksisaannin perusteella. Varmista työnantajalta kirjallisesti työsuhteen päättymispäivä ja viimeinen työpäivä.
Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »Mitä irtisanomisaikana pitää tehdä?
Työsuhde jatkuu irtisanomisajan loppuun entisin ehdoin. Sinun on tehtävä työt normaalisti, ja työnantajan on maksettava palkka. Työsuhteen velvollisuudet ovat voimassa koko ajan. Et saa tehdä kilpailijalle työtä tai valmistella kilpailevaa toimintaa tavalla, joka ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa (työsopimuslain 3 luvun 3 §). Et myöskään saa käyttää tai ilmaista työnantajan liikesalaisuuksia (työsopimuslain 3 luvun 4 §). Uuden työn voi yleensä sopia alkamaan irtisanomisajan jälkeen. Kiellon rajoista kerrotaan artikkelissa Työntekijää koskee kilpailevan toiminnan kielto.
Työnantaja voi myös vapauttaa sinut työnteosta irtisanomisajaksi. Silloin työsuhde jatkuu ja palkka maksetaan yleensä normaalisti. Siitä kerrotaan artikkelissa Irtisanomisaika: saako työnantaja vapauttaa työntekijän työstä ja mitä palkalle tapahtuu?.
Milloin voi lähteä heti tai tavallista aiemmin?
Pelkkä oma halu ei oikeuta jättämään irtisanomisaikaa noudattamatta. Aiemmin lähteminen on mahdollista näissä tilanteissa.
Työnantaja suostuu. Voitte sopia, että työsuhde päättyy aiemmin tai heti. Sovi lähtöpäivästä ja palkasta kirjallisesti. Jos työnantaja vain "päästää lähtemään" ilman selvää sopimusta, myöhemmin voi syntyä riita siitä, kumpi laiminlöi irtisanomisajan.
Työnantaja rikkoo velvollisuuksiaan vakavasti. Saat purkaa työsopimuksen päättymään heti, jos työnantaja rikkoo tai laiminlyö työsuhteen olennaisia velvoitteitaan niin vakavasti, ettei sinulta voida kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista edes irtisanomisajan verran (työsopimuslain 8 luvun 1 §:n 2 momentti). Tyypillinen tilanne on, että palkka jää toistuvasti tai pitkään maksamatta. Kynnys on korkea, eikä huono työilmapiiri yleensä yksin riitä. Purkua koskevat lisäksi nämä säännöt:
- Purkamisoikeus raukeaa, jos et pura sopimusta 14 päivän kuluessa siitä, kun sait tiedon perusteesta (työsopimuslain 8 luvun 2 §). Jos purkaminen estyy pätevän syyn vuoksi, aika lasketaan esteen lakkaamisesta.
- Ennen purkua sinun on varattava työnantajalle tilaisuus tulla kuulluksi purkamisen perusteesta (työsopimuslain 9 luvun 2 §:n 2 momentti). Kerro käytännössä kirjallisesti, mihin vetoat, ja anna työnantajalle mahdollisuus vastata ennen purkua.
- Jos purku johtui työnantajan tahallisesta tai huolimattomasta menettelystä, voit vaatia työnantajalta korvausta perusteettomasta päättämisestä. Korvaus on vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka (työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 1 momentti).
- Jos purkuperuste ei täyty, voit joutua maksamaan irtisanomisajan palkkaa vastaavan korvauksen samoin kuin kesken lähtiessä.
Purusta kerrotaan tarkemmin artikkelissa Työsopimuksen purkaminen työntekijän toimesta.
Olet lomautettuna. Lomautettu työntekijä saa irtisanoa työsopimuksensa sen kestosta riippumatta ilman irtisanomisaikaa. Jos lomautuksen päättymispäivä on tiedossa, tätä oikeutta ei ole lomautuksen päättymistä edeltävien seitsemän päivän aikana (työsopimuslain 5 luvun 7 §:n 1 momentti). Jos lomautus on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää, saat irtisanoutuessasi korvauksena irtisanomisajan palkkasi (työsopimuslain 5 luvun 7 §:n 3 momentti). Lomautuksesta kerrotaan artikkelissa Lomautetun työntekijän asema.
Koeaika on voimassa. Koeajan aikana kumpikin osapuoli saa purkaa sopimuksen ilman irtisanomisaikaa, kunhan purkua ei tehdä syrjivällä tai koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisella perusteella (työsopimuslain 1 luvun 4 §). Siitä kerrotaan artikkelissa Työsopimuksen purkaminen koeajalla.
Työnantaja on asetettu konkurssiin tai on kuollut. Silloin saat irtisanoa työsopimuksen sen kestosta riippumatta 14 päivän irtisanomisajalla, vaikka sovittu irtisanomisaika olisi pidempi. Työnantajan kuoltua oikeutta on käytettävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta (työsopimuslain 7 luvun 8 §).
Mitä seuraa, jos lähden kesken irtisanomisajan?
Jos et noudata irtisanomisaikaa, sinun on maksettava työnantajalle kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaava määrä (työsopimuslain 6 luvun 4 §:n 2 momentti). Jos irtisanomisaikaa on noudatettu osittain, korvaus rajoittuu noudattamatta jääneen osan palkkaan (3 momentti). Työnantajan ei tarvitse näyttää, että sille aiheutui vahinkoa, koska korvauksen määrä on sidottu laissa irtisanomisajan palkkaan.
Lisäksi menetät palkan siltä ajalta, jolta et tehnyt työtä. Työnantaja voi yrittää vähentää korvauksen loppupalkastasi. Se ei kuitenkaan saa kuitata palkkaa siltä osin kuin palkka on ulosottokaaren mukaan jätettävä ulosmittaamatta (työsopimuslain 2 luvun 17 §:n 1 momentti). Työnantaja ei siis voi pidättää koko loppupalkkaa.
Jos rikot työsopimusta tahallasi tai huolimattomuuttasi ja aiheutat työnantajalle muuta vahinkoa, voit joutua korvaamaan senkin. Silloin vastuu määräytyy vahingonkorvauslain 4 luvun 1 §:n perusteiden mukaan, ja korvausta voidaan kohtuullistaa (työsopimuslain 12 luvun 1 §:n 3 momentti). Irtisanomisajan laiminlyönnistä kerrotaan artikkelissa Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen.
Esimerkki: Kuukausipalkkasi on 3 000 euroa ja irtisanomisaikasi 14 päivää. Lähdet uuteen työhön jo irtisanoutumista seuraavana päivänä sopimatta asiasta. Työnantaja voi vaatia korvauksena noin puolen kuukauden palkan eli noin 1 500 euroa, ja menetät samalta ajalta myös oman palkkasi.
Irtisanoutuminen ja työttömyysturva
Jos irtisanoudut ilman pätevää syytä ja jäät työttömäksi, et saa työttömyysetuutta 45 päivän ajalta työsuhteen päättymisen jälkeen. Jos työ olisi kestänyt enintään viisi päivää, aika on 30 päivää (työttömyysturvalain 2 a luvun 1 §). Tätä kutsutaan karenssiksi.
Pätevä syy erota on laissa lueteltu (työttömyysturvalain 2 a luvun 2 §). Sinulla on pätevä syy esimerkiksi silloin, kun:
- sinulla olisi ollut oikeus purkaa työsopimus työnantajan vakavan rikkomuksen vuoksi
- työ ei sovi sinulle työkykysi vuoksi
- sinulle ei ole 12 kalenteriviikkoon ennen irtisanoutumista tarjottu työtä, joka kerryttäisi työssäoloehtoa, eikä sopimuksessa ole sovittu säännöllisestä työnteosta.
Työvoimapoliittisen lausunnon antaa KEHA-keskus, ja etuudesta päättää Kela tai työttömyyskassa. Kerro etuushakemuksessa, miksi erosit, ja liitä mukaan näyttö, kuten palkkalaskelmat tai lääkärin arvio työkyvystä.
Työttömyysetuutta ei myöskään makseta siltä ajalta, jolta sinulla on oikeus irtisanomisajan palkkaan tai sitä vastaavaan korvaukseen (työttömyysturvalain 3 luvun 5 §:n 1 momentin 1 kohta). Purkamisen ja karenssin suhteesta kerrotaan artikkelissa Työsopimuksen purkaminen ilman karenssia.
Jos työnantaja on painostanut sinua irtisanoutumaan, kyse voi todellisuudessa olla työnantajan tekemästä päättämisestä.
Mitä saat, kun työsuhde päättyy?
- Loppupalkan viimeiseen työpäivään asti.
- Lomakorvauksen pitämättä jääneistä vuosilomista (vuosilomalain 17 §).
- Työtodistuksen, jos pyydät sitä. Todistuksessa mainitaan työsuhteen kesto ja tehtävien laatu. Nimenomaisesta pyynnöstäsi siihen merkitään myös päättymisen syy sekä arvio työtaidostasi ja käytöksestäsi (työsopimuslain 6 luvun 7 §). Siitä kerrotaan artikkelissa Työtodistus on pyynnöstä annettava kirjallisesti.
Jos palkka, lomakorvaus tai muu saatava jää maksamatta, se on vaadittava kanteella kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä (työsopimuslain 13 luvun 9 §:n 3 momentti ja vuosilomalain 34 §). Pelkkä vaatimuskirje ei katkaise tätä määräaikaa.
Kolme tavallista tilannetta
Uusi työ alkaa jo viikon päästä. Irtisanomisaikasi on 14 päivää. Pyydät työnantajalta aikaisempaa lähtöpäivää ja saat siitä kirjallisen vahvistuksen. Lähtösi on nyt sopimuksen mukainen, eikä korvausvelvollisuutta synny.
Palkka on jäänyt kahtena kuukautena maksamatta. Varaat työnantajalle tilaisuuden tulla kuulluksi ja purat sopimuksen 14 päivän kuluessa. Jos purkuperuste täyttyy, voit lähteä heti, vaatia palkkasaatavat ja korvausta, eikä karenssia yleensä tule. Jos peruste ei täyty, voit joutua maksamaan irtisanomisajan palkkaa vastaavan korvauksen.
Välit esihenkilöön ovat huonot, ja lähdet samana päivänä, kun irtisanoudut. Työnantaja ei ole suostunut aikaisempaan lähtöön. Voit joutua maksamaan irtisanomisajan palkkaa vastaavan korvauksen, ja sinulle voi tulla 45 päivän karenssi, ellei sinulla ollut pätevää syytä erota.
Mistä irtisanoutumisessa tavallisesti riidellään?
- Sovittiinko aikaisemmasta lähdöstä? Jos työnantaja myöhemmin kiistää suostuneensa, sinun on käytännössä näytettävä sopimus. Siksi kirjallinen vahvistus on tärkein asiakirja.
- Milloin irtisanoutuminen tuli työnantajan tietoon? Päivä ratkaisee, milloin irtisanomisaika päättyy. Kuitattu ilmoitus tai sähköposti ratkaisee tämän kiistan yleensä heti.
- Riittikö syy purkuun? Työnantaja voi väittää, että palkan viivästys oli lyhyt, se korjattiin tai siitä ei huomautettu. Purkajan kannattaa siksi koota näyttö siitä, kuinka kauan rikkomus jatkui ja että työnantajaa pyydettiin korjaamaan tilanne.
- Saako korvauksen vähentää loppupalkasta? Työnantaja ei voi kuitata palkan suojaosaa, ja korvauksen on vastattava noudattamatta jääneen irtisanomisajan palkkaa.
Toimi näin
- Tarkista, onko sopimuksesi toistaiseksi voimassa oleva vai määräaikainen.
- Tarkista irtisanomisaika työsopimuksesta, työehtosopimuksesta ja laista.
- Kirjoita irtisanoutuminen ja anna se esihenkilölle tai lähetä sähköpostilla, jos henkilökohtainen tapaaminen ei onnistu. Pyydä kuittaus.
- Jos haluat lähteä aiemmin, sovi lähtöpäivästä ja palkasta kirjallisesti ennen lähtöä.
- Jos aiot lähteä työnantajan rikkomuksen vuoksi, kerää näyttö (palkkalaskelmat, viestit), varaa työnantajalle tilaisuus tulla kuulluksi ja pura sopimus 14 päivän kuluessa siitä, kun sait tiedon perusteesta.
- Pyydä työtodistus ja tarkista loppupalkka ja lomakorvaus. Jos et siirry suoraan uuteen työhön, ilmoittaudu työnhakijaksi työvoimaviranomaiselle viipymättä.
Milloin juristin apu kannattaa?
Juristin apu kannattaa erityisesti silloin, kun harkitset lähtemistä heti työnantajan rikkomuksen vuoksi. Juristi arvioi, riittääkö peruste purkuun vai onko turvallisempaa irtisanoutua. Hän laskee 14 päivän määräajan ja kirjoittaa kuulemisviestin ja purkuilmoituksen. Lisäksi hän arvioi karenssiriskin ja laskee, mitä voit vaatia: palkkasaatavat, lomakorvauksen ja korvauksen perusteettomasta päättämisestä.
Jos työnantaja vaatii sinulta korvausta irtisanomisajan laiminlyönnistä tai pidättää loppupalkkaa, juristi tarkistaa, onko vaatimus oikean suuruinen ja onko kuittaus lainmukainen, ja neuvottelee sovinnon. Avuksi kannattaa koota työsopimus, työehtosopimus, palkkalaskelmat, irtisanoutumisilmoitus ja kaikki viestit.
Usein kysyttyä
Voiko työnantaja kieltäytyä hyväksymästä irtisanoutumistani?
Ei. Irtisanoutuminen on yksipuolinen ilmoitus, joka sitoo, kun se on tullut työnantajan tietoon. Työnantajan suostumusta tarvitaan, jos haluat perua irtisanoutumisen tai lähteä irtisanomisaikaa aiemmin ilman laissa säädettyä perustetta, kuten purkuperustetta tai lomautusta.
Voiko työnantaja vaatia, että jään irtisanomisajan jälkeen pidemmäksi aikaa?
Ei voi. Työsuhde päättyy irtisanomisajan lopussa. Jos kuitenkin jatkat töitä irtisanomisajan jälkeen työnantajan luvalla, työsopimuksen katsotaan jatkuvan toistaiseksi (työsopimuslain 6 luvun 5 §). Älä siis jää töihin viimeisen päivän jälkeen ilman kirjallista sopimusta.
Saako työnantaja määrätä vuosilomani irtisanomisajalle?
Yleensä saa, kun loman ajankohtaa koskevia sääntöjä noudatetaan. Työnantaja määrää vuosiloman ajankohdan, jollei siitä sovita, ja sen on ilmoitettava ajankohta yleensä viimeistään kuukautta ennen loman alkua (vuosilomalain 20 ja 23 §). Pitämättä jääneet lomat korvataan lomakorvauksena työsuhteen päättyessä. Työehtosopimuksessa voi olla tästä omia määräyksiä.
Voinko irtisanoutua sairauslomalla?
Voit irtisanoutua myös sairausloman aikana, ja irtisanomisaika kuluu normaalisti sairauslomasta huolimatta. Sairausloma ei itsessään pidennä irtisanomisaikaa. Sairausajan palkkaa maksetaan lain, sovellettavan työehtosopimuksen ja työsopimuksen ehtojen mukaisesti, kuitenkin enintään työsuhteen päättymiseen asti.
Saanko tehdä uutta työtä jo irtisanomisaikana?
Voit tehdä muuta työtä vapaa-ajallasi, jos se ei kilpaile nykyisen työnantajan kanssa ja hoidat nykyisen työsi normaalisti. Kilpailijalle et saa tehdä työtä ennen työsuhteen päättymistä, jos se ilmeisesti vahingoittaa nykyistä työnantajaasi, ellei työnantaja suostu siihen.
Koskeeko kilpailukieltosopimus minua irtisanoutumisen jälkeen?
Se riippuu siitä, onko työsopimukseen otettu erillinen kilpailukieltosopimus ja täyttyvätkö sen pätevyyden edellytykset. Työsuhteen aikainen kielto päättyy, kun työsuhde päättyy. Erillinen sopimus voi rajoittaa työntekoa sen jälkeen yleensä enintään vuoden ajan (työsopimuslain 3 luvun 5 §). Siitä kerrotaan artikkelissa Kilpailukieltosopimus työsuhteessa.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa