» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Työsopimuksen purkamisoikeus raukeaa, ellei purkamiseen vedota 14 päivän kuluessa siitä, kun purkava osapuoli sai tiedon purkamisperusteen täyttymisestä (työsopimuslain 8 luvun 2 §). Sääntö koskee sekä työnantajaa että työntekijää. Jos purkaminen estyy pätevän syyn vuoksi, purun saa tehdä 14 päivän kuluessa esteen lakkaamisesta. Jos purkuilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, se voidaan lähettää kirjeitse tai sähköisesti. Tällöin purkuperusteeseen katsotaan vedotun ajoissa, kun ilmoitus on lähetetty määräajan kuluessa (9 luvun 4 §). Myöhästynyt purku on perusteeton, vaikka itse teko olisi ollut vakava.
Miksi määräaika on niin lyhyt?
Purku päättää työsuhteen heti ilman irtisanomisaikaa. Sen edellytyksenä on niin vakava rikkomus, ettei työsuhdetta voi kohtuudella jatkaa edes irtisanomisajan verran (8 luvun 1 §). Jos osapuoli jatkaa työsuhdetta pitkään purkamisperusteesta tiedon saatuaan, tämä voi viitata siihen, ettei työsuhteen välitöntä päättämistä ole pidetty välttämättömänä. Lyhyt määräaika pakottaa ratkaisemaan asian nopeasti. Samalla toinen osapuoli saa varmuuden siitä, ettei vanhaan asiaan palata purkuna myöhemmin.
Mistä 14 päivää lasketaan?
Määräaika alkaa siitä, kun purkava osapuoli saa tiedon purkuperusteen täyttymisestä. Käytännössä ratkaisevia ovat kolme asiaa.
Tieto, ei pelkkä epäily. Aika alkaa, kun tiedossa on riittävän varmasti, mitä tapahtui. Pelkkä huhu ei vielä käynnistä sitä. Asian selvittämistä ei kuitenkaan saa venyttää perusteettomasti. Jos tarvittavat tiedot ovat saatavilla, niiden hankkimista tai päätöksentekoa ei voi tarkoituksellisesti lykätä määräajan pidentämiseksi.
Kenen tieto? Työnantajan 14 päivän määräajan alkamiseen voi vaikuttaa myös esihenkilön saama tieto, jos hänen tehtäviinsä kuuluu käsitellä työntekijän rikkomuksia tai välittää niitä koskevat tiedot työnantajan päätöksentekijälle. Määräajan alkaminen ei siten välttämättä edellytä, että työsuhteen päättämisestä päättävä henkilö on itse saanut tiedon. Ratkaisevaa on, milloin työnantajan voidaan olosuhteet huomioon ottaen katsoa saaneen riittävän tiedon purkamisperusteesta.
Kuuleminen kuuluu samaan aikaan. Ennen purkua toiselle osapuolelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi purun syistä (9 luvun 2 §). Kuuleminen ei pysäytä kelloa, vaan se on mahdutettava samaan 14 päivään. Työehtosopimuksessa voi olla laista poikkeavia menettelysääntöjä, joten tarkista alasi työehtosopimus (13 luvun 7 §).
Esimerkki: Työnantaja saa maanantaina 2.11.2026 tilintarkastajan raportin, jonka mukaan työntekijä on kavaltanut rahaa. Työntekijää kuullaan 6.11. Purkuilmoitus on toimitettava viimeistään 16.11.
Laske määräaika kalenteripäivinä, ei työpäivinä. Tiedonsaantipäivää ei lasketa mukaan, joten maanantaina saadun tiedon perusteella 14 päivän määräaika päättyy kahden viikon kuluttua maanantaina. Työsopimuslain 8 luvun 2 §:n määräaika koskee sopijapuolten välistä purkamista, eikä säädettyjen määräaikain laskemisesta annetun lain (150/1930) mukaisen määräpäivän siirtymiseen seuraavaan arkipäivään tule luottaa. Purkaminen on siksi turvallisinta toimittaa alkuperäisen 14 päivän määräajan kuluessa.
Kun ilmoitus lähetetään kirjeitse tai sähköisesti
Purkuilmoitus toimitetaan henkilökohtaisesti. Jos se ei ole mahdollista, ilmoituksen voi lähettää kirjeitse tai sähköisesti (9 luvun 4 §:n 1 momentti). Silloin purkuperusteeseen katsotaan vedotun ajoissa, jos ilmoitus on jätetty postin kuljetettavaksi tai lähetetty sähköisesti määräajan kuluessa (9 luvun 4 §:n 3 momentti). Ilmoituksen ei siis tarvitse olla perillä 14 päivän kuluessa. Lähetä se kuitenkin tavalla, josta lähetyspäivä voidaan näyttää.
Jos työntekijä on vuosilomalla tai vähintään kahden viikon työajan tasaamisvapaalla, kirjeitse tai sähköisesti lähetetty päättäminen katsotaan toimitetuksi aikaisintaan loman tai vapaan päättymistä seuraavana päivänä (9 luvun 4 §:n 2 momentti). Määräaika on silti noudatettu, kun ilmoitus on lähetetty ajoissa. Työsuhde vain päättyy myöhemmin.
Ilmoittamisesta kerrotaan tarkemmin artikkelissa Työsopimuksen purkamisesta ilmoittaminen. Jos et ole varma, onko purkuilmoitus toimitettu ajoissa, voit pyytää maksuttoman selvityksen tilanteestasi.
Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »Pätevä este
Jos purkaminen estyy pätevän syyn vuoksi, sen saa toimittaa 14 päivän kuluessa esteen lakkaamisesta (8 luvun 2 §:n 2 momentti). Esteen on oltava todellinen ja sellainen, että se estää purkamisoikeuden käyttämisen määräajassa. Esimerkiksi purkavan osapuolen vakava sairaus voi olosuhteista riippuen muodostaa pätevän esteen. Toisen osapuolen tavoittamattomuus ei yleensä yksin riitä, sillä purkuilmoitus voidaan tietyin edellytyksin toimittaa myös kirjeitse tai sähköisesti. Pelkkä kiire, loma-aika tai harkinnan pitkittyminen ei lähtökohtaisesti ole pätevä este. Myöskään poliisitutkinnan odottaminen ei yleensä muodosta pätevää estettä, jos tosiseikat ovat jo riittävän selvät. Kirjaa este ja sen kesto muistiin, koska siihen vetoavan on pystyttävä näyttämään se.
Mitä myöhästymisestä seuraa?
Purkuoikeus raukeaa. Jos purku tehdään silti, se on perusteeton, vaikka rikkomus olisi ollut vakava.
Kun työnantaja myöhästyy, se voi joutua maksamaan korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä (12 luvun 2 §). Samaan tekoon voi kuitenkin vedota irtisanomisperusteena, jos irtisanomisen edellytykset täyttyvät. Henkilöperusteiseen irtisanomiseen riittää 1.1.2026 alkaen asiallinen syy (7 luvun 2 §, L 1390/2025). Jos irtisanominen perustuu yksinomaan ennen 1.1.2026 tapahtuneeseen menettelyyn, vaaditaan vanhan lain mukainen asiallinen ja painava syy. Irtisanominen on tehtävä kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun työnantaja sai tiedon perusteesta (9 luvun 1 §), ja työntekijä saa irtisanomisajan palkan.
Jos työnantaja purkaa työsopimuksen määräajan jälkeen, purku on lainvastainen, vaikka työnantajalla olisi ollut irtisanomisperuste. Työntekijällä voi tällöin olla oikeus irtisanomisajan palkkaa vastaavaan korvaukseen (6 luvun 4 §:n 1 momentti) ja lisäksi korvaukseen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä (12 luvun 2 §). Viimeksi mainitun korvauksen vähimmäismäärän soveltuminen on arvioitava erikseen, sillä 12 luvun 2 §:n 3 momentin poikkeus koskee muun muassa purkamista, joka on ollut yksinomaan 8 luvun 1 §:ssä säädettyjen perusteiden vastainen.
Seuraamuksista kerrotaan artikkelissa Työsopimuksen laiton purkaminen.
Jos työntekijä purkaa työsopimuksensa vasta purkamisoikeuden rauettua eikä purkamiselle ole muuta laillista perustetta, päättäminen voi olla lainvastainen. Työntekijä voi tällöin joutua vahingonkorvausvastuuseen työnantajalle aiheutuneesta vahingosta (12 luvun 1 §). Jos menettelyä arvioidaan irtisanomisajan noudattamatta jättämisenä, sovellettavaksi voi tulla myös 6 luvun 4 §:n 2 momentin mukainen korvaus. Työsuhteen päättäminen voi vaikuttaa myös työntekijän oikeuteen saada työttömyysetuutta.
Työntekijän 14 päivää palkkatilanteessa
Palkanmaksun olennainen laiminlyönti voi oikeuttaa työntekijän purkamaan työsopimuksensa. Yksittäinen vähäinen tai lyhytaikainen maksuviivästys ei kuitenkaan yleensä riitä purkuperusteeksi. Purkamisoikeuden 14 päivän määräaika alkaa siitä, kun työntekijä saa tiedon purkamisperusteen täyttymisestä (8 luvun 2 §). Työnantajalle asetetun maksuajan päättyminen ei automaattisesti määrää määräajan alkamista. Jos palkanmaksun laiminlyönti jatkuu tai toistuu, purkamisperusteen olemassaolo ja määräajan alkaminen on arvioitava tilanteen kokonaisuuden perusteella.
Tästä kerrotaan artikkelissa Palkka jäi maksamatta: voiko työntekijä purkaa työsopimuksen ja saada korvausta?.
Purkautuneena pitäminen on eri asia
Jos työntekijä on ollut poissa työstä vähintään seitsemän päivää ilmoittamatta sinä aikana työnantajalle pätevää syytä poissaololleen, työnantaja saa käsitellä työsopimusta purkautuneena poissaolon alkamisesta lukien. Vastaavasti työntekijä saa katsoa työsopimuksen purkautuneen, jos työnantaja on ollut poissa työpaikalta vähintään seitsemän päivää ilmoittamatta työntekijälle pätevää syytä poissaololleen (8 luvun 3 §). Tähän erilliseen sääntöön ei lain sanamuodon mukaan sovelleta 14 päivän määräaikaa. Työnantajan ei silti kannata odottaa, koska sääntö on tarkoitettu erityisesti tilanteisiin, joissa työntekijä on tavoittamattomissa. Korkein oikeus katsoi ratkaisussa KKO 2026:8, ettei työnantaja saanut pitää työsopimusta purkautuneena, kun työntekijän poissaolo johtui tutkintavankeudesta ja työnantaja tiesi tästä pätevästä poissaolon syystä.
Lisää artikkelissa Työsopimuksen purkautuneena pitäminen.
Virkasuhteissa määräajat ovat toiset
Valtion virkamiehen virkasuhteen purkamisoikeus raukeaa kahden viikon kuluttua siitä, kun viranomainen sai tiedon purkamisen aiheesta. Jos syy on jatkuva, määräaika lasketaan siitä, kun viranomainen sai tiedon syyn lakkaamisesta. Jos purkaminen estyy pätevän syyn vuoksi, sen saa toimittaa kahden viikon kuluessa esteen lakkaamisesta. Purkua voi lykätä esitutkinnan tai muun asian vaatiman selvityksen vuoksi. Tällöin purkaminen on tehtävä kahden viikon kuluessa esitutkinnan päättymisestä tai selvityksen valmistumisesta ja viimeistään kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun aihe purkamiseen ilmaantui (valtion virkamieslain 34 §). Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijalla määräaika on 14 päivää ja jatkuvaa syytä koskee sama sääntö, mutta esitutkintalykkäystä ei ole (viranhaltijalain 42 §). Työsopimuslaissa näitä erityissääntöjä ei ole.
Virkasuhteista kerrotaan artikkelissa Virkasuhteen purkamisen edellytykset.
Esimerkkejä
Esimerkki 1: Esihenkilö näkee 2.3., että työntekijä vie varastosta tavaraa, ja kertoo siitä toimitusjohtajalle samana päivänä. Toimitusjohtaja odottaa poliisin selvitystä ja purkaa sopimuksen 15.4. Purku on todennäköisesti myöhästynyt, koska tieto oli selvä jo maaliskuussa.
Esimerkki 2: Työnantaja saa tiedon rikkomuksesta 10.6. ja kuulee työntekijää 15.6. Koska purkuilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, työnantaja lähettää sen sähköpostilla 24.6. Purkuperusteeseen on vedottu ajoissa, vaikka työntekijä lukisi viestin vasta myöhemmin.
Esimerkki 3: Työnantaja saa tietää vakavasta työturvallisuusrikkomuksesta, mutta päättää odottaa kiireisen kauden loppuun ja purkaa sopimuksen viiden viikon päästä. Purkuoikeus on rauennut. Jos teko riittää irtisanomiseen, työnantaja voi vielä harkita sitä, kunhan se toimii kohtuullisessa ajassa, ja työntekijä saa silloin irtisanomisajan palkan.
Milloin juristin apu kannattaa?
Heti kun purkuperuste tulee tietoon. Määräaika on niin lyhyt, ettei sitä kannata kuluttaa omaan pohdintaan. Juristi arvioi, riittääkö peruste purkuun vai vain irtisanomiseen, mistä päivästä määräaika alkoi ja onko pätevää estettä. Hän auttaa järjestämään kuulemisen ja laatimaan purkuilmoituksen niin, että se toimitetaan määräajassa. Purun saanut työntekijä hyötyy juristin arviosta, jos epäilee, että työnantaja odotti liian kauan. Silloin juristi kokoaa aikajanan, laskee korvausvaatimuksen ja vie asian neuvotteluun tai tarvittaessa käräjäoikeuteen kahden vuoden kanneajassa (13 luvun 9 §). Jos epäilet, että työnantaja purki sopimuksesi liian myöhään, voit pyytää maksuttoman selvityksen määräajan laskemisesta.
Usein kysyttyä
Riittääkö, että purkuilmoitus lähetetään 14. päivänä?
Jos purkuilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen voi lähettää kirjeitse tai sähköisesti vielä määräajan viimeisenä päivänä (9 luvun 4 §). Henkilökohtaisesti annettavan ilmoituksen on oltava vastaanottajalla määräajan kuluessa.
Voiko vanhaan rikkomukseen vedota myöhemmin?
Ei enää purkuna 14 päivän jälkeen. Irtisanomisperusteena siihen voi vedota kohtuullisessa ajassa, jos irtisanomisen edellytykset täyttyvät.
Pidentääkö sairauslomani työnantajan määräaikaa?
Ei yleensä. Työntekijän sairausloma ei sellaisenaan estä purkua, koska ilmoituksen voi lähettää kirjeitse tai sähköisesti. Kuuleminen voidaan järjestää esimerkiksi puhelimitse tai kirjallisesti, jos tapaaminen ei onnistu.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa