» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Korkeimman oikeuden tapauksessa 2011:10 oli kysymys henkisestä kärsimyksestä johtuvasta vahingonkorvauksesta. Alaikäiset lapset Y ja Z, jotka asuivat vakituisesti muualla kuin isänsä X:n luona, olivat olleet viettämässä iltaa ystäviensä kanssa X:n asunnossa tämän luvalla. A ja B olivat vastoin X:n kieltoa menneet asuntoon, minkä johdosta heidät oli tuomittu rangaistukseen törkeästä kotirauhan rikkomisesta.
Käräjäoikeus katsoi selvitetyksi, että A ja B olivat vastoin X:n nimenomaista kieltoa menneet X:n asuntoon siellä olleen kiellosta tietämättömän henkilön avattua heille ulko-oven. A ja B olivat alkaneet kohdistaa väkivaltaa asunnossa olleisiin henkilöihin. A oli varustautunut nyrkkiraudalla. Käräjäoikeus tuomitsi A:n ja B:n ehdollisiin vankeusrangaistuksiin. A tuomittiin törkeästä kotirauhan rikkomisesta ja pahoinpitelyistä sekä B:n törkeästä kotirauhan rikkomisesta. Käräjäoikeus katsoi, että Y ja Z eivät olleet asianomistaja-asemassa kotirauhan rikkomisen osalta koska asunto ei ollut heidän omansa. Näin käräjäoikeus jätti heidän korvausvaatimuksensa tutkimatta.
Hovioikeuden mukaan kotirauhan rikkomista koskevassa rikoslain kohdassa ei käy ilmi kotirauhan suojan henkilöpiiri. Kotirauhan suojassa on kyse perustuslaissa turvatusta perusoikeudesta, joka kuuluu kaikille. Perheen alaikäisiä lapsia, joiden vanhemmat asuivat erillään, ei siten ollut perusteltua asettaa tässä suhteessa eri asemaan kuin niiden perheiden lapsia, joiden vanhemmat asuivat yhdessä. Näillä perusteilla hovioikeus katsoi, toisin kuin käräjäoikeus, että Y ja Z olivat asianomistajia ja heillä oli siten oikeus korvaukseen kärsimyksen perusteella. Hovioikeus muutti käräjäoikeuden tuomiota ja velvoitti A:n ja B:n suorittamaan korvausta kärsimyksestä 700 euroa kummallekin.
Korkein oikeus on pääosin samaa mieltä hovioikeuden perusteluiden kanssa. Korkeimman oikeuden mukaan lapsia ei ole perustetta asettaa kotirauhan suojan ulottuvuuden osalta eri asemaan sin perusteella, ovatko lapset vakinaisessa asumispaikassaan vai tapaamisoikeutensa nojalla toisen vanhempansa luona. Kotirauhan suojan kannalta ei ole myöskään merkitystä sillä, että vanhempi, jonka luona lapset tilapäisesti asuvat ei ole itse paikalla asunnossa.
Korkein oikeus ei muuta hovioikeuden tuomiota.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa