» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa oli kysymys siitä, miten on tulkittava rakennusurakan yleistä sopimusehtoa vaatimusten esittämisestä loppuselvityksessä. Lisäksi oli kyse siitä, että oliko tilaaja menettänyt puhevaltansa, kun se ei ollut esittänyt korvausvaatimusta uudelleen loppuselvityksessä. Urakoitsija oli aiheuttanut vesivahingon, jonka johdosta tilaaja oli vaatinut korvausta. Vaatimus oli perusteeltaan ollut esillä vastaanottotarkastuksessa ja se oli käsiteltävänä urakoitsijan vakuutusyhtiössä, kun urakan loppuselvitys toimitettiin. Urakoitsijan mukaan tilaaja oli menettänyt puhevaltansa, koska korvausvaatimusta ei ollut esitetty loppuselvityksessä.
Urakan sopimuksessa oli sovittu, että siinä noudatetaan Rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja. Tapahtunut vesivahinko oli aiheutunut urakoitsija A Oy:n huolimattomuudesta. Käräjäoikeus hyväksyi rakennuttaja B Oy:n kanteen ja velvoitti A Oy:n maksamaan vahingonkorvausta. Käräjäoikeus katsoi, että B Oy ei ollut menettänyt puhevaltaansa vesivahingosta johtuvan saatavan osalta urakan vastaanottotarkastuksessa. Kyse oli vesivahingon osalta selvään ja riidattomaan laskuun perustuvasta saatavasta, jota urakoitsija ei ollut kiistänyt. Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja hylkäsi kanteen. Hovioikeus katsoi, että se seikka ettei urakoitsija ollut ennen taloudellista loppuselvitystä tehnyt B Oy:n laskusta huomautuksia, ei riittänyt osoittamaan, että vaatimus olisi ollut määrältäänkin riidaton. Koska B Oy ei ollut esittänyt vaatimusta taloudellisessa loppuselvityksessä eikä B Oy ollut näyttänyt sen määrästä sovitun, oli B Oy tämän vuoksi menettänyt puhevaltansa kysymyksessä olevan vaatimuksen osalta.
Korkein oikeus kuitenkin kumosi hovioikeuden päätöksen ja palautti asian hovioikeuteen. Korkein oikeus katsoi, että kysymyksessä ei ole sellainen vaatimus, josta olisi määrältäänkin aikaisemmin sovittu. Koska asiaa ei ole vahingonkorvauksen määrän osalta ratkaistu hovioikeudessa, tulee käsittelyä jatkaa hovioikeudessa. Korkein oikeus toteaa, että koska A Oy ei ole riitauttanut B Oy:n laskussaan esittämää vahingonkorvausvaatimusta eikä esittänyt sitä lopputilityksessään epäselvänä vaatimuksena ja kun vaatimus on molempien osapuolten tieten ollut A Oy:n vakuutusyhtiön käsiteltävänä, B Oy on A Oy:n menettelyn perusteella saanut luottaa siihen, että vesivahinkoa koskeva vaatimus ratkaistaan vakuutusasian yhteydessä eikä vaatimusta siksi käsitellä koko urakan loppuselvitystilaisuudessa. Näin ollen asia palautetaan hovioikeuteen.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa