Minilex - Lakipuhelin

Millaisia eri testamenttityyppejä on?

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Testamentit voidaan jakaa yleistestamentteihin ja erityistestamentteihin eli legaatteihin. Yleistestamentissa testamentin tekijä määrää koko omaisuutensa tai tietyn osan omaisuudestaan jollekin henkilölle. Yleistestamentinsaajasta tulee kuolinpesän osakas, joka osallistuu muiden kuolinpesän osakkaiden kanssa kuolinpesää koskevaan päätöksentekoon.

Erityistestamentilla taas testamentin tekijä määrää tietyn esineen tai rahasumman testamentin saajalle. Erityistestamentti täytetään jakamattomasta kuolinpesästä, eikä erityistestamentin saajasta tule kuolinpesän osakasta. Hänellä on kuitenkin joitain osakkaalle kuuluvia oikeuksia, kuten oikeus hakea pesänselvittäjän määräämistä kuolinpesään. Samassa testamenttiasiakirjassa voi olla useita testamenttitahdonilmaisuja, joista osa voi olla yleistestamentteja ja osa erityistestamentteja.

Testamenttimääräykset puolestaan voidaan jakaa sen mukaan, millaisen oikeuden ne tuottavat testamentin saajalle. Näin ollen voidaan erottaa täysi omistusoikeustestamentti, rajoitettu omistusoikeustestamentti, käyttö- eli hallintaoikeustestamentti ja tuotto-oikeustestamentti.

Täysi omistusoikeustestamentti antaa saajalleen täyden vallan testamentilla saatuun kiinteään ja irtaimeen omaisuuteen. Testamentin saajalla on oikeus käyttää ja hallita omaisuutta, hän saa omaisuuden tuoton ja voi lisäksi luovuttaa omaisuuden edelleen. Testamentilla saatu omaisuus periytyy testamentin saajan perillisille ja hänellä on lisäksi oikeus testamentata saamansa omaisuus. Testamentin saajan on maksettava saamastaan omaisuudesta perintövero.

Rajoitetussa omistusoikeustestamentissa omaisuus testamentataan ensiksi ensisaajalle ja tämän ensisaajan kuoltua toissijaiselle saajalle. Toissijaiselle saajalle tulevaa testamenttimääräystä kutsutaan toissijaismääräykseksi. Ensisaajalla on oikeus käyttää ja hallita omaisuutta sekä myydä ja lahjoittaa sitä, mutta hän ei kuitenkaan voi tehdä testamenttia kyseisestä omaisuudesta. Jos kuitenkin ensisaaja lahjoittamalla tai muulla tavalla hukkaa omaisuutta, on toissijaisella saajalla oikeus vaatia vastiketta ensisaajan kuolinpesän muusta omaisuudesta tai lahjan saajalta. Sekä ensi- että toissijainen saaja maksavat saamastaan omaisuudesta perintöveron.

Hallintaoikeustestamentti antaa saajalleen oikeuden käyttää testamentissa määrättyä omaisuutta ja nauttia siitä saatava tuotto ja korko. Testamentatun omaisuuden omistusoikeus menee kuitenkin testamentin tekijän perillisille tai muulle testamentissa määrätylle taholle. Hallinta-oikeus voidaan antaa elinajaksi tai määräajaksi, eikä hallintaoikeudesta tarvitse maksaa perintöveroa. Hallintaoikeustestamentti on käyttökelpoinen erityisesti silloin, kun on tarpeen turvata hallintaoikeuden haltijan asema ja samalla varmistaa se, ettei hän hävitä omaisuutta omistajan vahingoksi. Kun testamentin saaja kuolee tai hänen hallintaoikeutensa muuten päättyy, siirtyy omaisuus omistajalle.

Tuotto-oikeustestamentti antaa oikeuden omaisuudesta saatavaan korkoon ja tuottoon omistusoikeuden mennessä muulle taholle.

Edellä käsitellyistä testamenttimääräyksistä hallinta- eli käyttöoikeustestamentit sekä tuotto-oikeustestamentit ovat luonteeltaan erityistestamentteja. Ne täytetään siis jakamattomasta kuolinpesästä eivätkä niiden saajat ole vainajan kuolinpesän osakkaita.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa