Minilex - Lakipuhelin

Irtisanominen tekstiviestillä, WhatsAppilla tai sähköpostilla: onko se pätevä?

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Irtisanominen voi olla pätevä, vaikka siitä ilmoitettaisiin sähköpostilla, tekstiviestillä tai WhatsAppilla. Työsopimuslain mukaan työsopimuksen päättämisilmoitus on kuitenkin toimitettava ensisijaisesti henkilökohtaisesti. Jos tämä ei ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällöin ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä lähettämisestä. Jos henkilökohtainen ilmoittaminen olisi ollut mahdollista, sähköisen viestin käyttäminen voi merkitä menettelyvirhettä, jolla voi olla merkitystä mahdollisen korvauksen arvioinnissa. Ilmoitustapa ei kuitenkaan yksin ratkaise irtisanomisen lainmukaisuutta: asianmukaisesti toimitettukin irtisanominen voi olla lainvastainen, jos sille ei ole laissa edellytettyä perustetta.

Vaatiiko irtisanominen kirjallisen muodon?

Ei. Työsopimuslaki ei vaadi irtisanomiselle, irtisanoutumiselle tai purulle kirjallista muotoa. Työehtosopimuksessa voi kuitenkin olla oma muotomääräys, joten se kannattaa tarkistaa. Kysymys ei siis ole siitä, onko viesti "kirjallinen". Ratkaisevaa on, onko ilmoitus toimitettu laissa säädetyllä tavalla ja milloin se on tullut vastaanottajan tietoon.

Miten irtisanominen pitää toimittaa?

Päättämisilmoitus on toimitettava työnantajalle tai tämän edustajalle tai työntekijälle henkilökohtaisesti. Jos tämä ei ole mahdollista, ilmoituksen voi toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä lähettämisestä (työsopimuslain 9 luvun 4 §:n 1 momentti). Jos vastaanottaja lukee viestin aiemmin, ilmoitus voi tulla tietoon jo silloin.

Sääntö koskee yhtä lailla työnantajan irtisanomista, työntekijän irtisanoutumista ja purkua.

Henkilökohtainen toimittaminen tarkoittaa, että ilmoitus annetaan vastaanottajalle itselleen, esimerkiksi tapaamisessa paperilla tai suullisesti ja heti kirjallisesti vahvistaen. Viestiä käytetään, kun henkilökohtainen toimittaminen ei onnistu. Näin on esimerkiksi silloin, kun työntekijä ei tule työpaikalle, ei suostu tapaamiseen tai häntä ei tavoiteta.

Kelpaako sähköposti, tekstiviesti tai WhatsApp?

Laki puhuu sähköisestä toimittamisesta eikä nimeä viestimiä. Sähköposti, tekstiviesti ja WhatsApp-viesti voivat siksi kaikki tulla kyseeseen, kun henkilökohtainen toimittaminen ei ole mahdollista. Sama linja on artikkelissa Työsopimuksen purkamisesta ilmoittaminen. Käytännössä viestimissä on eroja:

  • Sähköposti on yleensä helpoin näyttää jälkikäteen. Lähetä se osoitteeseen, jota vastaanottaja on käyttänyt työasioissa.
  • Tekstiviesti ja WhatsApp tavoittavat nopeasti, mutta sisältö, lähetysaika ja vastaanottaja on pystyttävä näyttämään myöhemmin. Viesti voi kadota, jos puhelin vaihtuu tai keskustelu poistetaan.
  • Viesti sosiaalisessa mediassa, ryhmäkeskustelussa tai numeroon, jota vastaanottaja ei käytä, on riskialtis.

Viestistä pitää käydä selvästi ilmi, kuka päättää työsuhteen, onko kyse irtisanomisesta vai purusta ja milloin työsuhde päättyy. Lyhyt "et ole enää töissä" -viesti voi jättää epäselväksi, onko kyse irtisanomisesta, purusta vai lomautuksesta.

Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »

Mitä seuraa, jos viesti tuli, vaikka tapaaminen olisi ollut mahdollinen?

Viestillä toimitettu irtisanominen ei yleensä ole pelkästään tämän vuoksi tehoton, jos se on tosiasiassa tullut vastaanottajan tietoon. Työnantajan väärä toimitustapa on kuitenkin menettelyvirhe. Jos irtisanomiselle ei ollut perustetta, työnantajan menettely otetaan huomioon korvauksen määrässä (työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 2 momentti).

Ajoitus kannattaa tarkistaa. Irtisanomisaika alkaa vasta, kun ilmoitus on toimitettu. Jos olet saanut viestin, kirjaa muistiin, milloin luit sen, ja pyydä työnantajalta kirjallisesti työsuhteen päättymispäivä.

Loma, purku ja koeaika

Jos työntekijä on vuosilomalla tai vähintään kahden viikon tasausvapaalla, kirjeitse tai sähköisesti lähetetty irtisanominen katsotaan toimitetuksi aikaisintaan loman tai vapaan päättymistä seuraavana päivänä (työsopimuslain 9 luvun 4 §:n 2 momentti). Siitä kerrotaan tarkemmin artikkelissa Irtisanominen vuosiloman tai sairausloman aikana: milloin irtisanomisaika alkaa?.

Kun työsopimus päätetään koeajalla tai erittäin painavasta syystä, määräajassa on vedottu päättämisperusteeseen, jos päättämisilmoitus on määräajan kuluessa jätetty postin kuljetettavaksi tai lähetetty sähköisesti (työsopimuslain 9 luvun 4 §:n 3 momentti). Näissä tilanteissa ratkaisevaa on ilmoituksen lähettämisajankohta, ei se, milloin vastaanottaja saa ilmoituksen tietoonsa. Erittäin painavaan purkamisperusteeseen on pääsääntöisesti vedottava 14 päivän kuluessa siitä, kun sopijapuoli sai tiedon purkamisperusteen täyttymisestä (työsopimuslain 8 luvun 2 §).

Viesti ei korvaa irtisanomisperustetta

Oikein toimitettu ilmoitus ei vielä tee irtisanomisesta laillista. Työnantajalla on oltava peruste: henkilöön liittyvä asiallinen syy tai taloudellinen ja tuotannollinen asiallinen ja painava syy (työsopimuslain 7 luvun 2 ja 3 §). Ennen henkilöön liittyvää irtisanomista työntekijää on kuultava, ja hän saa käyttää avustajaa (työsopimuslain 9 luvun 2 §). Jos irtisanominen tulee viestillä ilman kuulemista, tarkista sekä syy että menettely. Siitä kerrotaan artikkelissa Milloin irtisanominen on laiton?.

Myöskään irtisanomisajan noudattamatta jättäminen ei tee irtisanomisesta pätemätöntä. Jos työnantaja päättää työsuhteen ennen irtisanomisajan loppua, sen on maksettava täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta (työsopimuslain 6 luvun 4 §:n 1 momentti). Siitä kerrotaan artikkelissa Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen.

Irtisanoutuminen viestillä

Työntekijä voi irtisanoutua samoin edellytyksin. Jos esihenkilö on tavoitettavissa, varminta on antaa ilmoitus henkilökohtaisesti ja vahvistaa se sähköpostilla. Pyydä aina vastaanottovahvistus, jotta irtisanomisajan alku ja viimeinen työpäivä voidaan näyttää. Siitä kerrotaan artikkelissa Irtisanoutuminen: irtisanomisaika, ilmoitus ja lähteminen heti.

Kolme esimerkkiä

Työntekijä on työpaikalla joka päivä, mutta esihenkilö lähettää irtisanomisilmoituksen WhatsAppilla illalla. Työntekijä lukee viestin samana iltana, joten ilmoitus on tullut hänen tietoonsa. Koska henkilökohtainen ilmoittaminen olisi ollut mahdollista, menettely ei lähtökohtaisesti vastaa työsopimuslain 9 luvun 4 §:n mukaista ensisijaista toimittamistapaa. Jos irtisanomiselle ei ollut laillista perustetta, työntekijällä voi olla oikeus korvaukseen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Menettelyvirhe voi vaikuttaa korvauksen arviointiin, mutta se ei automaattisesti korota korvausta.

Työntekijä on ollut kaksi viikkoa poissa ilmoittamatta eikä vastaa puheluihin. Työnantaja lähettää irtisanomisen sähköpostilla ja kirjeellä. Henkilökohtainen toimittaminen ei ollut mahdollista, joten toimitustapa on lain mukainen, ja ilmoitus katsotaan tulleen tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä lähettämisestä.

Työntekijä lähettää esihenkilölle tekstiviestin "lopetan tämän homman" eikä tule enää töihin. Viestistä ei käy ilmi, onko kyse irtisanoutumisesta vai purusta, eikä siinä ole päivämäärää. Epäselvä viesti voi johtaa riitaan siitä, milloin työsuhde päättyi ja laiminlöikö työntekijä irtisanomisajan.

Sain irtisanomisen viestillä: toimi näin

  • Tallenna viesti, lähettäjä, lähetysaika ja liitteet, esimerkiksi kuvakaappauksena ja lähettämällä se omaan sähköpostiisi.
  • Vastaa kirjallisesti, että olet saanut viestin, ja pyydä työsuhteen päättymispäivä ja irtisanomisen syyt kirjallisesti. Työnantajan on annettava ne pyynnöstä viivytyksettä (työsopimuslain 9 luvun 5 §).
  • Jatka työntekoa irtisanomisaikana, ellei sinua ole vapautettu työstä.
  • Jos peruste tai menettely näyttää virheelliseltä, riitauta irtisanominen. Henkilöön liittyvässä irtisanomisessa todisteellinen riitautus kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä suojaa karenssilta riidan ajaksi (työttömyysturvalain 2 a luvun 1 §:n 3 momentti).
  • Korvauskanne on nostettava kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä (työsopimuslain 13 luvun 9 §:n 3 momentti).

Milloin juristin apu kannattaa?

Juristi arvioi, onko viesti ylipäätään irtisanominen, milloin se on toimitettu ja mistä irtisanomisaika alkaa. Hän tarkistaa myös, onko toimitustavassa, kuulemisessa tai perusteessa virhe. Työntekijälle juristi pyytää kirjalliset syyt, laatii riitautuksen ja korvausvaatimuksen ja ottaa menettelyvirheen huomioon vaatimuksen määrässä. Työnantajalle juristi laatii irtisanomisilmoituksen ja neuvoo toimittamaan sen niin, että päättymispäivä ja menettely kestävät myöhemmän tarkastelun.

Usein kysyttyä

Tarvitaanko lukukuittaus tai vastaus, jotta irtisanominen on toimitettu?

Ei tarvita. Kirjeitse tai sähköisesti lähetetyn ilmoituksen katsotaan tulleen tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä lähettämisestä. Vuosilomalla olevaa koskee edellä kerrottu poikkeus. Lukukuittaus tai vastaus helpottaa kuitenkin näyttämään, että viesti tuli perille jo aiemmin.

Työnantaja poisti WhatsApp-viestin. Mitä nyt?

Kokoa näyttö muuta kautta, esimerkiksi kuvakaappauksista, puhelimen ilmoitusnäkymästä tai siitä, että joku muu näki viestin. Pyydä työnantajalta kirjallisesti päättymispäivä ja syyt. Vastauksesta näkyy, mitä työnantaja pitää irtisanomisen sisältönä.

Voiko työnantaja irtisanoa ryhmäkeskustelussa tai Teamsissa?

Työsopimuslaki ei nimeä kiellettyjä viestintäkanavia, mutta päättämisilmoitus on toimitettava työntekijälle ensisijaisesti henkilökohtaisesti. Jos henkilökohtainen toimittaminen ei ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Teams-tapaaminen voi soveltua henkilökohtaiseen ilmoittamiseen, jos ilmoitus annetaan siinä suoraan työntekijälle. Ryhmäkeskusteluun lähetetty viesti on puolestaan riskialtis tapa: se voi paljastaa työsuhteen päättämisen muille eikä välttämättä täytä henkilökohtaisen toimittamisen vaatimusta. Ilmoituksen on lisäksi oltava riittävän selkeä, jotta työntekijä ymmärtää työsopimuksen päättyvän.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43

klo 8 - 19 • la–su 10 - 17

Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?

Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450

klo 8 - 23 • la–su 9 - 23

 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa