Jos työnantaja purki työsopimuksesi, työsuhteesi päättyi heti ilman irtisanomisaikaa. Se ei vielä kerro, oliko purku laillinen. Purkuun tarvitaan erittäin painava syy, purku on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun työnantaja sai tiedon perusteesta, ja sinua on pitänyt kuulla ennen purkua (työsopimuslain 8 luvun 1 ja 2 § sekä 9 luvun 2 §). Toimi heti: pyydä purun syyt kirjallisesti, ilmoittaudu työnhakijaksi ja selvitä mahdollisuus riitauttaa purku. Jos työnantaja on purkanut työsopimuksen 8 luvun 1 §:n perusteella, purkamisen todisteellinen riitauttaminen kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä voi antaa työttömyysturvalain mukaisen suojan karenssilta riidan käsittelyn ajaksi. Korvausta perusteettomasta purusta on vaadittava kanteella kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä.

Mitä purku tarkoittaa sinulle?

Purkaminen on työsuhteen ankarin päättämistapa. Työsuhde päättyy heti, eikä irtisanomisajan palkkaa makseta. Vaikka purku todettaisiin myöhemmin laittomaksi, työsuhde ei palaa voimaan. Oikeutesi on silloin rahallinen korvaus.

Selvitä ensin, millaisesta päättämisestä on kyse, koska säännöt ovat erilaiset:

• Purku erittäin painavan syyn vuoksi. Työnantaja vetoaa siihen, että rikoit tai laiminlöit velvollisuuksiasi vakavasti (8 luvun 1 §). Tätä opas käsittelee pääasiassa.
• Purkautuneena pitäminen. Työnantaja katsoo, että sopimus purkautui, koska olit poissa vähintään seitsemän päivää ilmoittamatta pätevää syytä (8 luvun 3 §). Siihen ei tarvita erittäin painavaa syytä, mutta edellytykset ovat tarkat.
• Koeaikapurku. Koeajalla sopimuksen saa purkaa ilman erittäin painavaa syytä, mutta ei syrjivällä tai koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisella perusteella (1 luvun 4 §).

Tästä kerrotaan artikkelissa Työsopimuksen purkaminen koeajalla.

Jos purkuilmoitus on epäselvä, kysy työnantajalta kirjallisesti, mihin päättämisperusteeseen se vetoaa. Vastaus vaikuttaa sekä korvausriitaan että työttömyysturvaan.

Tee nämä ensimmäisen viikon aikana

• Älä allekirjoita mitään hätäisesti. Voit kuitata saaneesi purkuilmoituksen, mutta älä allekirjoita paperia, jossa hyväksyt purun tai sovit työsuhteen päättämisestä. Jos työnantaja tarjoaa päättämissopimusta, pyydä harkinta-aikaa.

• Pyydä syyt kirjallisesti. Työnantajan on pyynnöstäsi viivytyksettä ilmoitettava kirjallisesti päättymispäivä ja ne tiedossaan olevat syyt, joiden perusteella sopimus purettiin (9 luvun 5 §). Lähetä pyyntö sähköpostilla, jotta siitä jää todiste.
• Kirjaa päivämäärät muistiin heti: mitä väitetysti tapahtui, milloin työnantaja sai siitä tiedon, kuultiinko sinua ja milloin sait purkuilmoituksen.
• Ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi työvoimaviranomaiselle, käytännössä kuntasi työllisyyspalveluihin. Työttömyysetuutta maksetaan työnhakijaksi rekisteröityneelle, joten viivyttely voi siirtää etuuden alkua.
• Tallenna viestit, sähköpostit ja puhelulokit omalle laitteellesi ennen kuin pääsysi työnantajan järjestelmiin katkeaa.
• Riitauta purku todisteellisesti, jos pidät sitä aiheettomana. Riitauttamisesta kerrotaan tarkemmin jäljempänä työttömyysturvaa käsittelevässä osiossa.
• Tarkista lopputili ja pyydä työtodistus.
• Ota yhteys ammattiliittoosi, jos olet jäsen, tai juristiin ennen kuin lähetät korvausvaatimuksen.

Oliko purku laillinen? Neljä kysymystä

Oliko syy riittävän vakava? Työnantaja saa purkaa sopimuksen vain, jos työntekijä on rikkonut tai laiminlyönyt työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavia velvoitteitaan niin vakavasti, ettei työnantajalta voida kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista edes irtisanomisajan verran (8 luvun 1 §:n 1 momentti). Tähän moni purku kaatuu. Teko voi riittää varoitukseen tai irtisanomiseen mutta ei purkuun. Purku voi tulla kyseeseen esimerkiksi varkauden, väkivallan tai vakavan työturvallisuusrikkomuksen vuoksi, mutta lopputulos riippuu aina kokonaisuudesta.

Eri tekojen arvioinnista kerrotaan artikkelissa Työsopimuksen purkaminen ja syyt.

Korkein oikeus on useasti katsonut, että moitittavakaan teko ei riittänyt purkuun. Pitkään työssä ollut purseri otti yhdellä lennolla alkoholia ja jätti savukkeita tullaamatta. Teko oli moitittava, mutta purkuperustetta ei ollut, koska kyse oli yhdestä lennosta, taloudellinen merkitys oli vähäinen ja hänet olisi voitu siirtää muihin tehtäviin (KKO 2012:89). Toisessa tapauksessa myyjä kirjasi kaksi hedelmää hävikiksi mutta ei hävittänyt niitä. Korkeimman oikeuden mukaan teko ei oikeuttanut purkuun eikä edes irtisanomiseen ilman varoitusta (KKO 2016:62). Ratkaisuista ei voi päätellä, että alkoholi tai omaisuuteen kohdistuva teko ei koskaan riittäisi purkuun. Ne osoittavat, että arvio tehdään kokonaisuutena.

Irtisanomisen kynnys laski 1.1.2026, kun henkilöön liittyväksi irtisanomisperusteeksi riittää nykyään asiallinen syy (7 luvun 2 §, L 1390/2025). Jos irtisanominen perustuu yksinomaan ennen 1.1.2026 tapahtuneeseen menettelyyn, sovelletaan vanhaa vaatimusta asiallisesta ja painavasta syystä. Purun kynnys ei muuttunut, vaan se on edelleen erittäin painava syy. Edellä mainitut ratkaisut on annettu ennen muutosta, mutta purkukynnyksen osalta ne ovat yhä käyttökelpoisia.

Tehtiinkö purku ajoissa? Purkamisoikeus raukeaa, jos sopimusta ei ole purettu 14 päivän kuluessa siitä, kun työnantaja sai tiedon purkuperusteesta (8 luvun 2 §). Jos työnantaja tiesi asiasta viikkoja ennen purkua, purku on voinut tulla liian myöhään.

Määräajan laskemisesta kerrotaan artikkelissa Purkuoikeus raukeaa 14 päivässä: milloin purku tulee liian myöhään?

Kuultiinko sinua? Ennen purkua työnantajan on varattava sinulle tilaisuus tulla kuulluksi purun syistä, ja sinulla on oikeus käyttää avustajaa (9 luvun 2 §:n 1 momentti). Kuulemisen laiminlyönti ei yksin tee muuten perustellusta purusta perusteetonta. Se on kuitenkin työnantajan menettelyvirhe, joka voidaan ottaa huomioon korvauksen määrässä (12 luvun 2 §:n 2 momentti). Työehtosopimuksessa voi olla laista poikkeavia menettelysääntöjä, joten tarkista alasi työehtosopimus (13 luvun 7 §).

Onko syy todellinen? Riidassa työnantaja joutuu yleensä näyttämään, mitä tapahtui ja että teko oli purkutasoisen vakava. Jos epäilet, että todellinen syy oli esimerkiksi sairaus, ikä, raskaus tai luottamusmiestehtävä, purku voi olla myös syrjivä. Silloin voit vaatia korvauksen lisäksi hyvitystä yhdenvertaisuuslain tai tasa-arvolain nojalla.

Jos työnantaja vetoaa poissaoloon

Työnantaja saa käsitellä sopimusta purkautuneena poissaolon alkamisesta lukien, jos olet ollut poissa vähintään seitsemän päivää ilmoittamatta sinä aikana pätevää syytä. Purkautuminen peruuntuu, jos et ole voinut ilmoittaa poissaolosta hyväksyttävän esteen vuoksi, esimerkiksi äkillisen vakavan sairauden tai onnettomuuden takia (8 luvun 3 §). Jos työnantaja pitää sopimustasi purkautuneena poissaolon vuoksi, voit pyytää maksuttoman selvityksen tilanteestasi.

Korkein oikeus on rajannut säännön käyttöä. Vaihtelevaa työaikaa noudattanut rakennusapumies ei ottanut loman jälkeen yhteyttä työnantajaan, mutta työnantaja ei ollut kertonut hänelle seuraavaa työkohdetta eikä yrittänyt tavoittaa häntä. Sopimusta ei saanut pitää purkautuneena, ja työnantaja joutui maksamaan kuuden kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen (KKO 2021:66). Toisessa tapauksessa työnantaja tiesi viranomaisilta, että työntekijä oli tutkintavankeudessa ulkomailla. Koska työnantaja tiesi poissaolon syyn, säännöstä ei voitu käyttää. Se on tarkoitettu tilanteisiin, joissa työntekijä on tavoittamattomissa (KKO 2026:8).

Jos siis ilmoitit esihenkilöllesi sairastumisesta tai työnantaja tiesi muuten, missä olit, purkautuneena pitäminen on yleensä perusteeton. Tallenna viestit, puhelulokit ja lääkärintodistukset.

Säännöstä kerrotaan tarkemmin artikkelissa Työsopimuksen purkautuneena pitäminen.

Työttömyysturva ja karenssi

Jos katsotaan, että aiheutit työsuhteen päättymisen itse moitittavalla menettelyllä, työttömyysetuutta ei makseta 45 päivän ajalta työsuhteen päättymisen jälkeen (työttömyysturvalain 2 a luvun 1 §:n 1 momentti). Tätä kutsutaan karenssiksi. Karenssista antaa sitovan työvoimapoliittisen lausunnon Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskus (KEHA-keskus), ja etuudesta päättää Kela tai työttömyyskassa. Muutosta haetaan Kelan tai kassan päätökseen.

Voit suojautua karenssilta riitauttamalla purun todisteellisesti kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Silloin ei ennen työsopimusriidan lopullista ratkaisua katsota, että olisit itse aiheuttanut työsuhteen päättymisen, ellei riitautus ole ilmeisen aiheeton (2 a luvun 1 §:n 3 momentti). Todisteellinen tarkoittaa, että pystyt myöhemmin näyttämään riitautuksen ja sen päivän, esimerkiksi sähköpostilla tai kirjatulla kirjeellä. Riittää lyhyt viesti: "En hyväksy työsopimukseni purkamista, pidän sitä perusteettomana ja varaan oikeuden vaatia korvausta." Lähetä kopio Kelalle tai työttömyyskassalle etuushakemuksen liitteenä.

Riitautussuoja koskee työnantajan työsopimuslain 8 luvun 1 §:n 1 momentin perusteella tekemää purkua ja työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomista. Se ei koske työsopimuksen purkautuneena pitämistä eikä koeaikapurkua. Myös näissä tilanteissa voit kuitenkin esittää oman näkemyksesi ja sitä tukevat todisteet etuushakemuksen yhteydessä. Jos saat päätöksen, jolla työttömyysetuus evätään karenssin vuoksi, voit hakea siihen muutosta. Kelan yleistukipäätöksestä valitetaan sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan (yleistukilain 35 ja 36 §) ja työttömyyskassan ansiopäivärahapäätöksestä samaan lautakuntaan (työttömyysturvalain 12 luvun 1 §). Valitus toimitetaan ensin päätöksen antaneelle Kelalle tai työttömyyskassalle 30 päivän määräajassa. Noudata päätöksen valitusosoitusta.

Lisää aiheesta artikkelissa Työsopimuksen purkaminen ilman karenssia.

Lopputili, lomakorvaus ja työtodistus

Purku ei vie jo ansaittuja saatavia. Saat viimeisen palkan tehdyistä töistä, lomakorvauksen pitämättömistä lomista ja muut sopimuksen tai työehtosopimuksen mukaiset erät (vuosilomalain 17 §). Palkanmaksukausi päättyy työsuhteen päättyessä. Jos selvän ja riidattoman lopputilin maksaminen viivästyy, voit vaatia viivästyskoron lisäksi odotusajan palkkaa enintään kuudelta kalenteripäivältä (2 luvun 14 §). Jos lopputilin saatava ei ole selvä ja riidaton tai maksun viivästyminen johtuu laskuvirheestä tai siihen rinnastettavasta erehdyksestä, huomauta viivästyksestä työnantajalle kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Tällöin oikeus odotusajan palkkaan syntyy, jos työnantaja ei maksa viivästynyttä saatavaa kolmen arkipäivän kuluessa huomautuksesta (työsopimuslain 2 luvun 14 §).

Pyydä myös työtodistus. Työtodistuksessa mainitaan työsuhteen kesto ja työtehtävät. Työsuhteen päättymisen syy sekä arvio työtaidostasi ja käytöksestäsi merkitään siihen vain, jos nimenomaisesti pyydät niitä (6 luvun 7 §). Purun saaneen kannattaa yleensä pyytää ensin todistus ilman päättymisen syytä.

Tästä kerrotaan artikkelissa Työtodistus on pyynnöstä annettava kirjallisesti.

Mitä voit vaatia?

Jos purulle ei ollut laillista perustetta, työnantaja on lähtökohtaisesti velvollinen maksamaan korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Korvaus on yleensä vähintään 3 ja enintään 24 kuukauden palkka. Luottamusmiehellä ja luottamusvaltuutetulla enimmäismäärä on 30 kuukauden palkka (12 luvun 2 §:n 1 momentti). Kolmen kuukauden vähimmäismäärästä voidaan kuitenkin poiketa 12 luvun 2 §:n 3 momentissa säädetyissä tilanteissa.

Määrään vaikuttavat muun muassa työttömyyden arvioitu kesto ja ansionmenetys, työsuhteen kesto, ikäsi ja mahdollisuutesi saada vastaavaa työtä, työnantajan menettely, oma osuutesi tapahtumiin sekä osapuolten olot yleensä (12 luvun 2 §:n 2 momentti). Tapauksessa KKO 2021:66 korvaukseksi tuli kuuden kuukauden palkka. Korvauksen määrään vaikuttivat muun muassa alle neljä vuotta kestänyt työsuhde, työntekijän nuori ikä, noin seitsemän kuukauden työttömyys sekä työnantajan menettely.

Jos työnantajalla oli peruste irtisanoa työsopimus mutta ei erittäin painavaa syytä purkaa sitä, purkaminen on lainvastainen. Jos purku on lainvastainen yksinomaan siksi, ettei työsopimuslain 8 luvun 1 §:n mukaista purkamisperustetta ollut, korvauksen kolmen kuukauden vähimmäismäärää ei sovelleta (12 luvun 2 §:n 3 momentti). Korvaus voi tällöin jäädä alle kolmen kuukauden palkkaa vastaavan määrän, ja sen suuruus arvioidaan tapauskohtaisesti. Mahdollinen oikeus irtisanomisajan palkkaa vastaavaan korvaukseen on arvioitava erikseen. Jos purkamisoikeus oli jo rauennut 14 päivän määräajan päätyttyä, purkaminen on myös työsopimuslain 8 luvun 2 §:n vastainen. Tällöin kolmen kuukauden vähimmäiskorvauksen soveltuminen on arvioitava erikseen, sillä 12 luvun 2 §:n 3 momentin poikkeus koskee sanamuotonsa mukaan yksinomaan 8 luvun 1 §:ssä säädettyjen purkamisperusteiden puuttumista.

Esimerkki: Kuukausipalkkasi on 3 000 euroa, ja työnantajan noudatettava irtisanomisaika olisi ollut kaksi kuukautta. Jos työnantajalla oli laillinen irtisanomisperuste mutta ei purkamisperustetta, purkaminen on lainvastainen. Voit vaatia korvausta perusteettomasta päättämisestä, mutta kolmen kuukauden vähimmäismäärää ei tällöin välttämättä sovelleta. Mahdollinen oikeus irtisanomisajan palkkaa vastaavaan korvaukseen on selvitettävä erikseen. Jos purku on lainvastainen myös muusta syystä, kuten purkamisoikeuden raukeamisen vuoksi, vähimmäiskorvauksen soveltuminen on arvioitava erikseen.

Korvauksesta vähennetään osa samalta ajalta saamastasi ansiopäivärahasta tai yleistuesta (12 luvun 3 §, muutettu 1.5.2026 alkaen).

Määräajat

• 3 kuukautta työsuhteen päättymisestä: työnantajan työsopimuslain 8 luvun 1 §:n 1 momentin mukaisen purkamisen todisteellinen riitauttaminen työttömyysturvan riitautussuojan saamiseksi (työttömyysturvalain 2 a luvun 1 §:n 3 momentti). Suoja ei koske koeaikapurkua eikä työsopimuksen purkautuneena pitämistä.
• 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista: valitus Kelan yleistukipäätöksestä tai työttömyyskassan ansiopäivärahapäätöksestä. Valitusaika ja muutoksenhaku perustuvat yleistukilain 35 ja 36 §:ään tai työttömyysturvalain 12 luvun 1 §:ään.
• 2 vuotta työsuhteen päättymisestä: kanne korvauksesta ja muista työsuhteen saatavista käräjäoikeudessa. Palkkasaatava vanhentuu viidessä vuodessa erääntymisestä, mutta työsuhteen päätyttyä saatava raukeaa, jos kannetta ei nosteta kahdessa vuodessa (13 luvun 9 §). Neuvottelut tai vaatimuskirje eivät pidennä tätä aikaa.
• 2 vuotta syrjivästä menettelystä: hyvityskanne yhdenvertaisuuslain tai tasa-arvolain nojalla (yhdenvertaisuuslain 26 §, tasa-arvolain 12 §).

Esimerkki: Työsuhde päättyi purkuun 15.6.2026. Karenssin estävä riitautus on tehtävä viimeistään 15.9.2026 ja kanne nostettava viimeistään 15.6.2028.

Kerää nämä asiakirjat

• työsopimus ja alan työehtosopimus
• purkuilmoitus ja työnantajan kirjallinen ilmoitus syistä
• kutsu kuulemiseen ja omat muistiinpanot kuulemisesta
• aiemmat huomautukset, varoitukset ja kehityskeskustelujen muistiot
• palkkalaskelmat ja työvuorolistat
• viestit, sähköpostit ja puhelulokit
• lääkärintodistukset, jos poissaolo liittyi sairauteen
• todistajien nimet ja yhteystiedot
• oma aikajana tapahtumista päivämäärineen

Mitä työnantaja todennäköisesti väittää?

• Teko oli niin vakava, että luottamus meni. Vastaa kertomalla, mitä todella tapahtui, oliko ohjeistus selvä ja kohdeltiinko muita samassa tilanteessa samoin.
• Sinua oli varoitettu aiemmin. Tarkista, koskiko varoitus samanlaista tekoa ja kuinka kauan siitä on.
• Olit poissa ilmoittamatta. Näytä, mitä ilmoitit, kenelle ja milloin, ja yrittikö työnantaja tavoittaa sinua.
• Purku tehtiin heti, kun asia selvisi. Selvitä, milloin esihenkilö tai johto todella sai tiedon. Jos työnantaja odotti viikkoja, 14 päivän määräaika voi ratkaista asian.

Sovinto, kulut ja oikeudenkäynti

Useimmat purkuriidat ratkeavat sovinnolla. Tavallinen järjestys on yksilöity vaatimuskirje, neuvottelu ja vasta sitten kanne käräjäoikeuteen.

Sovintosopimuksessa kannattaa eritellä korvauksen kokonaismäärä ja se osuus, joka vastaa ennen sovintoa menetettyjä palkkaetuja, sillä ansiopäivärahan vähennys lasketaan tämän osuuden perusteella (12 luvun 3 §). Sovi myös lopputilistä, työtodistuksesta ja kuluista.

Oikeudenkäynnissä hävinnyt osapuoli joutuu yleensä maksamaan myös voittajan oikeudenkäyntikulut. Ne voivat nousta helposti useisiin tuhansiin euroihin. Siksi oman näytön vahvuus kannattaa arvioida ennen kannetta. Kotivakuutuksen oikeusturvavakuutus voi kattaa osan kuluista, ja ammattiliitto voi tarjota jäsenelleen oikeusapua.

Esimerkkejä

Esimerkki 1: Myyjän sopimus purettiin, koska kassasta puuttui 20 euroa. Häntä ei kuultu, eikä ollut näyttöä siitä, kuka rahat otti. Purku on todennäköisesti perusteeton, ja hänellä on hyvät edellytykset vaatia korvausta.

Esimerkki 2: Trukinkuljettaja tuli töihin humalassa, vaikka oli saanut samasta asiasta varoituksen puoli vuotta aiemmin. Purkuperuste voi täyttyä. Riitauttaminen on silloin riskialtista, ja oikeudenkäyntikulujen riski kannattaa arvioida ennen kannetta.

Esimerkki 3: Työnantaja piti sopimusta purkautuneena, kun työntekijä oli ollut kaksi viikkoa poissa. Työntekijä oli kuitenkin ilmoittanut sairastumisesta esihenkilölleen tekstiviestillä. Koska työnantaja tiesi poissaolon syyn, purkautuneena pitäminen on todennäköisesti perusteeton.

Mitä juristi tekee?

Juristi selvittää ensin, onko kyse purusta, purkautuneena pitämisestä vai koeaikapurusta. Hän käy läpi purkuilmoituksen, kuulemisen ja päivämäärät ja arvioi, riittikö syy purkuun, irtisanomiseen vai vain varoitukseen. Hän laatii riitautusilmoituksen ja tarvittaessa valituksen karenssipäätöksestä. Hän laskee vaatimuksen: korvauksen, irtisanomisajan palkan ja lopputilin puutteet. Sen jälkeen hän kirjoittaa vaatimuskirjeen, neuvottelee sovinnosta ja nostaa tarvittaessa kanteen ennen kahden vuoden määräajan päättymistä. Apu kannattaa hankkia heti, jos sinua ei kuultu, syy on epäselvä, työnantaja tarjoaa päättämissopimusta tai työsuhteesi on kestänyt pitkään. Jos työnantaja purki työsopimuksesi, voit pyytää maksuttoman selvityksen purun lainmukaisuudesta.

Usein kysyttyä

Voinko palata töihin, jos purku oli laiton?

Et lain perusteella. Työsuhde on päättynyt, ja oikeutesi on rahallinen korvaus. Työnantaja voi kuitenkin tarjota paluuta osana sovintoa.

Saanko korvausta, jos löydän nopeasti uuden työn?

Voit saada. Korvauksen määrään vaikuttavat muun muassa ansionmenetys ja työttömyyden arvioitu kesto. Korvaus on lähtökohtaisesti vähintään kolmen kuukauden palkka, mutta vähimmäismäärästä voidaan poiketa työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 3 momentissa säädetyissä tilanteissa. Nopea työllistyminen voi pienentää korvausta.

Mitä jos työnantaja ei vastaa pyyntööni ilmoittaa syyt?

Työnantajan on ilmoitettava syyt kirjallisesti viivytyksettä (9 luvun 5 §). Laiminlyönti on työnantajan menettelyvirhe, joka voidaan ottaa huomioon korvausta arvioitaessa. Muistuta kerran kirjallisesti ja säilytä viestit.

Pitääkö riitautus tehdä, vaikka en vielä tiedä, haenko korvausta?

Kannattaa, jos pidät purkua aiheettomana. Työnantajan työsopimuslain 8 luvun 1 §:n perusteella tekemän purun todisteellinen riitauttaminen kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä voi suojata karenssilta riidan käsittelyn ajaksi, ellei riitautus ole ilmeisen aiheeton. Suoja ei koske koeaikapurkua eikä työsopimuksen purkautuneena pitämistä. Riitautus ei velvoita nostamaan kannetta, jonka määräaika on erikseen kaksi vuotta työsuhteen päättymisestä.

Voinko vaatia sekä palkkoja että korvausta?

Voit. Maksamattomat palkat ja lomakorvaus on maksettava purusta riippumatta. Korvaus perusteettomasta purusta vaaditaan niiden lisäksi.