Minilex - Lakipuhelin

Vanginvartijan laiton kirjeen avaaminen - KKO:2012:81

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

  • Julkisyhteisön korvausvastuu
    Korvattava vahinko
    Kärsimys
    Viestintärikos
    Viestintäsalaisuuden loukkaus

Tapaus KKO:2012:81 käsitteli sitä, että vankilan vartija oli lainvastaisesti avannut tutkintavangille Rikosseuraamuslaitoksesta saapuneen kirjeen ja tutkintavanki vaati, että valtio velvoitetaan suorittamaan hänelle vahingonkorvausta korkoineen viestintäsalaisuuden loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä.

A perusteli käräjäoikeudessa kannettaan sillä, että hänelle oli aiheuttanut kärsimystä hänen yksityiselämänsä loukkaaminen rangaistavaksi säädetyllä teolla. Hänen mukaansa viestintäsalaisuuden rikkomisen tunnusmerkistö täyttyi, kun hänelle osoitettu kirje oli avattu oikeudettomasti eikä sillä, oliko kirjeen sisältöä tosiasiallisesti luettu ollut merkitystä.

Valtio kiisti syytteen sillä perusteella, että vartijalla oli lähtökohtaisesti oikeus tarkistaa ja avata vankien kirjeitä. Rikosseuraamuslaitokselta tullut kirje – jonka avaaminen on laissa kielletty – oli avattu erehdyksessä epähuomiossa eikä viestiä ollut luettu tai A:lle aiheutunut tosiasiallista kärsimystä.

Käräjäoikeus totesi, että Eduskunnan oikeusasiamies oli katsonut vartijan menetelleen lainvastaisesti ja antanut hänelle huomautuksen. Käräjäoikeus myös totesi, että perustuslaissa turvataan loukkaamaton kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus, jota nyt oli loukattu. Selvitetyksi kuitenkin tuli, että huomattuaan avanneensa kyseisen kirjeen vartija oli käsittänyt virheensä heti, eikä ollut ottanut kirjettä kuoresta. Vartija oli myös raportoinut asiasta heti esimiehelleen sekä tehnyt tietojärjestelmään asianmukaiset merkinnät. Käräjäoikeus katsoi, että vartijan menettelyä tuli pitää vakavana, mutta kirjeen sisällön ei näytetty tulleen kenenkään ulkopuolisen tietoon.

Käräjäoikeus päätyikin katsomaan, että vaikka vartijan menettely oli sinällään ollut lainvastainen, oli teko tapahtunut epähuomiossa eikä kirjeen sisältö ollut tullut kenenkään ulkopuolisen tietoon. Käräjäoikeuden mukaan teko ei ollut aiheuttanut A:lle kärsimystä, joka tulisi rahasuorituksella korvattavaksi.

A valitti asiasta hovioikeuteen, mutta hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.

A:lle myönnettiin kuitenkin edelleen valituslupa korkeimpaan oikeuteen, jossa kysymyksen katsottiin koskevan myös sitä, voitiinko korvausta tuomita sillä perusteella, että kirjeen oikeudetonta avaamista oli pidettävä perus- ja ihmisoikeusloukkauksena.

Ensin ratkaistavana oli kuitenkin se, oliko A:lle aiheutunut kärsimyksenä korvattavaa vahinkoa, jota tuli arvioida ensisijaisesti vahingonkorvauslain perusteella.

Vahingonkorvauslain mukaan sillä, jonka yksityiselämää on rangaistavaksi säädetyllä teolla loukattu tai jonka ihmisarvoa on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta vakavasti loukattu, on oikeus korvaukseen loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä.

Rikoslain mukaisesti viestintäsalaisuuden loukkauksesta tuomitseminen sen sijaan edellyttää tahallisuutta. Tältä osin vartijan toimet eivät täytä rangaistusvastuun edellytyksiä.

Tutkiessaan oikeuskäytäntöä korkein oikeus tulkitsi, että kärsimyskorvausta ei ole yleensä tuomittu, jos rikosvastuun edellytykset eivät ole asiassa täyttyneet. Lisäksi korkein oikeus katsoi, ettei vartijan tekoa voida myöskään pitää törkeän huolimattomana, jolloin vahingonkorvausta ei voida perustaa edes ihmisarvon vakavaan loukkaamiseen törkeällä huolimattomuudella.

Korkein oikeus arvioi kuitenkin varsin laajasti myös vahingonkorvausoikeuden perus- ja ihmisoikeusmyönteistä tulkintaa ja tuli tulokseen, että valtion korvausvastuu tuottamuksellisen kirjesalaisuuden loukkauksen perusteella voi syntyä, jos loukkausta voidaan pitää riittävän vakavana, jotta vaatimus perus- ja ihmisoikeuksien tehokkaasta toteutumisesta täyttyisi.

Kyseisessä tapauksessa korkein oikeus kuitenkin tuli vahingonkorvauslain esitöiden sekä ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön ja asian tosiseikkojen valossa siihen tulokseen, että kirjesalaisuuden loukkausta tapauksessa on pidettävä objektiivisesti arvioiden niin vähäisenä, ettei A:lla ole oikeutta korvaukseen kärsimyksestä. Korkein oikeus ei muuttanut hovioikeuden tuomiota.


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät tapaukset


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]