Minilex - Lakipuhelin

Irtisanoutumaan painostaminen: milloin oma irtisanoutuminen on todellisuudessa työnantajan irtisanominen?

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Työntekijän oma irtisanoutuminen sitoo lähtökohtaisesti, jos se on annettu pätevästi ja vapaaehtoisesti. Jos työnantaja on saanut irtisanoutumisen aikaan esimerkiksi pakottamalla, petollisesti menettelemällä tai sellaisissa olosuhteissa, että irtisanoutumiseen vetoaminen olisi kunnianvastaista ja arvotonta, irtisanoutumisen sitovuus voidaan riitauttaa oikeustoimilain 28–33 §:n nojalla.

Jos irtisanoutuminen tai työsuhteen päättämistä koskeva sopimus todetaan pätemättömäksi, työsuhteen päättymisen oikeudelliset seuraukset on arvioitava tapauskohtaisesti. Jos työsuhteen katsotaan päättyneen työnantajan toimesta ilman laillista päättämisperustetta, työntekijällä voi olla oikeus työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaiseen korvaukseen perusteettomasta päättämisestä.

Jos työntekijä katsoo irtisanoutumisensa pätemättömäksi, hänen kannattaa ilmoittaa tästä viipymättä kirjallisesti työnantajalle, yksilöidä tapahtumat ja säilyttää asiaa koskeva näyttö. Kyse ei välttämättä ole irtisanoutumisen peruuttamisesta, vaan siitä, ettei työntekijä katso pätevää irtisanoutumista syntyneen. Työsuhteesta johtuvien vaatimusten kanneaika on yleensä kaksi vuotta työsuhteen päättymisestä, mutta sovellettava määräaika on tarkistettava vaatimuksen perusteella.
 

Mikä on painostusta ja mikä ei

Työnantaja saa kertoa harkitsevansa irtisanomista ja ehdottaa, että työsuhde päätetään sopimalla tai että työntekijä lähtee itse. Pelkkä ehdotus ei ole oikeudenvastaista painostusta, varsinkaan jos irtisanomiselle on todellista pohjaa ja työntekijä saa aikaa harkita.

Ongelmallisia ovat tilanteet, joissa:

  • työntekijää uhataan seuraamuksella, johon työnantajalla ei ole oikeutta, esimerkiksi rikosilmoituksella keksitystä syystä tai "huonolla työtodistuksella";
  • työntekijälle kerrotaan tietoisesti väärin, esimerkiksi että hänet "erotetaan joka tapauksessa heti" tai että irtisanoutuminen ei vaikuta työttömyysturvaan;
  • allekirjoitus vaaditaan heti, eikä harkinta-aikaa tai mahdollisuutta kysyä neuvoa anneta;
  • irtisanoutumisteksti on työnantajan valmiiksi kirjoittama;
  • työntekijän asemaa heikennetään järjestelmällisesti, jotta hän lähtisi itse: tehtävät viedään, työvuoroja ei anneta tai hänet eristetään.

Yksi piirre ei yleensä ratkaise. Arvio tehdään kokonaisuutena: mitä sanottiin, kuinka nopeasti piti päättää ja oliko uhkauksella todellinen pohja. Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, oliko kyse oikeudenvastaisesta painostuksesta.
 

Milloin irtisanoutuminen ei sido

Irtisanoutuminen on oikeustoimi. Sen pätevyyttä arvioidaan oikeustoimilain mukaan:

  • Pakko: oikeustoimi ei sido, jos siihen on pakotettu väkivallalla tai hengen tai terveyden vaaraa koskevalla uhkauksella (oikeustoimilain 28 §) tai muulla oikeudenvastaisella pakolla, jota työnantaja käytti tai josta se tiesi tai sen olisi pitänyt tietää (oikeustoimilain 29 §).
  • Petollinen viettely: oikeustoimi ei sido, jos se on saatu aikaan petollisesti.
  • Kiskominen: oikeustoimi ei sido, jos työnantaja on käyttänyt hyväksi työntekijän pulaa, ymmärtämättömyyttä tai riippuvaista asemaa ja saanut ilmeisen epäsuhtaisen edun (oikeustoimilain 31 §).
  • Kunnianvastaisuus: oikeustoimeen ei voi vedota, jos se on tehty sellaisissa olosuhteissa, että siihen vetoaminen olisi kunnianvastaista ja arvotonta, ja työnantajan täytyy olettaa tienneen olosuhteista.

Pelkkä katuminen ei riitä. Kun irtisanoutuminen on tullut työnantajan tietoon, sitä ei voi yleensä perua yksin, ellei työnantaja suostu.

Korkein oikeus sovelsi kunnianvastaisuutta koskevaa sääntöä tilanteessa, jossa työntekijä allekirjoitti työnantajan aloitteesta päättämissopimuksen. Siinä hän irtisanoutui, sai neljän kuukauden palkan ja luopui vaatimuksistaan. Hän allekirjoitti noin kahden tunnin tapaamisen lopuksi tietämättä etukäteen tapaamisen aihetta, ilman harkinta-aikaa ja ilman mahdollisuutta asiantuntija-apuun, eikä sopimukseen voinut vedota (KKO 2019:76). Ratkaisu koski päättämissopimusta, mutta samat olosuhteet voivat tulla arvioitaviksi myös pelkässä irtisanoutumisessa. Siitä ei voi päätellä, että jokainen samana päivänä allekirjoitettu paperi olisi pätemätön.
 

Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »

Kaksi reittiä korvaukseen

Painostetulla työntekijällä on yleensä kaksi vaihtoehtoa. Ne kannattaa erottaa, koska edellytykset ja riskit ovat erilaiset.

Irtisanoutumisen riitauttaminen. Jos työntekijän irtisanoutuminen todetaan pätemättömäksi, työsuhteen päättymisen oikeudelliset seuraukset arvioidaan tapauskohtaisesti. Jos työsuhteen päättyminen voidaan lukea työnantajan vastuulle, arvioidaan, olisiko työnantajalla ollut laissa säädetty peruste päättää työsopimus.

Henkilöön liittyvään irtisanomiseen riittää 1.1.2026 alkaen asiallinen syy (työsopimuslain 7 luvun 2 §). Jos irtisanominen perustuu yksinomaan ennen 1.1.2026 tapahtuneeseen menettelyyn, sovelletaan siirtymäsäännöksen mukaisesti aiempaa lakia, jonka mukaan irtisanomisperusteen tuli olla asiallinen ja painava.

Taloudellisessa ja tuotannollisessa irtisanomisessa edellytetään asiallista ja painavaa syytä (työsopimuslain 7 luvun 3 §), ja työsopimuksen purkaminen edellyttää erittäin painavaa syytä (työsopimuslain 8 luvun 1 §). Jos työsuhde on päätetty ilman laissa säädettyä perustetta ja päättäminen luetaan työnantajan vastuulle, työntekijä voi vaatia korvausta perusteettomasta päättämisestä (työsopimuslain 12 luvun 2 §). Lisäksi voi tulla kyseeseen irtisanomisajan palkka tai sitä vastaava korvaus (työsopimuslain 6 luvun 4 §), jos sen edellytykset täyttyvät.

Oma purku työnantajan vakavan rikkomuksen vuoksi. Jos työnantaja rikkoo velvoitteitaan niin vakavasti, ettei sinulta voida kohtuudella edellyttää työn jatkamista edes irtisanomisajan verran, voit purkaa sopimuksen päättyväksi heti (työsopimuslain 8 luvun 1 §:n 2 momentti). Jos purkuperuste johtui työnantajan tahallisesta tai huolimattomasta menettelystä, työnantaja on määrättävä maksamaan korvausta perusteettomasta päättämisestä (työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 1 momentti). Ennen purkua sinun on varattava työnantajalle tilaisuus tulla kuulluksi (työsopimuslain 9 luvun 2 §:n 2 momentti), ja purku on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun sait tiedon perusteesta (työsopimuslain 8 luvun 2 §). Purkukynnys on korkea. Jos purku todetaan perusteettomaksi, voit joutua maksamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan korvauksen (työsopimuslain 6 luvun 4 §:n 2 momentti).

Riitauttaminen sopii, kun allekirjoitit painostettuna. Oma purku sopii, kun olet vielä työsuhteessa ja työnantajan rikkomus on jatkunut, esimerkiksi palkat ovat maksamatta tai epäasialliseen kohteluun ei puututa.
 

Erillinen reitti: korvaus epäasiallisesta kohtelusta

Jos irtisanoutumisen taustalla on pitkään jatkunut epäasiallinen kohtelu, johon työnantaja ei ole puuttunut, työntekijällä voi olla oikeus vaatia vahingonkorvausta. Työturvallisuuslain 28 § velvoittaa työnantajan ryhtymään käytettävissään oleviin toimiin terveyttä haittaavan tai vaarantavan häirinnän tai muun epäasiallisen kohtelun poistamiseksi. Korvausvastuu voi tällaisessa tilanteessa perustua vahingonkorvauslakiin, jos työnantajan tuottamuksellinen laiminlyönti ja siitä aiheutunut vahinko voidaan näyttää toteen.

KKO 2014:44 (äänestys) koski valtion virkamiestä, jonka työtehtävät ja vastuualue olivat jääneet epämääräisiksi, jonka perehdytys tiettyihin tehtäviin oli ollut riittämätöntä ja jonka esihenkilö oli lopettanut suoran yhteydenpidon häneen. Virkamies jäi sairauslomalle ja irtisanoutui myöhemmin. Korkein oikeus katsoi työnantajan laiminlyöneen työturvallisuuslain 28 §:n mukaisen velvollisuutensa ja vahvistetun syy-yhteyden perusteella valtion olevan vastuussa aiheutuneesta vahingosta. Korvattavaksi tuli sairausloma-ajan ansionmenetystä ja sairaanhoitoon liittyviä kuluja. Irtisanoutumisen jälkeistä ansionmenetystä ei sen sijaan korvattu.

Ratkaisu koski virkasuhdetta ja vahingonkorvauslain mukaista korvausvastuuta, ei työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaista korvausta perusteettomasta työsuhteen päättämisestä. Sitä voidaan käyttää tukena arvioitaessa työnantajan velvollisuutta puuttua epäasialliseen kohteluun, mutta se ei yksin ratkaise työntekijän irtisanoutumisen pätevyyttä tai työsuhteen päättymisestä maksettavia korvauksia.
 

Työttömyysturva

Jos eroat työstä ilman pätevää syytä, työttömyysetuutta ei makseta 45 päivän ajalta työsuhteen päättymisen jälkeen (työttömyysturvalain 2 a luvun 1 §). Pätevä syy erota on ainakin silloin, kun sinulla on oikeus purkaa sopimus työnantajan vakavan rikkomuksen vuoksi, ja muussakin pätevyydeltään verrattavassa tilanteessa (työttömyysturvalain 2 a luvun 2 §). Työvoimapoliittisen lausunnon antaa KEHA-keskus, ja päätöksen tekee Kela tai työttömyyskassa.

Kolmen kuukauden todisteellista riitautusta koskeva suoja on laissa kirjoitettu työnantajan henkilöperusteista irtisanomista ja erittäin painavaan syyhyn perustuvaa purkua varten (työttömyysturvalain 2 a luvun 1 §:n 3 momentti). Oma irtisanoutuminen ei suoraan kuulu siihen. Kerro siksi etuushakemuksessa kirjallisesti, miksi työsuhde päättyi, ja liitä mukaan peruutusviestisi ja muu näyttö. Jos et ole varma, miten irtisanoutuminen vaikuttaa työttömyysturvaasi, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.
 

Ensimmäiset 48 tuntia

  1. Älä allekirjoita valmista irtisanoutumista tai sopimusta tapaamisessa. Pyydä ehdotus kirjallisena ja harkinta-aikaa.
  2. Jos olet jo allekirjoittanut, ilmoita työnantajalle kirjallisesti heti, ettet pidä irtisanoutumista sitovana, ja kerro lyhyesti miksi. Sähköposti riittää. Viivyttely heikentää asemaasi.
  3. Kirjaa muistiin, mitä tapaamisessa sanottiin, kuka oli paikalla ja kauanko se kesti.
  4. Tallenna viestit, kokouskutsut ja mahdollinen valmis irtisanoutumisteksti omalle laitteellesi.
  5. Pyydä työnantajalta kirjallisesti, mihin se perustaa työsuhteen päättymisen.
  6. Ota yhteyttä liittoon tai juristiin ennen kuin teet uusia ratkaisuja.
     

Näyttö

Työntekijän on yleensä näytettävä, että irtisanoutuminen syntyi painostuksen vuoksi. Vahvinta näyttöä ovat kirjalliset viestit, valmiiksi kirjoitettu irtisanoutumisteksti, tapaamisen ajankohta ja kesto, todistajat ja omat heti tehdyt muistiinpanot. Erityisen tärkeää on se, että peruit irtisanoutumisen nopeasti. Jos jatkat viikkoja kuin mitään ei olisi tapahtunut, väite painostuksesta heikkenee. Jos haluat juristin kokoavan näytön ja laativan vaatimuksen, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.

Työnantaja vetoaa yleensä siihen, että lähteminen oli työntekijän oma toive, että harkinta-aikaa annettiin ja että irtisanomiseen olisi joka tapauksessa ollut peruste. Jos peruste oli todellinen, korvaus voi jäädä pieneksi tai pois, vaikka irtisanoutuminen olisi pätemätön.
 

Esimerkkejä

Esimerkki 1: Esihenkilö kutsuu työntekijän "lyhyeen palaveriin" ja sanoo, että tämä erotetaan ja saa huonon työtodistuksen, ellei irtisanoudu heti. Työntekijä allekirjoittaa valmiin paperin ja peruu sen sähköpostilla seuraavana aamuna. Irtisanoutumisen sitovuus voidaan riitauttaa, ja hänellä on hyvää näyttöä.

Esimerkki 2: Työnantaja kertoo harkitsevansa irtisanomista ja tarjoaa päättämissopimusta viikon harkinta-ajalla. Työntekijä keskustelee liittonsa kanssa ja suostuu. Kyse ei ole oikeudenvastaisesta painostuksesta, ja sopimus yleensä sitoo.

Esimerkki 3: Työntekijän palkat ovat jääneet maksamatta kahdelta kuukaudelta, eikä maksuvaatimus auta. Hän kuulee työnantajaa ja purkaa sopimuksen. Hän voi vaatia palkkojen lisäksi korvausta perusteettomasta päättämisestä.

 

Mitä juristi tekee

Juristi arvioi, onko irtisanoutuminen pätemätön ja kumpi reitti on parempi: irtisanoutumisen riitauttaminen vai oma purku. Hän laatii peruutus- tai riitautusilmoituksen, arvioi työnantajan mahdollisen päättämisperusteen ja laskee vaatimukset. Hän kokoaa näytön, laatii vaatimuskirjeen ja neuvottelee sovinnon tai nostaa kanteen ennen kahden vuoden määräajan päättymistä. Työnantajan puolella juristi auttaa käymään päättämiskeskustelun niin, ettei siitä synny painostusriitaa.
 

Usein kysyttyä

Saako työnantaja ehdottaa, että irtisanoudun itse?

Saa. Ehdotus ei ole painostusta. Ratkaisevaa on, miten se tehtiin: uhkailtiinko, annettiinko väärää tietoa ja saitko aikaa harkita.

Kuinka nopeasti irtisanoutuminen pitää perua?

Laissa ei ole tarkkaa määräaikaa. Peru se kuitenkin heti, mieluiten saman tai seuraavan päivän aikana. Viivyttely voidaan tulkita hyväksymiseksi, ja se heikentää näyttöä.

Mitä jos työnantajalla oli oikeasti syy irtisanoa?

Silloin korvaus voi jäädä pieneksi tai kokonaan pois. Korvaus edellyttää, ettei työnantajalla ollut laissa säädettyä perustetta päättää sopimusta.

Pitääkö kanne nostaa kahden vuoden kuluessa?

Pitää. Korvauskanne on nostettava kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä, tai oikeus raukeaa (työsopimuslain 13 luvun 9 §). Vaatimuskirje ei pidennä aikaa.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43

klo 8 - 19 • la–su 10 - 17

Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?

Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450

klo 8 - 23 • la–su 9 - 23

 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa