Minilex - Lakipuhelin

Testamentti ja ositus

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Testamentti on tekijänsä tahdonilmaus, ja sellaisena otettava huomioon osituksessa ja perinnönjaossa. Jäämistöositus tehdään silloin, jos perittävä oli naimisissa. Osituksessa erotellaan, mikä osuus omaisuudesta kuuluu vainajan jäämistöön ja mikä on lesken omaisuutta. Ositus on aina tehtävä ennen perinnönjakoa, koska osituksessa selvitetään jaettava omaisuus. Testamenttimääräyksillä voidaan vaikuttaa siihen, miten omaisuus jakautuu.

Puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen, jos ei avioehtosopimuksella ole toisin sovittu. Osituksessa avio-oikeus toteutetaan siten, että puolisoiden kaikki omaisuus lasketaan yhteen, siitä vähennetään velat ja sen jälkeen saatu omaisuuden säästö jaetaan tasan. Usein toisella puolisolla on enemmän omaisuutta kuin toisella, jolloin enemmän omistava maksaa tasinkoa vähemmän omistavalle. Jäämistöosituksessa tasinkosäännöstä saadaan poiketa. Jos leski on vainajaa varakkaampi, ei lesken tarvitse maksaa tasinkoa kuolinpesälle. Tätä kutsutaan lesken tasinkoetuoikeudeksi. Kuolinpesän on sitävastoin maksettava tasinkoa leskelle, mikäli vainaja oli varakkaampi, eikä avio-oikeutta ollut avioehdolla suljettu pois.

Yleistestamentilla ei voi pienentää avio-oikeuteen perustuvaa lesken osuutta omaisuudesta. Jos vainaja on tehnyt yleistestamentin jonkun muun kuin lesken hyväksi, on osituksessa ensin selvitettävä, mikä omaisuus kuuluu leskelle ja mikä vainajan jäämistöön. Erityistestamentilla määrätään tietty omaisuuserä kuten esine tai rahasumma testamentin saajalle. Tällainen testamentti pannaan täytäntöön ennen ositusta, jolloin se voi myös vaikuttaa leskelle jäävään omaisuuteen. Vaikutusta on ainoastaan silloin, jos vainaja oli leskeä varakkaampi. Testamentilla ei kuitenkaan saa loukata lesken oikeutta jäädä yhteiseen kotiin asumaan ja pitää sitä ja sen irtaimistoa hallussaan.

Lesken hyväksi tehty testamentti lisää leskelle osituksessa jäävää omaisuutta. Lesken osuus kasvaa ja kuolinpesän osuus pienenee testamentin osoittamalla tavalla. Testamentilla voidaan määrätä myös koko omaisuus leskelle, mutta lapsilla eli rintaperillisillä on testamentista huolimatta aina oikeus vaatia lakiosaansa. Lakiosan määrittelyä varten tarvitaan ositus, vaikka testamentti antaisi leskelle täyden omistusoikeuden kaikkeen omaisuuteen. Jos leski vetoaa testamenttiin, menettää hän oikeutensa pitää yhteistä kotia jakamattomana hallussaan. Leski voi myös luopua testamentista osittain tai kokonaan, jolloin oikeus jäädä asuntoon säilyy. Käytännössä leski voi luonnollisesti olla testamentin saajana ja jäädä asuntoon, jos muuta varallisuutta on tarpeeksi lakiosien maksamista varten. 

Ositus kannattaa aina tehdä ensiksi kuolleen puolison jälkeen, sillä se helpottaa jäämistön selvittämistä lesken kuoltua ja vaikuttaa myös lesken testamenttausmahdollisuuksiin. Erityisesti silloin, jos puolisoilla on eri rintaperillisiä, osituksen toimittamisella on suuri merkitys. Vainajaa varakkaamman lesken kannattaa tehdä ositus, jos hän haluaa määrätä testamentilla omaisuudestaan tai jos haluaa omien perillistensä saavan varallisuutta vastaavan hyödyn. Testamentti voi joskus johtaa myös siihen, että ositusta ei edes voi tehdä. Jos leski perii ensiksi kuolleen puolison kokonaan, ei hän voi tehdä ositusta itsensä ja vainajan toissijaisten perillisten kesken. Ositus- ja testamenttiasiat voivat olla mutkikkaita, ja niissä onkin suositeltavaa hyödyntää juristiemme asiantuntemusta.

 

 

 

 

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa