» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Mieshenkilö A oli mennyt matkustajaksi taksiin, jota oli kuljettanut naispuolinen kuljettaja B. Syyttäjän syytteen perusteella käräjäoikeus katsoi A:n syyllistyneen taksimatkan aikana pahoinpitelyyn. Käräjäoikeus katsoi näytetyksi, että A oli tehnyt B:lle ruumiillista väkivaltaa laittamalla kätensä B:n jalkojen väliin, puristelemalla tätä rinnoista ja vetämällä B:tä itseään kohti. A:n teosta ei ollut aiheutunut B:lle vammoja tai kipua. Teolla oli edellä kuvatuin tavoin loukattu B:n ruumiillista koskemattomuutta, joten pahoinpitelyä ei voitu pitää kokonaisuutena arvostellen vähäisenä. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta.
Jutun käsittelyssä Korkeimmassa oikeudessa oli kyse siitä, onko A hänen syykseen luetulla rikoksella loukannut B:tä siten, että B:llä on oikeus korvaukseen loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä.
Vahingonkorvauslain mukaan oikeus korvaukseen loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä on sillä,
1) jonka vapautta, rauhaa, kunniaa tai yksityiselämää on rangaistavaksi säädetyllä teolla loukattu,
2) jota on rangaistavaksi säädetyllä teolla syrjitty,
3) jonka henkilökohtaista koskemattomuutta on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta vakavasti loukattu, tai
4) jonka ihmisarvoa on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta vakavasti loukattu muulla kuin 1 - 3 kohdassa tarkoitettuihin loukkauksiin verrattavalla tavalla.
Korkein oikeus totesi, että A:n B:lle aiheuttamat ruumiilliset vammat olivat olleet hyvin vähäiset, miltei olemattomat. Asianomistajaan kohdistuneen loukkauksen vakavuutta ei Korkeimman oikeuden mukaan tule tarkastella pelkästään pahoinpitelyn ja ruumiillisten vammojen lähtökohdasta. A:n toiminta on ollut nöyryyttävää ja omiaan aiheuttamaan B:lle pelkoa ja ahdistusta, mitä on lisännyt se, että hänen mahdollisuutensa autoa kuljettaessaan suojella itseään ovat olleet rajoitetut. Korkein oikeus katsoi, ettei tekoa voida pitää sellaisena, että henkilökohtaisen koskemattomuuden loukkaus olisi vakava. Teolla on kuitenkin loukattu B:n seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Tämän vuoksi B:llä on oikeus korvaukseen kärsimyksestä. Korkein oikeus ei muuttanut hovioikeuden tuomion lopputulosta.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa