» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa A Oy oli harjoittanut ravintolatoimintaa Helsingin keskustassa sijaitsevassa liiketilassa vuodesta 1994 lähtien. B Oy oli puolestaan remontoinut viereisen rakennuksen toimistotilat hotellihuoneiksi ja harjoittanut majoitustoimintaa vuodesta 2008 alkaen. Ravintolasta kantautuvasta melusta katsottiin aiheutuvan eräistä naapurussuhteista annetun lain 17 §:n mukaista kohtuutonta rasitusta. Kaksi hotellihuonetta oli muun muassa asetettu terveyssuojelumääräysten mukaisesti käyttökieltoon, josta B Oy:lle aiheutui tulonmenetyksiä.
B Oy valitti käräjäoikeuteen ja vaati vahvistettavaksi, että A Oy:n ravintolatoiminta aiheuttaa meluhaittaa hotellitoiminnalle ja A Oy:ltä vahingonkorvauksia meluhaitan johdosta. Käräjäoikeus velvoitti A Oy:n suorittamaan vahingonkorvauksia B Oy:lle tämän vaatimusten mukaisesti, eikä hovioikeus muuttanut päätöksen lopputulosta. Korkein oikeus ei muuttanut hovioikeuden päätöksen lopputulosta, mutta alensi B Oy:lle maksettavan vahingonkorvauksen määrää B Oy:n myötävaikutukseen perustuen. B Oy:n katsottiin laiminlyöneet velvollisuuden selvittää hotellihankkeeseen ryhtyessään sijaintipaikan olosuhteita ja häiriöttömyyden vaatimuksia.
Alioikeudet eivät siis katsoneet syytä sovitella A Oy:n korvausvastuuta B Oy:n myötävaikutuksen perusteella, vaan oli sitä mieltä, että korvaus oli tuomittava täyden korvauksen periaatteen mukaisesti. Alioikeudet ottivat siis A Oy:n näkökulmasta tiukan linjan. Korkein oikeus kuitenkin yksimielisesti katsoi, että B Oy:n myötävaikutus on vahingonkorvauksen määrässä huomioitava.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa