» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Työnantaja saa antaa irtisanomisen myös silloin, kun työntekijä on vuosilomalla tai sairauslomalla, kunhan irtisanomiselle on laillinen peruste. Jos irtisanominen annetaan henkilökohtaisesti, se on toimitettu heti, ja irtisanomisaika alkaa kulua loman aikanakin. Jos se lähetetään kirjeitse tai sähköisesti vuosiloman tai vähintään kahden viikon tasausvapaan aikana, se katsotaan toimitetuksi aikaisintaan loman päättymistä seuraavana päivänä. Sairausloma ei siirrä toimitushetkeä, vaan kirje tai sähköinen viesti katsotaan tulleen tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä lähettämisestä. Sairaus ei sinänsä ole irtisanomisperuste.
Saako lomalla olevan irtisanoa?
Laki ei kiellä irtisanomista vuosiloman tai sairausloman aikana. Loma tai sairaus ei myöskään keskeytä irtisanomisaikaa. Ratkaisevaa on kaksi asiaa: oliko irtisanomiselle laillinen peruste ja milloin ilmoitus katsotaan toimitetuksi.
Perusteen on täytyttävä kuten muulloinkin. Henkilöön liittyvä irtisanominen edellyttää 1.1.2026 alkaen asiallista syytä ja taloudellinen irtisanominen asiallista ja painavaa syytä (työsopimuslain 7 luvun 2 ja 3 §). Jos henkilöön liittyvä irtisanominen perustuu yksinomaan ennen 1.1.2026 tapahtuneeseen menettelyyn, vaaditaan vanhan lain mukaan asiallinen ja painava syy. Tarkistuslista on artikkelissa Milloin irtisanominen on laiton?.
Milloin ilmoitus on toimitettu?
Päättämisilmoitus on toimitettava henkilökohtaisesti. Jos se ei ole mahdollista, sen voi toimittaa kirjeitse tai sähköisesti, ja sen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä lähettämisestä (9 luvun 4 §:n 1 momentti).
Vuosilomaa koskee poikkeus. Jos työntekijä on lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työajan tasaamiseksi annetulla vähintään kahden viikon vapaalla, kirjeitse tai sähköisesti lähetetty irtisanominen katsotaan toimitetuksi aikaisintaan loman tai vapaan päättymistä seuraavana päivänä (työsopimuslain 9 luvun 4 §:n 2 momentti).
Tästä seuraa kolme eri tilannetta:
- Henkilökohtaisesti loman aikana annettu irtisanominen on toimitettu heti. Poikkeus ei koske sitä.
- Vuosiloman aikana kirjeitse tai sähköisesti lähetetty irtisanominen on toimitettu aikaisintaan loman päättymistä seuraavana päivänä, vaikka työntekijä lukisi viestin heti.
- Sairausloman aikana lähetettyyn ilmoitukseen sovelletaan tavallista sääntöä. Se on toimitettu, kun se on tullut tietoon, viimeistään seitsemäntenä päivänä lähettämisestä. Laki ei mainitse sairauslomaa poikkeuksena.
Milloin irtisanomisaika alkaa?
Irtisanomisaika alkaa, kun irtisanominen on toimitettu edellä kerrotulla tavalla. Laki ei tarkemmin säädä, miten irtisanomisajan päivät lasketaan. Käytännössä aika lasketaan yleensä toimittamista seuraavasta päivästä. Työnantajan on työntekijän pyynnöstä ilmoitettava kirjallisesti työsuhteen päättymispäivä ja irtisanomisen syyt (työsopimuslain 9 luvun 5 §). Pyydä ne aina, niin päättymispäivästä ei jää epäselvyyttä.
Irtisanomisajan pituus riippuu työsuhteen kestosta. Työnantajan irtisanoessa se on 14 päivästä kuuteen kuukauteen ja työntekijän irtisanoutuessa 14 päivää tai yksi kuukausi, jollei toisin ole sovittu (työsopimuslain 6 luvun 3 §). Työehtosopimuksessa voi olla omia määräyksiä irtisanomisajoista ja menettelystä. Ajat on kerrottu artikkelissa Työsopimuksen irtisanomisaika.
Esimerkki 1: Työntekijä on kesälomalla 6.–26.7.2026. Työnantaja lähettää irtisanomisen sähköpostilla 13.7.2026. Irtisanominen katsotaan toimitetuksi aikaisintaan 27.7.2026, joten irtisanomisaika alkaa vasta silloin.
Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »Esimerkki 2: Sama työntekijä tapaa lomansa aikana esihenkilönsä, joka antaa irtisanomisen hänelle käteen 13.7.2026. Irtisanominen on toimitettu samana päivänä, ja irtisanomisaika alkaa kulua jo loman aikana.
Esimerkki 3: Työntekijä on sairauslomalla, ja työnantaja lähettää irtisanomisen kirjeellä 4.8.2026. Ilmoitus katsotaan tulleen tietoon viimeistään 11.8.2026 tai jo aiemmin, jos työntekijä on lukenut sen sitä ennen.
Mitä sairauslomalla irtisanotun palkalle tapahtuu?
Irtisanomisaikana työsuhde jatkuu, joten sairausajan palkkaa koskevat normaalit säännöt. Jos työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden, työntekijällä on oikeus täyteen palkkaan sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun (työsopimuslain 2 luvun 11 §). Työehtosopimus voi antaa pidemmän palkallisen sairausajan. Oikeus työnantajan maksamaan sairausajan palkkaan perustuu työsuhteeseen, joten se ei jatku työsuhteen päättymisen jälkeen. Sen jälkeen toimeentulo tulee Kelan sairauspäivärahasta, jos sen edellytykset täyttyvät.
Irtisanomisaika ei pitene sairauden vuoksi. Jos työntekijä on koko irtisanomisajan sairauslomalla, työsuhde päättyy silti irtisanomisajan lopussa.
Sairaus ei ole irtisanomisperuste
Sairaus, vamma tai tapaturma ei saa olla irtisanomisen syy, ellei työkyky ole niiden vuoksi vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, ettei työnantajalta voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista (työsopimuslain 7 luvun 2 a §:n 1 kohta). Jos irtisanominen ajoittuu sairausloman aikaan, pyydä siksi irtisanomisen syyt kirjallisesti. Ajoitus ei yksin tee irtisanomisesta laitonta, mutta se voi olla yksi näyttö siitä, että todellinen syy oli sairaus. Rajanvedosta kerrotaan artikkeleissa Työsopimuksen purkaminen sairauden johdosta ja Irtisanomissuoja ja sairausloma.
Raskaana olevalla ja perhevapaata käyttävällä on erityinen irtisanomissuoja. Jos työnantaja irtisanoo raskaana olevan tai perhevapaalla olevan, irtisanomisen oletetaan johtuneen raskaudesta tai perhevapaasta, jollei työnantaja osoita muuta syytä (työsopimuslain 7 luvun 9 §). Siitä kerrotaan artikkelissa Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen.
Vuosiloma ja irtisanomisaika
Vuosiloman ajankohdan määrää työnantaja, jollei loman pitämisestä sovita. Työnantajan on ilmoitettava ajankohdasta viimeistään kuukautta ennen loman alkua tai, jos se ei ole mahdollista, viimeistään kaksi viikkoa ennen (vuosilomalain 20 ja 23 §). Laki ei estä sijoittamasta vuosilomaa irtisanomisajalle, kun nämä säännöt täyttyvät. Pitämättä jääneet lomat korvataan työsuhteen päättyessä lomakorvauksena (vuosilomalain 17 §).
Jos työntekijä on vuosilomansa alkaessa sairauden, synnytyksen tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on hänen pyynnöstään siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Jos työkyvyttömyys alkaa loman aikana, työntekijä saa pyynnöstään siirretyksi kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Siirtoa on pyydettävä viivytyksettä, ja työnantajan pyynnöstä on esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestä (vuosilomalain 25 §). Jos siirrettyä lomaa ei voida pitää ennen työsuhteen päättymistä, se korvataan lomakorvauksena.
Loman siirto ei siirrä irtisanomisajan alkua. Se vaikuttaa vain siihen, ehditkö pitää lomasi vai saatko siitä lomakorvauksen. Lomista kerrotaan artikkelissa Vuosiloman ajankohta.
Entä jos työntekijä irtisanoutuu itse lomalla?
Työntekijä saa irtisanoutua myös lomansa tai sairauslomansa aikana. Henkilökohtaisesti annettu irtisanoutuminen on toimitettu heti. Irtisanomisaika voi kulua osin tai kokonaan loman aikana. Jotta irtisanomisajan alku ja viimeinen työpäivä ovat riidattomat, pyydä työnantajalta kirjallinen vahvistus vastaanottopäivästä ja päättymispäivästä. Irtisanoutumisesta kerrotaan artikkelissa Irtisanoutuminen: irtisanomisaika, ilmoitus ja lähteminen heti.
Osakeyhtiön toimitusjohtaja ei yleensä ole työsuhteessa, joten hänen irtisanomisaikansa määräytyy toimitusjohtajasopimuksen mukaan.
Jos irtisanominen oli perusteeton
Perusteeton irtisanominen ei palauta työsuhdetta, mutta työntekijä voi vaatia korvausta, joka on vähintään 3 ja enintään 24 kuukauden palkka. Vähimmäismäärää ei sovelleta, jos irtisanominen oli perusteeton taloudellisena ja tuotannollisena irtisanomisena tai saneerausmenettelyn perusteella tehtynä (työsopimuslain 12 luvun 2 §). Korvauskanne on nostettava kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä (työsopimuslain 13 luvun 9 §:n 3 momentti).
Jos sinut on irtisanottu henkilöön liittyvällä perusteella, riitauta irtisanominen todisteellisesti kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Silloin sinun ei ennen riidan ratkaisua katsota itse aiheuttaneen työsuhteen päättymistä, jollei riitautus ole ilmeisen aiheeton, eikä 45 päivän karenssia tule (työttömyysturvalain 2 a luvun 1 §:n 3 momentti).
Toimi näin
- Tarkista, onko kyse vuosilomasta, tasausvapaasta vai sairauslomasta.
- Tarkista, miten ja milloin ilmoitus annettiin tai lähetettiin, ja säilytä kirje, sähköposti tai viesti.
- Laske toimituspäivä: henkilökohtaisesti annettu heti, vuosilomalla lähetetty aikaisintaan loman jälkeisenä päivänä, muuten viimeistään seitsemäntenä päivänä lähettämisestä.
- Pyydä työnantajalta kirjallisesti päättymispäivä ja irtisanomisen syyt.
- Jos sairastuit loman aikana, pyydä loman siirtoa viivytyksettä ja toimita lääkärintodistus.
- Jos epäilet, että sairaus oli todellinen syy, riitauta irtisanominen ja selvitä korvausvaatimus.
Milloin juristin apu kannattaa?
Juristi laskee, milloin irtisanominen on toimitettu ja milloin työsuhde päättyy, ja tarkistaa, onko irtisanomisajan palkka, sairausajan palkka ja lomakorvaus maksettu oikein. Jos irtisanominen ajoittuu sairausloman tai raskauden yhteyteen, juristi arvioi, oliko todellinen syy kielletty, laatii riitautuksen ja korvausvaatimuksen ja valvoo kolmen kuukauden ja kahden vuoden määräajat. Työnantajalle juristi neuvoo, miten ja milloin irtisanominen kannattaa toimittaa, jotta päättymispäivästä ei synny riitaa.
Kysymyksiä ja vastauksia
1. Voiko irtisanomisaika kulua kokonaan vuosiloman aikana?
Voi, jos irtisanominen on annettu henkilökohtaisesti ennen lomaa tai sen aikana tai jos työnantaja on määrännyt loman irtisanomisajalle vuosilomalain mukaisesti. Kirjeitse tai sähköisesti lomalle lähetetty irtisanominen taas toimitetaan vasta loman jälkeen.
2. Pidentääkö sairausloma irtisanomisaikaa?
Ei. Irtisanomisaika kuluu myös sairauden aikana, ja työsuhde päättyy irtisanomisajan lopussa.
3. Saako työnantaja lähettää irtisanomisen sähköpostilla sairauslomalle?
Saa, jos henkilökohtainen toimittaminen ei ole mahdollista. Ilmoitus katsotaan tulleen tietoosi viimeistään seitsemäntenä päivänä lähettämisestä. Perusteen on silti oltava laillinen, eikä sairaus itsessään ole peruste.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa