» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
B, C ja D (kantajat) olivat riidelleet välimiesmenettelyssä Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy:n (vastaaja) ja väliintulijoina esiintyneiden Kansallis-Yhtymä Oy:n ja Merita Pankki Oy:n kanssa. Välimiesoikeuden puheenjohtaja X hylkäsi kanteen ja velvoitti kantajat maksamaan vastaajan ja väliintulijoiden oikeudenkäyntikulut. Myöhemmin kantajille kävi ilmi, että X oli ollut toiminut vastaajan ja väliintulijoiden konsulttina sekä välimiesmenettelyn aikana että sitä ennen. Tämän esteellisyyden seurauksena välitystuomio kumottiin ja kantajat alkoivat vaatia X:ltä vahingonkorvausta turhien oikeudenkäyntikulujen johdosta.
Sekä käräjä- että hovioikeus katsoivat, että X ei ollut kantajiin nähden sopimuksenmukaisessa vahingonkorvausvastuussa, vaan sopimuksenulkoisessa suhteessa, josta säädettiin vahingonkorvauslaissa. Vahingonkorvauslaissa säädetään, että puhtaasti taloudelliset vahingot korvataan tällaisessa tilanteessa vain, jos siihen on erittäin painavia syitä.
Sekä käräjä- että hovioikeus hylkäsivät kantajien vaatimukset. Kummatkin oikeusasteet katsoivat, että X:n syyksi jäi niin lievä tuottamus, ettei korvauksen tuomitsemiselle ollut vahingonkorvauslain edellyttämiä erittäin painavia syitä.
KKO puolestaan totesi, että välimiesmenettelyssä on kyse eräänlaisen suoritteen ostamisesta, minkä johdosta X:n voitiin katsoa olleen sopimussuhteessa kantajiin. Tällöin korvausvastuuseen ja korvattavaan vahinkoon ei sovelleta vahingonkorvauslain säännöksiä vaan yleisiä sopimusoikeudellisia periaatteita. Sopimusvastuussa väitetyn vahingon aiheuttajan tulee osoittaa, että hän on toiminut huolellisesti – KKO totesi, että X ei ollut näyttänyt, että vahinko ei olisi johtunut hänen tuottamuksestaan. KKO ei kuitenkaan tuominnut X:n maksettavaksi vahingonkorvauksia, vaan palautti asian käräjäoikeuteen korvauksen määrittämistä varten.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa