» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Ensimmäisen määräaikaisen sopimuksen ilman perusteltua syytä voi irtisanoa, kun se on kestänyt vähintään kuusi kuukautta. Silloin sitä voidaan irtisanoa samoin perustein ja menettelytavoin kuin toistaiseksi voimassa olevaa sopimusta (työsopimuslain 6 luvun 1 §:n 3 momentti). Työntekijä voi irtisanoutua ilman perustetta, mutta työnantaja tarvitsee laissa säädetyn irtisanomisperusteen, eikä määräaikaisuus itsessään ole sellainen. Ennen kuutta kuukautta sopimus päättyy kesken vain, jos siinä on irtisanomisehto, se puretaan koeajalla tai erittäin painavasta syystä, siitä sovitaan tai työnantaja on konkurssissa, saneerausmenettelyssä tai kuollut. Sääntö perustuu 1.6.2026 voimaan tulleeseen muutokseen (laki 412/2026).
Milloin määräaikaisuuteen ei tarvita perustetta
Pääsääntö ei muuttunut: työsopimus on voimassa toistaiseksi, ellei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi (työsopimuslain 1 luvun 3 §:n 2 momentti). 1.6.2026 voimaan tulleen muutoksen mukaan perusteltua syytä ei kuitenkaan tarvita, kun kaksi ehtoa täyttyy (työsopimuslain 1 luvun 3 §:n 3 ja 4 momentti):
- kyse on työnantajan ja työntekijän ensimmäisestä työsuhteesta sopimuksen tekemistä edeltäneiden viiden vuoden aikana; ja
- määräaikainen työsuhde kestää enintään vuoden.
Työnantajan ei tällöin tarvitse arvioida, onko työvoiman tarve pysyvä. Määräaikaista sopimusta ei kuitenkaan saa tehdä tai jättää tekemättä syrjivin perustein.
Jos työnantajan aloitteesta tehty sopimus ei täytä ehtoja eikä määräaikaisuudelle ole perusteltua syytä, sitä pidetään toistaiseksi voimassa olevana (työsopimuslain 1 luvun 3 §:n 5 momentti). Näin käy esimerkiksi, jos työntekijä oli samalla työnantajalla kesätöissä kolme vuotta aiemmin tai jos sopimus tehdään puolentoista vuoden mittaiseksi. Silloin työsuhde ei pääty määräajan lopussa, vaan työnantaja tarvitsee sen päättämiseen irtisanomisperusteen. Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, onko sopimuksesi muuttunut toistaiseksi voimassa olevaksi.
Säännöstä ei pidä sekoittaa pitkäaikaistyöttömän palkkaamiseen. Henkilön kanssa, joka on ollut yhtäjaksoisesti työtön työnhakija edelliset 12 kuukautta, voi tehdä määräaikaisen sopimuksen ilman perusteltua syytä. Sen enimmäiskesto on vuosi, ja sen voi uusia vuoden kuluessa enintään kahdesti (työsopimuslain 1 luvun 3 a §).
Miten sopimus tavallisesti päättyy
Määräaikainen sopimus päättyy ilman irtisanomista, kun määräaika päättyy tai sovittu työ valmistuu (työsopimuslain 6 luvun 1 §:n 1 momentti). Jos päättymisen ajankohta on vain työnantajan tiedossa, sen on ilmoitettava päättymisestä viipymättä, kun ajankohta tulee sen tietoon (2 momentti).
Ennen määräajan päättymistä työnantajan on annettava työntekijälle perusteltu selvitys siitä, voiko työsuhde jatkua toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella tai perustellusta syystä tehdyllä määräaikaisella sopimuksella. Työntekijän pyynnöstä selvitys on annettava kirjallisesti kuukauden kuluessa pyynnöstä (työsopimuslain 2 luvun 6 §:n 3 momentti).
Jos työnantaja määräajan päättyessä harkitsee palkkaavansa lisää työntekijöitä samaan tai vastaavaan tehtävään, sen on tarjottava työtä tälle entiselle työntekijälle. Velvollisuus kestää kolmasosan päättyneen työsuhteen kestosta, eli vuoden sopimuksen jälkeen noin neljä kuukautta. Työnantajan on ilmoitettava työstä viivytyksettä työntekijän antamaan osoitteeseen, ja se voi tarjota työn toiselle, jos työntekijä ei vastaa kahden viikon kuluessa (työsopimuslain 6 luvun 1 §:n 4 ja 5 momentti).
Ensimmäiset kuusi kuukautta
Ennen kuin sopimus on kestänyt kuusi kuukautta, sitä ei voi irtisanoa tämän säännön perusteella. Sopimus voi päättyä kesken vain muulla laillisella tavalla:
- Koeaika: määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa pidennyksineen olla enintään puolet sopimuksen kestosta, kuitenkin enintään kuusi kuukautta (työsopimuslain 1 luvun 4 §:n 2 momentti). Vuoden sopimuksessa koeaika voi siis kattaa koko kuuden kuukauden alkujakson. Koeajalla sopimuksen voi purkaa molemmin puolin, mutta ei syrjivillä tai koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla.
- Irtisanomisehto: osapuolet voivat sopia, että määräaikainen työsopimus voidaan irtisanoa ennen määräajan päättymistä. Korkein oikeus on katsonut, ettei tällainen ehto ole kielletty (KKO 2006:4). Työnantajan irtisanoessa sopimuksen sen nojalla on noudatettava työsopimuslain mukaisia irtisanomisperusteita ja sovellettavaa irtisanomisaikaa.
- Purku erittäin painavasta syystä.
- Sopimus: osapuolet voivat sopia työsuhteen päättämisestä.
-
Työnantajan konkurssi, saneerausmenettely tai kuolema (työsopimuslain 7 luvun 7 ja 8 §).
Kuuden kuukauden jälkeen
Kun sopimus on kestänyt vähintään kuusi kuukautta, sitä voidaan irtisanoa samoin perustein ja menettelytavoin kuin toistaiseksi voimassa olevaa sopimusta (työsopimuslain 6 luvun 1 §:n 3 momentti). Oikeus koskee molempia osapuolia.
Työntekijä voi irtisanoutua ilman perustetta. Hänen irtisanomisaikansa on 14 päivää, jollei toisin ole sovittu (työsopimuslain 6 luvun 3 §:n 2 momentti).
Työnantaja tarvitsee laissa säädetyn perusteen:
- Henkilöön liittyvä asiallinen syy, esimerkiksi velvoitteiden rikkominen tai työntekoedellytysten olennainen muuttuminen (työsopimuslain 7 luvun 2 §). Ennen irtisanomista työntekijälle on pääsääntöisesti annettava varoitus ja varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Irtisanominen on tehtävä kohtuullisessa ajassa siitä, kun työnantaja sai tiedon perusteesta (työsopimuslain 9 luvun 1 §).
- Taloudellinen tai tuotannollinen asiallinen ja painava syy: työ on vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi, eikä muuta työtä tai koulutusta voida tarjota. Ennen irtisanomista työnantajan on selvitettävä perusteet ja vaihtoehdot (työsopimuslain 9 luvun 3 §).
Sairaus, vamma tai tapaturma ei ole irtisanomisperuste, ellei työkyky ole sen vuoksi vähentynyt olennaisesti ja pitkäaikaisesti (työsopimuslain 7 luvun 2 a §). Työnantajan irtisanomisaika on 14 päivää, koska työsuhde on kestänyt enintään vuoden, jollei toisin ole sovittu (työsopimuslain 6 luvun 3 §:n 1 momentti). Työehtosopimuksessa voi olla laista poikkeavia irtisanomisaikoja ja menettelymääräyksiä (työsopimuslain 6 luvun 3 § ja 13 luvun 7 §).
Esimerkkejä
Esimerkki 1: Kahvila palkkaa uuden työntekijän vuoden määräaikaiseen sopimukseen ilman perustetta eikä sovi koeajasta. Kolmen kuukauden kuluttua asiakkaita on vähemmän. Kuusi kuukautta ei ole kulunut eikä sopimuksessa ole irtisanomisehtoa, joten työnantaja ei voi irtisanoa sopimusta. Sopimus jatkuu määräajan loppuun, ellei päättämisestä sovita.
Esimerkki 2: Sama työntekijä saa kahdeksan kuukauden kohdalla paremman työtarjouksen. Sopimus on kestänyt yli kuusi kuukautta, joten hän voi irtisanoutua 14 päivän irtisanomisajalla ilman perustetta.
Esimerkki 3: Toisessa yrityksessä työntekijä laiminlyö toistuvasti tehtäviään seitsemännellä työkuukaudella. Työnantaja voi irtisanoa sopimuksen asiallisesta syystä, mutta yleensä vasta annettuaan varoituksen ja kuultuaan työntekijää, jos laiminlyönnit jatkuvat.
Jos työnantaja irtisanoo ilman perustetta
Jos työnantaja irtisanoo sopimuksen ilman laissa säädettyä perustetta, se voidaan velvoittaa maksamaan korvausta perusteettomasta päättämisestä, yleensä 3–24 kuukauden palkka. Korvausta määrättäessä otetaan huomioon myös määräaikaisen sopimuksen jäljellä ollut kestoaika (työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 2 momentti). Vähimmäismäärää ei sovelleta, jos sopimus on irtisanottu vastoin taloudellisia ja tuotannollisia tai saneerausmenettelyn perusteita taikka purettu koeajalla tai yksinomaan purkuperusteiden vastaisesti (työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 3 momentti). Jos irtisanomisaikaa ei noudatettu, työnantajan on maksettava myös irtisanomisajan palkka (työsopimuslain 6 luvun 4 §).
Kanne on nostettava kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä (työsopimuslain 13 luvun 9 §:n 3 momentti). Jos haluat juristin laativan korvausvaatimuksen, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.
Myös työntekijä voi joutua maksamaan. Jos hän lopettaa työt ennen kuin sopimus on irtisanottavissa eikä päättämisestä ole sovittu, hän voi joutua korvaamaan työnantajalle aiheuttamansa vahingon (työsopimuslain 12 luvun 1 §:n 3 momentti). Jos hän kuuden kuukauden jälkeen irtisanoutuu noudattamatta irtisanomisaikaa, hän on velvollinen maksamaan irtisanomisajan palkkaa vastaavan korvauksen (työsopimuslain 6 luvun 4 §:n 2 momentti).
Mitä juristi tekee
Työnantajalle juristi tarkistaa ennen sopimuksen tekemistä, onko kyse ensimmäisestä työsuhteesta viiden vuoden aikana ja onko sopimus enintään vuoden mittainen. Hän laatii sopimukseen tarvittaessa koeaikaehdon ja irtisanomisehdon sekä valmistelee jatkoselvityksen ja työn tarjoamisen. Työntekijälle juristi arvioi, onko sopimus muuttunut toistaiseksi voimassa olevaksi, oliko irtisanomiselle peruste ja oliko menettely oikea. Hän laskee korvausvaatimuksen jäljellä olevan sopimuskauden ja työttömyyden perusteella, laatii vaatimuskirjeen ja valvoo kahden vuoden kanneajan.
Usein kysyttyä
Voiko työnantaja irtisanoa sopimuksen pelkästään siksi, että se on määräaikainen?
Ei. Kuuden kuukauden jälkeenkin työnantaja tarvitsee henkilöön liittyvän asiallisen syyn tai taloudellisen ja tuotannollisen asiallisen ja painavan syyn.
Mitä tarkoittaa ensimmäinen työsuhde?
Sitä, ettei samalla työnantajalla ja työntekijällä ole ollut työsuhdetta sopimuksen tekemistä edeltäneiden viiden vuoden aikana. Vanhempi työsuhde ei estä säännön käyttämistä. Jos et ole varma, täyttyvätkö säännön edellytykset, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.
Voiko sopimuksen jatkaa yli vuoden?
Ei tämän säännön perusteella. Jatkosopimus vaatii perustellun syyn tai se tehdään toistaiseksi voimassa olevaksi. Jos työnantaja sallii työnteon jatkua määräajan jälkeen, sopimussuhteen katsotaan jatkuvan toistaiseksi (työsopimuslain 6 luvun 5 §).
Saako sopimukseen ottaa sekä koeajan että irtisanomisehdon?
Saa. Koeajan pituus on määräaikaisessa enintään puolet sopimuksen kestosta. Irtisanomisehdon nojalla työnantaja tarvitsee silti irtisanomisperusteen.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Pyydä tarjous lakipalvelusta
Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43
klo 8 - 19 • la–su 10 - 17
Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?
Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450
klo 8 - 23 • la–su 9 - 23
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa
