Minilex - Lakipuhelin

Vahingonkorvaus ja sen vaatiminen rakennusurakassa - KKO:2014:26

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

  • Rakennusurakka
    Vahingonkorvaus

Tapauksessa urakoitsija aiheutti vesivahingon, jonka takia tilaaja vaati korvausta. Vaatimus oli ollut esillä perusteeltaan vastaanottotarkastuksessa ja se oli urakoitsijan vakuutusyhtiössä käsiteltävänä, kun urakan loppuselvitys toimitettiin. Urakoitsijan mukaan tilaaja menetti puhevaltansa, koska loppuselvityksessä ei ollut esitetty korvausvaatimusta. Tapauksessa kysymys oli YSE 1998 73 §:n sopimusehdon tulkinnasta, joka koski vaatimusten esittämistä sekä siitä, oliko tilaaja menettänyt puhevaltansa, koska ei ollut esittänyt korvausvaatimusta uudestaan loppuselvityksessä.

Rakennuttaja B Oy ja urakoitsija A Oy olivat solmineet 12.3.2007 LVI-urakasta urakkasopimuksen. Sopimuksen mukaan urakassa noudatettiin rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja YSE 1998. Rakennustyömaalla tapahtui vesivahinko 22.11.2007, joka johtui A Oy:n huolimattomuudesta.

Käräjäoikeudessa katsottiin toteennäytetyksi, että B Oy ei ollut menettänyt puhevaltaansa vesivahingosta johtuvan saatavan osalta urakan vastaanottotarkastuksessa. B Oy oli lähettänyt vesivahingosta laskun A Oy:lle ja siitä oli maininta myös vastaanottotarkastuksesta laaditussa pöytäkirjassa. Loppuselvitys oli pidetty 27.2.2008, jossa kyseistä saatavaa ei enää käsitelty. Kyseessä oleva saatava oli selvä ja riidaton, joten sen käsittelylle loppuselvityksessä ei ole ollut tarvetta käsitellä, joten B Oy ei ollut YSE 1998 – ehtojen 73 §:n mukaan menettänyt puhevaltaansa.  Käräjäoikeus katsoi lisäksi, että B Oy:lle oli aiheutunut vahinkoa, koska kaksi venettä jäi valmistumatta. Käräjäoikeus hyväksyi kanteen ja velvoitti A Oy:tä maksamaan vahingonkorvausta 51 557 euroa.

A Oy valitti hovioikeuteen. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, ettei B Oy ollut menettänyt puhevaltaansa vesivahingosta johtuvan vaatimuksen osalta vastaanottotarkastuksessa. Asiassa riidatonta oli, että vaatimusta ei käsitelty enää loppuselvityksessä. Hovioikeuden mukaan B Oy:llä on näyttötaakka siitä, että saatava on määrältäänkin sovittu. Pelkästään se, ettei A Oy ollut huomauttanut laskusta mitään ennen loppuselvitystä, ei riitä osoittamaan saatavan olevan riidaton. Koska vaatimusta ei esitetty loppuselvityksessä eikä määrästä ole näytetty sovitun, B Oy oli menettänyt puhevaltansa vaatimuksensa osalta loppuselvityksessä. Näin ollen käräjäoikeuden tuomio kumottiin ja kanne hylättiin.

B Oy valitti korkeimpaan oikeuteen vaatien hovioikeuden kumoamista ja jättämistä asiaa käräjäoikeuden ratkaisun varaan. A Oy vaati valituksen hylkäämistä vastauksessaan. Korkeimmassa oikeudessa ensisijaisena kysymyksenä oli, onko B Oy menettänyt puhevaltansa vesivahingosta johtuvan korvausvaatimuksen osalta, koska ei ollut uudistanut loppuselvityksessä vaatimustaan ja jos ei ole, onko tästä aiheutunut yhtiölle korvattavaa taloudellista vahinkoa.

YSE 1998 – ehtojen 71 §:n 7 kohdan mukaisesti kummankin osapuolen on esitettävä vaatimuksensa perusteiltaan yksilöitynä viimeistään vastaanottotarkastuksessa, taikka oikeus vaatimusten tekemiseen menetetään. Vastaanottotarkastuksessa perusteiltaan esitetyt vaatimukset voidaan kuitenkin ottaa käsiteltäviksi määriltään vielä loppuselvitystilaisuudessa 73 §:n mukaisesti.  Sen kohdan 3 pykälän mukaan sopijapuolten täytyy esittää toisiinsa kohdistuvat vaatimukset määrältään loppuselvityksessä viimeistään puhevaltansa menettämisen osalta. Menetysseuraamus ei koska kuitenkaan niitä vaatimuksia, mitkä on sovittu jo määrältäänkin aikaisemmin.

Vastaanottotarkastusta koskevat sopimusehdot on tehty, jotta urakan osapuolilla olisi vastaanottotarkastuksen jälkeen tiedossa heihin kohdistuvat vaatimukset vähintään perusteiltaan. Loppuselvityksessä vaatimukset on viimeistään määrältään yksilöitävä. Loppuselvityksen tarkoituksena on saada aikaan kokonaisselvittely puolin ja toisin.  Lähtökohtaisesti tulkittaessa YSE 1998:n yleisiä sopimusehtoja, ensisijainen merkitys annetaan sopijapuolten tarkoituksille sekä alan vakiintuneelle soveltamiskäytännölle. YSE 1998:n mukaisesti vain ne vaatimukset, jotka ovat perusteeltaan ja määrältään sovitut, voidaan jättää loppuselvityksen ulkopuolelle. Sopijapuolet voivat kuitenkin sopimuksella poiketa näistä ehdoista, kuten päättää käsitellä tietyt vaatimukset erikseen.

Vaatimusten osalta juuri urakoitsijalla on velvollisuus lähettää yksilöity lopputilitys kaikille osapuolille epäselvistä asioista. Mikäli urakoitsijalle on etukäteen toimitettu perusteiltaan ja määrältään yksilöity vaatimus, on urakoitsijan tehtävä tuoda se loppuselvityksessä esille, mikäli siihen liittyy epäselvyyksiä. Mikäli suoritusvelvollinen on alkanut toimenpiteisiin suorituksen täyttämiseksi taikka asian käsittelemiseksi eikä vaatimusta oteta enää esille loppuselvityksessä, toiselle voi syntyä perusteltu käsitys, että vaatimus on sovittu eikä se ole riitainen tai se käsitellään eri yhteydessä.

Tässä tapauksessa A Oy ei vedonnut enää korkeimmassa oikeudessa siihen, että B Oy:n vesivahingosta johtuvaa korvausvaatimusta ei olisi esitetty vastaanottotarkastuksessa. Vaatimus on siis riidattomasti käsitelty jo vastaanottotarkastuksessa eikä B Oy ole menettänyt siihen liittyvää puhevaltaansa.  

B Oy oli ilmoittanut laskunsa perusteen sekä rahamäärän hyvissä ajoin ennen loppuselvitystä eikä A Oy ollut reklamoinut laskusta. A Oy oli tehnyt vakuutusyhtiöllensä ilmoituksen asiasta ja vahinkoilmoituksen käsittely oli ollut kesken vielä, kun urakan taloudellinen loppuselvitys pidettiin.  A Oy oli maksanut välittömät vahingot B Oy:lle joulukuussa 2008. Koska A Oy ei ollut riitauttanut laskussa esitettyä vahingonkorvausvaatimusta, ei esittänyt sitä epäselvänä vaatimuksensa lopputilityksessä ja vahingonkorvausvaatimus oli silloin ollut vielä vakuutusyhtiön käsiteltävän, on B Oy voinut lähteä siitä, että osapuolten kesken vallitsi yhteisymmärrys vahingonkorvausvaatimuksen käsittely erikseen vakuutusyhtiön kautta eikä siitä tarvinnut sen takia enää mainita lopputilityksessä. Tämän takia B Oy ei ole menettänyt puhevaltaansa sen takia, ettei hän maininnut lopputilityksessä enää saatavaa.

Korkein oikeus totesi, että kysymyksessä on vaatimus, josta ei ole määrältään aiemmin sovittu. Sen takia asian käsittelyä vahingonkorvauksen määrän osalta on jatkettava hovioikeudessa. Näin ollen korkein oikeus kumosi hovioikeuden päätöksen ja asia palautettiin hovioikeuteen, jonka tulee ottaa se omasta aloitteestaan uudelleen käsiteltäväksi. 


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät tapaukset


 

Selaa lakitietoa