» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
A oli lyönyt B:tä nyrkillä useita kertoja päähän ja vartaloon, syöttänyt B:lle mäntysuopasaippuaa, suihkuttanut B:n päälle vettä ja pitänyt B:tä rinnuksista kiinni. A oli tuomittu pahoinpitelystä vankeusrangaistukseen. A:n valituksen johdosta Korkeimmassa oikeudessa on kysymys siitä, onko A tämän pahoinpitelyrikoksen johdosta velvollinen suorittamaan B:lle korvausta kärsimyksestä.
Käräjäoikeus tuomitsi A:n pahoinpitelystä vankeusrangaistukseen ja A velvoitettiin suorittamaan B:lle korvausta muun ohella kärsimyksestä 500 euroa. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta.
Vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n mukaan oikeus korvaukseen loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä on sillä, jonka vapautta, rauhaa, kunniaa tai yksityiselämää on rangaistavaksi säädetyllä teolla loukattu, jota on rangaistavaksi säädetyllä teolla syrjitty, jonka henkilökohtaista koskemattomuutta on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta vakavasti loukattu, ja jonka ihmisarvoa on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta vakavasti loukattu muulla tarkoitettuihin loukkauksiin verrattavalla tavalla. Säännöksen 2 momentin mukaan korvaus määrätään sen kärsimyksen perusteella, jonka loukkaus on omiaan aiheuttamaan ottaen erityisesti huomioon loukkauksen laatu, loukatun asema, loukkaajan ja loukatun välinen suhde sekä loukkauksen julkisuus. Kysymyksessä olevassa tapauksessa kärsimyskorvausta on vaadittu pahoinpitelyn perusteella. Asiassa tulee siten arvioitavaksi ensisijaisesti, voiko kärsimys tulla korvattavaksi säännöksen nojalla.
Vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n 1 momentin 3 kohdassa kärsimyksen tuomitsemisen edellytykseksi on säädetty, että henkilön henkilökohtaista koskemattomuutta on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta loukattu vakavasti. Henkilökohtaisella koskemattomuudella tarkoitetaan ennen muuta ruumiillista koskemattomuutta. Henkilökohtaista koskemattomuutta loukataan tyypillisesti esimerkiksi pahoinpitelyrikoksella.
Säännöksen 3 kohdan nojalla oikeus korvaukseen kärsimyksestä on erityisesti törkeiden väkivaltarikosten uhreilla. Hallituksen esityksessä 167/2003 vp s. 58 on todettu, että myös pahoinpitelyn asianomistajalla saattaa olla oikeus tällaiseen korvaukseen, jos tekoon liittyy uhrin ihmisarvoa alentava erityispiirre. Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa A on lyönyt B:tä nyrkillä useita kertoja päähän ja vartaloon, syöttänyt tälle mäntysuopasaippuaa, suihkuttanut vettä päälle ja pitänyt B:tä rinnuksista kiinni. Arvioitaessa sitä, onko henkilökohtaisen koskemattomuuden loukkaus ollut säännöksen tarkoittamassa mielessä vakava, olennainen merkitys on ennen muuta sillä, kuinka olennaisella tavalla teko on loukannut B:n ihmisarvoa. Tässä arvioinnissa merkitystä on myös teon motiivilla.
Huomioon ottaen A:n syyksi pahoinpitelynä luetun teon tekotapa kärsimyskorvauksen edellytyksiä voidaan tämän menettelyn perusteella oikeudellisesti arvioida myös vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n 1 kohdan nojalla. Tällöin arvioitavana on ensiksi se, onko mäntysuopasaippuan syöttämisellä ja veden suihkuttamisella myös loukattu B:n kunniaa rangaistavaksi säädetyllä teolla.
Kysymyksessä olevassa tapauksessa teko on sisältänyt sekä mäntysuopasaippuan syöttämistä että veden suihkuttamista. Tällainen teko on uhrin kannalta nöyryyttävä ja ilmeistä on, että tällaiseen vaikutukseen on teolla myös pyritty. Teon on kuvattu olleen kestoltaan sellainen, että uhri on kokenut nöyryytystä pidemmän aikaa kuin ainoastaan lyhyen hetken. B:tä on kuvatulla tavalla nöyryytetty usean henkilön tieten. Nämä seikat puoltavat kärsimyskorvauksen tuomitsemista. Toisaalta teko on tapahtunut yksityisasunnossa, jossa läsnä ovat olleet toisensa entuudestaan tunteneet henkilöt. Yksittäin ja erillisinä arvioituina A:n edellä mainitut menettelyt eivät ole B:n kunniaa erityisen voimakkaasti loukkaavia. Nämä seikat puoltavat tulkintaa, jonka mukaan teosta ei objektiivisesti arvioiden olisi aiheutunut kärsimystä.
Korkein oikeus katsoi, että B:n kunniaan kohdistunut loukkaus on ollut laadultaan ja kestoltaan sellainen, että se on objektiivisesti arvioiden ollut omiaan aiheuttamaan kärsimystä. Tähän arvioon Korkein oikeus on päätynyt sillä perusteella, että veden suihkuttaminen ja varsinkin mäntysuovan syöttäminen ovat merkinneet sellaista B:n alistamista, joka tyypillisesti aiheuttaa ja jonka voidaan arvioida tässäkin tapauksessa aiheuttaneen nöyryytyksen ja häpeän tunteena ilmennyttä kärsimystä.
Korkein oikeus ei muuttanut hovioikeuden tuomion lopputulosta.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa