» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Kun tuomioistuin määrää korvauksen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä, siitä vähennetään osa työntekijälle samalta ajalta maksetusta työttömyysetuudesta: 75 prosenttia ansiopäivärahasta, 80 prosenttia yleistuesta, jos palkansaajan työssäoloehto on täyttynyt, ja koko yleistuki, jos työssäoloehto ei ole täyttynyt (työsopimuslain 12 luvun 3 §). Vähennys tehdään vain siitä osasta korvausta, joka korvaa ennen tuomiota menetettyjä palkkaetuja. Tuomioistuin voi tehdä pienemmän vähennyksen tai jättää sen tekemättä, jos se on kohtuullista. Vähennetty osa ei jää työnantajalle, vaan työnantaja maksaa sen Työllisyysrahastolle tai Kelalle.
Miksi vähennys tehdään
Työttömyysetuus korvaa samaa ansionmenetystä, jota korvaus perusteettomasta päättämisestä korvaa. Ilman vähennystä työntekijä saisi samalta ajalta sekä etuuden että täyden korvauksen. Vähennys ei kuitenkaan hyödytä työnantajaa, koska työnantaja maksaa vähennetyn osan etuuden rahoittajalle. Lopputulos on, että työnantaja maksaa koko korvauksen ja työntekijä saa korvauksesta sen osan, jota etuus ei jo kattanut.
Mistä osasta korvausta vähennetään
Korvaus perusteettomasta päättämisestä on 3–24 kuukauden palkka, ja sillä korvataan sekä menetettyä ansiota että päättämisen loukkaavuutta (työsopimuslain 12 luvun 2 §). Vähennys tehdään vain siitä osasta, joka on korvausta ennen tuomion antamista menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaeduista (työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 1 momentti).
Vähennyksen ulkopuolelle jäävät siis:
- se osa korvauksesta, joka hyvittää päättämisen loukkaavuutta tai työnantajan menettelyä;
- se osa, joka korvaa tuomion jälkeistä ansionmenetystä;
- irtisanomisajan palkka, lomakorvaus ja palkkasaatavat, koska ne eivät ole työsopimuslain 12 luvun 2 §:n korvausta;
- syrjintähyvitys ja yhteistoimintalain hyvitys.
Tuomioistuin päättää jaon. Siksi työntekijän kannattaa jo kanteessa kertoa, miltä ajalta hän on ollut työttömänä ja mitä etuutta hän on saanut, ja perustella, mikä osa vaaditusta korvauksesta kohdistuu loukkaukseen ja tulevaan. Jos haluat juristin laativan kanteen, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.
Paljonko vähennetään
- Ansiopäiväraha: 75 prosenttia samalta ajalta maksetusta ansiopäivärahasta.
- Yleistuki, kun palkansaajan työssäoloehto on täyttynyt: 80 prosenttia samalta ajalta maksetusta yleistuesta.
- Yleistuki, kun työssäoloehto ei ole täyttynyt: koko samalta ajalta maksettu yleistuki.
Palkansaajan työssäoloehto tarkoittaa, että työntekijä on ennen työttömyyttä ollut riittävän kauan työssä, jotta hän voi saada työttömyysturvaa palkansaajana (työttömyysturvalain 5 luvun 3 §). Vähennys koskee vain etuutta, joka on maksettu samalta ajalta, jolta korvaus korvaa menetettyjä palkkaetuja.
Esimerkki: Tuomioistuin määrää 30 000 euron korvauksen. Siitä 20 000 euroa korvaa tuomiota edeltäneen työttömyyden aikana menetettyä palkkaa, ja samalta ajalta työntekijä on saanut 12 000 euroa ansiopäivärahaa. Vähennys on 75 prosenttia 12 000 eurosta eli 9 000 euroa. Työnantaja maksaa 9 000 euroa Työllisyysrahastolle ja loput 21 000 euroa työntekijälle.
Vähennyksen koko riippuu ennen kaikkea työttömyyden kestosta:
- Jos työntekijä löytää uuden työn kuukauden päästä, hän on saanut etuutta vain lyhyeltä ajalta. Vähennys jää pieneksi, ja suurin osa korvauksesta maksetaan hänelle.
- Jos työntekijä on lyhyen työhistorian jälkeen pitkään työtön ja saa yleistukea ilman täyttynyttä työssäoloehtoa, korvauksesta vähennetään koko samalta ajalta maksettu yleistuki. Silloin hänelle voi jäädä selvästi vähemmän kuin tuomittu summa, ja kohtuullistamisen vaatimista kannattaa harkita.
Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »Pienempi vähennys tai ei vähennystä
Tuomioistuin voi tehdä säädettyä pienemmän vähennyksen tai jättää sen kokonaan tekemättä, jos se on kohtuullista. Arvioinnissa otetaan huomioon korvauksen määrä, työntekijän taloudelliset ja sosiaaliset olot sekä hänen kokemansa loukkaus (työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 2 momentti).
Kohtuullistamista kannattaa vaatia erikseen ja perustella. Perusteena voi olla esimerkiksi se, että korvaus on pieni suhteessa ansionmenetykseen, työntekijän taloudellinen tilanne on heikko tai päättäminen oli erityisen loukkaava. Pelkkä tyytymättömyys vähennykseen ei riitä. Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, kannattaako kohtuullistamista vaatia.
Kenelle vähennetty määrä maksetaan
Kun asia koskee ansiopäivärahaa, tuomioistuimen on varattava Työllisyysrahastolle ja etuuden maksaneelle työttömyyskassalle tilaisuus tulla kuulluksi. Tuomioistuin velvoittaa työnantajan maksamaan vähennetyn määrän Työllisyysrahastolle. Yleistuen osalta sama koskee Kelaa (työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 3 momentti). Työntekijä voi nopeuttaa käsittelyä toimittamalla etuuspäätökset ja maksuerittelyt jo kanteen liitteenä.
Kun korvauksesta sovitaan
Suuri osa riidoista ratkeaa sovinnolla. Jos työnantajan korvausvelvollisuudesta tehdään sopimus, siinä on mainittava erikseen kaksi summaa: sovittu kokonaiskorvaus ja siihen sisältyvä korvaus ennen sopimusta menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaeduista. Vähennys tehdään samoin prosentein kuin tuomiossa. Työnantaja vastaa siitä, että vähennetty määrä maksetaan Työllisyysrahastolle tai Kelalle ja että sopimusjäljennös toimitetaan sille tiedoksi (työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 4 momentti).
Sovinnossa kannattaa kirjata erikseen myös irtisanomisajan palkka, lomakorvaus ja mahdollinen muu eroraha. Työsuhteen päättymiseen liittyvän sopimuksen perusteella maksettu muu taloudellinen etuus jaksotetaan, jolloin työttömyysetuutta ei makseta jaksotuksen ajalta (työttömyysturvalain 3 luvun 6 §).
Perusteeton lomautus ja virkasuhde
Samaa vähennystä sovelletaan vahingonkorvaukseen, joka määrätään perusteettoman lomauttamisen vuoksi (työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 5 momentti).
Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijalla sääntö on erilainen. Jos irtisanominen tai purkaminen todetaan lainvoimaisella päätöksellä tehdyksi ilman laissa säädettyä perustetta, virkasuhde jatkuu, ja viranhaltijalle maksetaan menetetty säännöllisen työajan ansio. Siitä vähennetään samalta ajalta maksettu ansiopäiväraha ja yleistuki kokonaan, ja työnantaja maksaa ansiopäivärahasta 75 prosenttia Työllisyysrahastolle ja 25 prosenttia työttömyyskassalle sekä yleistuen Kelalle (viranhaltijalain 45 §).
Mitä sääntöä sovelletaan milloinkin
Yleistukea koskeva työsopimuslain 12 luvun 3 §:n muutos (laki 72/2026) tuli voimaan 1.5.2026. Muutoslaissa ei ole nimenomaista siirtymäsäännöstä, joka ratkaisisi uuden säännöksen soveltamisen ennen voimaantuloa päättyneisiin työsuhteisiin. Jos työsuhde on päättynyt tai työttömyysetuutta on maksettu ennen 1.5.2026 mutta korvauksesta sovitaan tai tuomio annetaan vasta tämän jälkeen, sovellettava lain sanamuoto on selvitettävä tapauskohtaisesti. Jos et ole varma, kumpaa sääntöä tapaukseesi sovelletaan, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.
Yhteensovituksessa voidaan ottaa huomioon myös ennen 1.5.2026 maksettu peruspäiväraha tai työmarkkinatuki. Työllisyysrahaston ohjeen mukaan näissä tapauksissa vähennys maksetaan Kelalle. Vanhojen etuuksien vähennysprosenttia ja uuden säännöksen ajallista soveltumista ei kuitenkaan pidä ratkaista pelkästään sen perusteella, että etuus on myöhemmin korvattu yleistuella.
Näin toimit
- Kokoa Kelan tai työttömyyskassan maksupäätökset ja maksuerittelyt koko työttömyysajalta.
- Kirjaa, miltä ajalta olit työtön ja milloin työllistyit.
- Erittele vaatimuksessa korvaus perusteettomasta päättämisestä, irtisanomisajan palkka, lomakorvaus ja muut saatavat.
- Perustele, mikä osa korvauksesta kohdistuu loukkaukseen ja tulevaan ansionmenetykseen.
- Vaadi tarvittaessa vähennyksen kohtuullistamista.
- Sovinnossa tarkista, että kokonaiskorvaus ja menetettyjen palkkaetujen osuus on mainittu erikseen ja vähennys laskettu oikein.
Mitä juristi tekee
Juristi selvittää etuuspäätöksistä, mitä etuutta on maksettu ja miltä ajalta, ja laskee vähennyksen vaikutuksen ennen kuin vaatimus esitetään. Oikeudenkäynnissä hän perustelee, mikä osa korvauksesta kohdistuu menetettyihin palkkaetuihin ja mikä loukkaukseen, ja vaatii tarvittaessa vähennyksen kohtuullistamista. Sovintoa laadittaessa hän kirjoittaa sopimukseen lain edellyttämän erittelyn ja tarkistaa, että vähennetty osa tilitetään oikealle taholle. Työnantajalle juristi laskee, paljonko maksetaan työntekijälle ja paljonko Työllisyysrahastolle tai Kelalle.
Usein kysyttyä
Tehdäänkö vähennys, jos en saanut työttömyysetuutta?
Ei, jos et ole saanut kyseiseltä ajalta työttömyysetuutta. Vähennys koskee vain samalta ajalta maksettua ansiopäivärahaa tai yleistukea, ja se tehdään vain siltä osin kuin korvaus hyvittää työttömyydestä johtuvia menetettyjä palkkaetuja. Tuomioistuin voi lisäksi alentaa vähennystä tai jättää sen tekemättä, jos se on lain mukaan kohtuullista.
Ratkaisussa KKO 2021:66 vähennystä ei tehty, koska työntekijä ei ollut saanut työttömyysetuutta.
Pitääkö minun maksaa saamani etuus takaisin?
Et maksa tätä vähennystä itse takaisin. Työsopimuslain 12 luvun 3 §:n mukaisesti vähennetyn määrän maksamisesta vastaa työnantaja, joka suorittaa sen Työllisyysrahastolle tai Kelalle sen mukaan, kumpi taho on kyseisen etuuden osalta oikea vastaanottaja. Tämä koskee sekä tuomioistuimen määräämää korvausta että lain vaatimukset täyttävää sovintokorvausta.
Kuka laskee vähennyksen, kun asiasta sovitaan?
Työnantaja vastaa siitä, että vähennys tehdään ja vähennetty määrä maksetaan Työllisyysrahastolle tai Kelalle (työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 4 momentti). Työntekijän kannattaa silti tarkistaa laskelma omista etuuspäätöksistään ennen allekirjoitusta, koska se ratkaisee, paljonko hänelle jää.
Vähennetäänkö etuus myös irtisanomisajan palkasta?
Ei. Työsopimuslain 12 luvun 3 §:n mukainen vähennys koskee vain korvausta siltä osin kuin se korvaa työsuhteen perusteettomasta päättämisestä aiheutuneita, työttömyydestä johtuvia menetettyjä palkkaetuja. Vähennystä ei tehdä irtisanomisajan palkasta.
Irtisanomisajan palkka otetaan kuitenkin huomioon arvioitaessa oikeutta työttömyysetuuteen. Palkanmaksu voi estää etuuden saamisen samalta ajalta (työttömyysturvalain 3 luvun 5 §).
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa