Sopimus voi jäädä sitomatta, jos sen syntyyn on liittynyt laissa mainittu vakava ongelma, kuten pakko, harhauttaminen, hyväksikäyttö, erehdys, puuttuva valtuutus tai vajaavaltaisuus (oikeustoimilain 2 ja 3 luku sekä holhoustoimilain 26 §). Pätemättömyys voi koskea koko sopimusta tai vain yhtä ehtoa. Pätemättömyyteen pitää yleensä vedota itse, ja osa perusteista voi korjaantua, jos hyväksyt sopimuksen. Mitätön sopimus, kuten ilman lain vaatimaa muotoa tehty kiinteistökauppa, on tehoton ilman vetoamistakin.

Sopimuksen pätemättömyys yleensä aiheuttaa sen, että sopimus ei enää ole voimassa. Tällöin sopimusosapuolten sopimusvelvoitteet toisiaan kohtaan lakkaavat.

Sopimuksen pätemättömyys voi olla osittaista, koko sopimusta koskevaa, lopullista tai korjaantumiskelpoista. Tämän vuoksi sopimuksen pätemättömyyttä on vaikea tarkasti määritellä, koska se voi olla tapauskohtaisesti erilaista.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että aina pitää kysyä, mihin nimenomaiseen perusteeseen vedotaan. Peruste ratkaisee, kuka voi vedota siihen, auttaako vastapuolen hyvä usko, onko kiire ja mitä rahoille tapahtuu.
 

Mitätön, pätemätön, tehoton vai kohtuuton – mikä ero?

Arkikielessä kaikkia näitä kutsutaan helposti pätemättömiksi. Juridisesti ne eroavat toisistaan, ja ero näkyy käytännössä.

• Mitätön sopimus on tehoton ilman, että kenenkään tarvitsee vedota siihen. Tällainen on esimerkiksi lainvastainen tai hyvän tavan vastainen sopimus, valeoikeustoimi ja sopimus, josta puuttuu lain vaatima muoto. Kiinteistön kauppa ei ole sitova, ellei kauppakirjaa ole allekirjoitettu ja kaupanvahvistaja vahvistanut kauppaa tai kauppaa ole tehty sähköisessä kaupankäyntijärjestelmässä (maakaaren 2 luvun 1 §). Mitätön sopimus ei yleensä korjaannu, vaan tarvitaan uusi, pätevä sopimus. Poikkeus on kiinteistökauppa, jonka muotovirheeseen ei voi enää vedota lainhuudon myöntämisen jälkeen (maakaaren 13 luvun 1 §).
• Pätemätön sopimus ei sido sitä osapuolta, jota peruste suojaa, mutta hänen pitää yleensä itse vedota perusteeseen. Perusteet ovat oikeustoimilain 3 luvussa, holhoustoimilaissa ja valtuutusta koskevissa säännöksissä.
• Tehoton ehto on ehto, jolla laki ei anna vaikutusta. Esimerkiksi ehto, jonka mukaan pantti tai muu vakuus on menetetty, jos sitoumusta ei täytetä, on tehoton (oikeustoimilain 37 §).
• Kohtuuton ehto ei tee sopimuksesta pätemätöntä. Sopimus on pätevä, mutta kohtuutonta ehtoa voidaan sovitella tai se voidaan jättää huomioon ottamatta (oikeustoimilain 36 §).
   

Koskeeko sama sääntö vanhoja sopimuksia?

Yleensä kyllä. Oikeustoimilain pätemättömyysperusteet ovat olleet sisällöltään samat vuodesta 1929. Sovittelua, vakuuden menettämisehtoa ja kilpailukieltoa koskevat 36–38 § tulivat voimaan 1.1.1983.

Vajaavaltaisen tekemään sopimukseen sovelletaan sitä holhoustoimilakia, joka oli voimassa, kun sopimus tehtiin. Kiinteistökaupan muotoa arvioidaan sen maakaaren mukaan, joka oli voimassa kaupantekohetkellä (nykyinen maakaari tuli voimaan 1.1.1997).
 

Oikeustoimilain pätemättömyysperusteet

Oikeustoimilain 3 luvussa on kuusi pääperustetta. Jokaisessa on oma edellytyksensä, ja ne kannattaa lukea tarkasti.

• Törkeä pakko. Sopimus ei sido, jos siihen on pakotettu väkivaltaisella pitelemisellä tai uhkauksella, joka käsittää hengen tai terveyden vaaran (oikeustoimilain 28 §:n 1 mom). Pakottaja voi olla vastapuoli tai joku muu.
• Muu pakko. Muu oikeudenvastainen painostus, esimerkiksi uhkaus vahingoittaa omaisuutta, tekee sopimuksesta sitomattoman vain, jos vastapuoli itse pakotti tai tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää pakottamisesta (oikeustoimilain 29 §).
• Petollinen viettely. Sopimus ei sido, jos vastapuoli sai sen aikaan tahallisesti harhauttamalla tai tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että joku muu harhautti (oikeustoimilain 30 §). Huolimattomasti annettu väärä tieto ei yleensä ole petollista viettelyä, vaan kaupassa se on tavallisesti tavaran virhe.
• Kiskominen. Sopimus ei sido, jos joku on käyttänyt hyväkseen toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä tai riippuvaista asemaa ja saanut edun, joka on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä hän antoi (oikeustoimilain 31 §). Pelkkä huono kauppa ei riitä.
• Erehdys. Jos kirjoitit tai sanoit vahingossa muuta kuin tarkoitit, tahdonilmaisu ei sido sinua sellaisena, jos vastaanottaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää erehdyksestä (oikeustoimilain 32 §:n 1 mom). Jos viesti muuttui välittäjän virheen vuoksi matkalla, se ei sido lähettäjää, vaikka vastaanottaja olisi hyvässä uskossa (oikeustoimilain 32 §:n 2 mom).
• Kunnian vastainen ja arvoton vetoaminen. Sopimusta ei saa saattaa voimaan, jos se on tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota siihen, ja vastapuolen täytyy olettaa tienneen olosuhteista (oikeustoimilain 33 §). Korkein oikeus on katsonut näin tilanteessa, jossa työntekijä allekirjoitti työnantajan aloitteesta tehdyn päättämissopimuksen noin kahden tunnin tapaamisen lopuksi ilman ennakkotietoa, harkinta-aikaa tai mahdollisuutta kysyä neuvoa (KKO 2019:76).

Lisäksi laki suojaa kahdessa tilanteessa hyvässä uskossa olevaa ulkopuolista. Jos valeasiakirjan mukainen oikeus on siirretty kolmannelle, joka ei tiennyt asiakirjan olevan vale, hän saa vedota siihen (oikeustoimilain 34 §). Juoksevan velkakirjan allekirjoittajaa sitoo velkakirja vilpittömässä mielessä olevaa siirronsaajaa kohtaan, vaikka velkakirja olisi joutunut pois hänen hallustaan vastoin hänen tahtoaan (oikeustoimilain 35 §).

Kilpailukieltosopimus ei sido siltä osin kuin se kohtuuttomasti rajoittaa toimintavapautta (oikeustoimilain 38 §).
 

Kun sopimuksen on tehnyt joku muu tai vajaavaltainen

Kaksi tavallista tilannetta jää oikeustoimilain 3 luvun varsinaisten pätemättömyysperusteiden ulkopuolelle, mutta voi johtaa siihen, ettei sopimus sido henkilöä, jonka nimissä se on tehty, tai sopimuksen tehnyttä vajaavaltaista.

Valtuutetun tekemä sopimus sitoo valtuuttajaa vain valtuutuksen rajoissa (oikeustoimilain 10 §). Jos valtuutettu ylittää ohjeensa, sopimus ei sido valtuuttajaa, jos vastapuoli tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää ylityksestä (oikeustoimilain 11 §:n 1 mom).

Jos joku tekee sopimuksen nimissäsi kokonaan ilman lupaa, sopimus ei sido sinua, ellet hyväksy sitä. Vastapuoli voi silloin vaatia korvausta siltä, joka esiintyi valtuutettuna, ellei se tiennyt tai sen olisi pitänyt tietää valtuutuksen puuttumisesta (oikeustoimilain 25 §).

Vajaavaltainen on alle 18-vuotias tai täysi-ikäinen, joka on julistettu vajaavaltaiseksi (holhoustoimilain 2 §). Hän ei yleensä voi itse tehdä sopimuksia (holhoustoimilain 23 §). Hän voi kuitenkin tehdä olosuhteisiin nähden tavanomaisia ja merkitykseltään vähäisiä oikeustoimia ja käyttää omaa työansiotaan (holhoustoimilain 24 ja 25 §).

Muu sopimus ei sido häntä ilman edunvalvojan suostumusta, mutta se tulee sitovaksi, jos edunvalvoja tai hän itse täysi-ikäisenä hyväksyy sen. Vastapuoli saa vetäytyä sopimuksesta, kunnes sopimus on hyväksytty tai asianmukaisesti täytetty. Jos vastapuoli tiesi toisen olevan vajaavaltainen, se ei saa vetäytyä sinä aikana, joka suostumuksen hankkimiselle on sovittu tai joka siihen kohtuudella kuluu (holhoustoimilain 27 §).

Pelkkä sairaus tai muistisairaus taikka päihtymys ei automaattisesti tee täysi-ikäisestä vajaavaltaista. Vaikka hänen toimintakelpoisuuttaan ei olisi rajoitettu, oikeustoimi voi olla pätemätön, jos hän ei oikeustointa tehdessään kyennyt ymmärtämään sen merkitystä. Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon myös oikeustoimilain 31 §:n mukainen kiskominen ja 33 §:ssä tarkoitettu kunnianvastainen ja arvoton menettely.
 

Auttaako vastapuolen hyvä usko?

Se riippuu pätemättömyysperusteesta. Oikeuskirjallisuudessa pätemättömyysperusteet jaetaan vahvoihin ja heikkoihin. Jaottelu ei ole laissa nimenomaisesti säädetty, vaan se kuvaa sitä, millainen merkitys vastapuolen vilpittömällä mielellä on oikeustoimen sitovuudelle.

Vahvan pätemättömyysperusteen tapauksessa oikeustoimeen voidaan vedota pätemättömänä, vaikka vastapuoli olisi ollut vilpittömässä mielessä. Tällaisia perusteita ovat esimerkiksi törkeä pakko, vajaavaltaisen tekemä oikeustoimi ilman tarvittavaa suostumusta, kokonaan ilman valtuutusta toimiminen sekä viestin muuttuminen matkalla.

Heikkojen pätemättömyysperusteiden tapauksessa vastapuolen vilpitön mieli voi puolestaan estää pätemättömyyteen vetoamisen. Tällaisia perusteita ovat esimerkiksi lievempi pakko, petollinen viettely, kiskominen, ilmaisuerehdys ja kunnianvastaiset ja arvottomat olosuhteet. Arviointi perustuu kunkin säännöksen omiin edellytyksiin, eikä jaottelu yksin ratkaise yksittäisen oikeustoimen sitovuutta.

Jos törkeää pakkoa on käyttänyt joku muu kuin sopimuksen vastapuoli tai viesti on muuttunut matkalla, oikeustoimeen vetoavan on tietyissä tilanteissa ilmoitettava pätemättömyysperusteesta vilpittömässä mielessä olevalle vastapuolelle ilman aiheetonta viivytystä.

Oikeustoimilain 39 § sisältää erityissäännön siitä, milloin vastapuolen saama tieto ja oikeustoimen vaikutukset hänen toimintaansa voidaan ottaa huomioon arvioitaessa oikeustoimen sitovuutta. Säännöstä ei tule tulkita yleiseksi säännöksi, jonka mukaan vastapuolen tieto arvioitaisiin aina vasta siitä hetkestä, kun hän saa tiedon oikeustoimesta. Soveltaminen riippuu siitä, mistä pätemättömyysperusteesta ja millaisesta tilanteesta on kyse.
 

Milloin pätemättömyyteen pitää vedota?

Oikeustoimilaissa on vain kaksi nimenomaista ilmoitusaikaa. Jos sinua on pakottanut joku muu kuin vastapuoli ja vastapuoli oli vilpittömässä mielessä, sinun on ilmoitettava vastapuolelle pakosta ilman aiheetonta viivytystä pakon lakattua. Muuten sopimus tulee päteväksi (oikeustoimilain 28 §:n 2 mom).

Jos viestisi muuttui välittäjän virheen vuoksi, sinun on ilmoitettava vastaanottajalle ilman aiheetonta viivytystä siitä, kun sait tiedon virheestä. Muuten viesti sitoo sinua sellaisena kuin se tuli perille, jos vastaanottaja oli vilpittömässä mielessä (oikeustoimilain 32 §:n 2 mom).

Kun tällainen ilmoitus on lähetetty asianmukaisesti, esimerkiksi postitse tai sähköpostitse, se katsotaan tehdyksi, vaikka se myöhästyisi tai ei menisi perille (oikeustoimilain 40 §). Lähetä se siis tavalla, jonka voit myöhemmin näyttää.

Muihin perusteisiin ei ole laissa määräaikaa. Odottaminen on silti riskialtista. Jos jatkat sopimuksen täyttämistä tietäen perusteesta tai pysyt pitkään passiivisena, se voidaan tulkita sopimuksen hyväksymiseksi.

Kun pakko, riippuvuus tai vajaavaltaisuus jatkuu, aika ei yleensä ala kulua sinua vastaan. Vetoa perusteeseen heti, kun voit.
 

Kaatuuko koko sopimus vai vain yksi ehto?

Usein vain yksi ehto. Muu sopimus jää yleensä voimaan, jos se toimii järkevästi ilman pätemätöntä osaa. Esimerkiksi työsopimuksen ehto, joka on työntekijän suojaksi annetun säännöksen vastainen, on mitätön, mutta työsopimus on muilta osin voimassa (työsopimuslain 10 luvun 3 §).

Jos muun sopimuksen jääminen voimaan ennallaan olisi kohtuutonta, sopimusta voidaan sovitella muiltakin osin tai se voidaan määrätä raukeamaan (oikeustoimilain 36 §:n 2 mom).
 

Työsopimus ja kuluttajasopimus

Jos työsopimus ei sido työntekijää oikeustoimilain 3 luvun perusteen vuoksi, hän voi pätemättömyyteen vetoamisen sijasta irtisanoa työsopimuksen päättymään heti, ellei peruste ole jo menettänyt merkitystään (työsopimuslain 10 luvun 1 §). Työnantaja ei saa vedota työntekijän vajaavaltaisuuteen niin kauan kuin työntekijä täyttää omat velvoitteensa (työsopimuslain 10 luvun 4 §). Sopimus, jolla vähennetään työntekijän lakisääteisiä oikeuksia, on mitätön, ellei laista muuta johdu (työsopimuslain 13 luvun 6 §).

Kuluttajan ja yrityksen välisessä sopimuksessa kohtuuttomaan ehtoon sovelletaan kuluttajansuojalain 4 lukua. Jos yrityksen etukäteen laatima vakioehto on kohtuuton, se on jätettävä huomioon ottamatta ja muu sopimus jää voimaan muuttumattomana, jos se voi sellaisenaan pysyä voimassa (kuluttajansuojalain 4 luvun 2 §:n 3 mom). Pätemättömyysperusteet, kuten pakko ja petollinen viettely, koskevat myös kuluttajasopimuksia.
 

Mitä pätemättömyydestä seuraa rahassa?

Jos suorituksia ei ole vielä tehty, niitä ei tarvitse tehdä. Jos ne on tehty, ne palautetaan yleensä puolin ja toisin. Oikeustoimilaissa ei ole yleistä palautussäännöstä. Palautus perustuu periaatteeseen, jonka mukaan perusteeton etu on palautettava, ja kunkin sopimustyypin omiin sääntöihin.

Palautus ei kuitenkaan ole automaattinen. Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2025:36 sähkönmyyjän kanssa käydyn puhelun seurauksena kuluttajan puolison kesämökin sähköverkkosopimus oli siirretty kuluttajan nimiin ilman, että kuluttajan ja verkkoyhtiön välille oli näytetty syntyneen sopimusta. Kuluttaja kiisti maksuvelvollisuutensa mutta maksoi laskut saadakseen sähkön toimituksen jatkumaan. KKO katsoi, ettei noin 330 euron siirtomaksuja tarvinnut palauttaa: kuluttaja oli maksanut tietoisesti saadakseen palvelun jatkumaan, ja maksut vastasivat toimitetun palvelun hintaa, joten verkkoyhtiön ei katsottu saaneen perusteetonta etua.

Sen sijaan noin 76 euron perusteettomat perintäkulut oli palautettava korkoineen. KKO totesi myös, ettei perintää saa lähtökohtaisesti jatkaa, kun velallinen kiistää maksuvelvollisuutensa (KKO 2025:36, ään.). Ratkaisu osoittaa, että vaikka sopimusta ei olisi syntynyt, jo maksettujen suoritusten palauttaminen riippuu myös perusteettoman edun palautusta koskevasta arvioinnista ja tapauksen olosuhteista.

Kun vajaavaltaisen tekemä sopimus ei tule sitovaksi, kummankin on palautettava saamansa tai korvattava sen arvo. Vajaavaltainen korvaa kuitenkin enintään sen, mitä on käytetty hänen kohtuulliseen elatukseensa tai on muuten tullut hänen hyödykseen (holhoustoimilain 28 §).

Palautussaatava vanhentuu kolmessa vuodessa siitä, kun sait tietää tai sinun olisi pitänyt tietää sopimuksen pätemättömyydestä ja siitä, kuka edun sai (vanhentumislain 4 § ja 7 §:n 1 mom 4 k). Vanhentuminen on katkaistava ennen kuin kymmenen vuotta on kulunut edun palautuksen perustana olevasta tapahtumasta (vanhentumislain 7 §:n 2 mom). Vanhentumisen katkaisee esimerkiksi vaatimus, josta käy ilmi vaatimuksen peruste ja määrä, tai asian vieminen tuomioistuimeen tai kuluttajariitalautakuntaan (vanhentumislain 10 ja 11 §). Viivästyskorkoa voit vaatia siitä alkaen, kun 30 päivää on kulunut siitä, kun lähetit yksilöidyn maksuvaatimuksen (korkolain 6 §).

Jos kiistät laskun ja kerrot kiistämisen perusteen, perintää ei saa jatkaa perintätoimin. Poikkeus on peruste, jolla selvästi ei ole vaikutusta maksuvelvollisuuteen. Velkoja voi silloin viedä asian tuomioistuimeen (perintälain 4 b §).
 

Kolme erilaista tilannetta

Esimerkki: Myyjä saa iäkkään ostajan allekirjoittamaan 5 000 euron kaupan uhkaamalla häntä väkivallalla. Kyse on törkeästä pakosta, eikä kauppa sido ostajaa. Ostajan kannattaa ilmoittaa myyjälle heti uhan päätyttyä, ettei hän pidä kauppaa sitovana, ja tehdä rikosilmoitus.

Esimerkki: Verkkokauppa myi tuoleja vahingossa 31 eurolla, vaikka oikea hinta oli 279 euroa. Kuluttajariitalautakunta katsoi, että ostajan olisi pitänyt ymmärtää hinnan olevan virhe, koska se oli noin yhdeksäsosa normaalista eikä alennuksesta ollut mainintaa. Hinta ei sitonut myyjää, ja ostaja sai valita, maksaako oikean hinnan vai palauttaako tuolit ja saa rahansa takaisin (KRIL D/1393/32/2021). Ratkaisu on suositus eikä sido, eikä siitä voi päätellä, että jokainen halpa hinta olisi virhe.

Esimerkki: Vuokrasopimuksessa on ehto, joka on toiselle osapuolelle selvästi kohtuuton, mutta muu sopimus on asiallinen. Kyse ei ole pätemättömyydestä. Ehtoa voidaan sovitella tai se voidaan jättää huomioon ottamatta, ja muu sopimus jää voimaan.

Mitä vastapuoli voi väittää?

• Olin vilpittömässä mielessä. Heikossa perusteessa tämä voi pelastaa sopimuksen, vahvassa ei.
• Hyväksyit sopimuksen. Jos olet maksanut, käyttänyt palvelua tai vahvistanut sopimuksen tietäen perusteesta, vastapuoli voi väittää sopimuksen tulleen sitovaksi.
• Odotit liian kauan. Erityisesti oikeustoimilain 28 §:n 2 momentin ja 32 §:n 2 momentin tilanteissa myöhäinen ilmoitus voi tehdä sopimuksesta pätevän.
• Kyse on vain huonosta kaupasta. Huono hinta ei yksin ole kiskomista, eikä huolimaton väärä tieto ole petollista viettelyä.
• Et pysty näyttämään perusteeseen liittyviä tosiseikkoja. Pätemättömyyteen vetoavan on yleensä näytettävä esimerkiksi pakko, harhautus tai hyväksikäyttö.
   

Näin toimit, jos haluat irti sopimuksesta

• Selvitä, mikä peruste sopii tilanteeseesi: pakko, harhautus, hyväksikäyttö, erehdys, muoto, valtuutus vai vajaavaltaisuus. Tarkista myös, onko kyse vain kohtuuttomasta ehdosta.
• Ilmoita vastapuolelle heti, ettet pidä sopimusta sitovana, ja kerro peruste. Laki ei vaadi kirjallista muotoa, mutta kirjallinen ilmoitus on hyvä näyttö.
• Älä jatka sopimuksen täyttämistä tavalla, jonka voi tulkita hyväksynnäksi. Jos maksat esimerkiksi katkon välttämiseksi, ilmoita samalla, että maksat kiistäen.
• Vaadi maksamasi rahat takaisin yksilöidyllä vaatimuksella, jossa on peruste, määrä ja tilinumero.
• Jos vastapuoli ei suostu, harkitse kuluttajariitalautakuntaa (kun vastapuoli on yritys ja sinä kuluttaja) tai käräjäoikeutta ennen kuin vanhentumisaika umpeutuu.

Kokoa ainakin nämä:

• sopimus, tilausvahvistus ja ehdot
• viestit, sähköpostit ja puhelutallenteet, jos niitä on
• todistajien nimet ja muistiinpanot tapahtumista heti niiden jälkeen
• arvio tai vertailuhinnat, jos vetoat ilmeiseen epäsuhtaan
• edunvalvojan päätös tai syntymäaika, jos kyse on vajaavaltaisuudesta
• kuitit ja tiliotteet maksuista
• kopio pätemättömyysilmoituksesta ja tieto sen lähettämisestä.
   

Milloin juristista on hyötyä

Juristista on hyötyä, kun sopimuksen arvo on suuri, vastapuoli vetoaa hyvään uskoonsa tai on epäselvää, onko kyse pätemättömyydestä vai vain kohtuuttomasta ehdosta. Juristi valitsee vahvimman perusteen ja arvioi, riittääkö näyttö. Hän laatii pätemättömyysilmoituksen ja palautusvaatimuksen niin, että ne katkaisevat vanhentumisen, ja neuvottelee sovinnosta. Jos sovintoa ei synny, juristi arvioi oikeudenkäynnin kuluriskin ja oikeusturvavakuutuksen kattavuuden ja vie asian tarvittaessa käräjäoikeuteen.
 

Kysymyksiä ja vastauksia

Voinko vain lopettaa maksamisen, jos pidän sopimusta pätemättömänä?

Voit, mutta se on riski. Jos peruste ei pidä, olet sopimusrikkomuksessa ja voit joutua maksamaan myös korkoa ja perintäkuluja. Ilmoita siksi ensin kirjallisesti, miksi et pidä sopimusta sitovana.

Onko huono kauppa pätemätön?

Ei yleensä. Kiskominen edellyttää, että joku on käyttänyt hyväkseen toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä tai riippuvaista asemaa ja etu on ilmeisessä epäsuhteessa vastikkeeseen. Jos vain jokin ehto on kohtuuton, sitä voidaan sovitella.

Sitooko humalassa tehty sopimus?

Humala ei tee täysi-ikäisestä vajaavaltaista. Sopimus voi silti jäädä sitomatta, jos vastapuoli käytti tilaa hyväkseen ja hyöty oli ilmeisessä epäsuhteessa tai jos sopimukseen vetoaminen olisi kunnianvastaista ja arvotonta. Arvio tehdään tapauskohtaisesti, ja näyttö tilasta on tärkeä.

Voiko pätemättömän sopimuksen korjata jälkikäteen?

Pätemättömän sopimuksen voi yleensä hyväksyä, jolloin se tulee sitovaksi, esimerkiksi edunvalvojan hyväksynnällä (holhoustoimilain 26 §:n 2 mom). Mitätöntä sopimusta ei voi korjata hyväksymällä, vaan osapuolten on tehtävä uusi sopimus oikeassa muodossa.

Voiko vastapuoli vaatia vahingonkorvausta, jos sopimus ei sido?

Sopimukseen perustuvaa korvausvastuuta ei synny, jos sopimus ei sido. Jos joku esiintyi valtuutettunasi ilman lupaa, vastapuoli voi kuitenkin vaatia korvausta häneltä, ellei se tiennyt tai sen olisi pitänyt tietää valtuutuksen puuttumisesta.