Minilex - Lakipuhelin

Milloin kanne jätetään tutkimatta?

» Lakipuhelin neuvoo kokemuksella - Soita 0600 12 450 »

Jotta kanne voidaan ottaa tutkittavaksi ja ratkaistavaksi, tiettyjen prosessinedellytysten eli oikeudenkäynnin edellytysten, tulee olla käsillä. Seurauksena prosessinedellytyksen puuttumisesta on pääsääntöisesti kanteen jättäminen tutkimatta. Lähtökohtana tosin on, että prosessinedellytyksissä havaitut puutteet mahdollisuuksien mukaan korjataan.

Prosessinedellytykset jakautuvat ehdottomiin ja tahdonvaltaisiin. Tuomioistuimen on otettava ehdottomat prosessinedellytykset huomioon viran puolesta, kun taas tahdonvaltaisten prosessinedellytysten puuttumisen huomioonottaminen edellyttää asianosaisen väitettä prosessinedellytyksen puuttumisesta. Prosessinedellytykset ovat pääsääntöisesti ehdottomia. Riita-asioissa tahdonvaltaisia prosessinedellytyksiä ovat ainoastaan tuomioistuimen alueellinen toimivaltaisuus ja tietyssä laajuudessa myös sen kansainvälinen toimivalta, haasteen tiedoksiannon lainmukaisuus ja oikea-aikaisuus sekä se, ettei kanne kuulu välityssopimuksen nojalla välimiesten ratkaistavaksi. Rikosasioissa kaikki prosessinedellytykset ovat yleensä ehdottomia, ellei kyseinen edellytys koske pelkästään asian yhteydessä esitettyä yksityisoikeudellista vaatimusta.

Prosessinedellytyksen puuttuminen, joka ei ole korjattavissa, johtaa siis kanteen tutkimatta jättämiseen. Kanteen tutkimatta jättäminen ei estä saman kanteen tutkimista myöhemmin oikeudessa uuden vireillepanon jälkeen, mikäli puute prosessinedellytyksissä on silloin korjaantunut. Luonnollisesti pysyvä puute prosessinedellytyksissä, kuten asiassa aiemmin annettu lainvoimainen tuomio, estää kanteen tutkimisen pysyvästi.

Asian tutkimatta jättämisestä on erotettava sen raukeaminen eli jättäminen sillensä. Raukeaminen tarkoittaa toteamusta siitä, että asianosaisten välillä ei ole enää vireillä riitaa. Sillensä jätetty asia voidaan myöhemmin esteettä saattaa uudelleen vireille.

Kanne jätetään siis tutkimatta silloin, kun prosessinedellytys ei täyty. Tällöin kannattaa huomioida se, että tahdonvaltaisen prosessinedellytyksen puuttumisen huomioon ottaminen edellyttää asianosaisen tekemää väitettä siitä. Muutoin puute korjaantuu ja asia käsitellään puutteesta huolimatta. Väite on tehtävä silloin, kun vastaaja käyttää ensi kertaa puhevaltaa, muutoin väitettä ei voi enää tehdä. Siksi on hyvä tarkistaa lakimieheltä, onko kanteessa tai muissa prosessinedellytyksissä sellaista puutetta, johon vastaaja voisi vedota. Ehdottomien prosessinedellytysten puutteet tuomioistuin sen sijaan huomioi itse, joten asianosaisten ei tarvitse tehdä niistä väitettä. Mikäli asiassa on ehdottoman prosessinedellytyksen puutteesta huolimatta annettu tuomio, on kyseessä tuomiovirhe. Tällöin asiaosainen voi tehdä tuomiovirhekantelun, jonka avulla lainvoimainenkin tuomio on ylimääräisen muutoksenhaun kautta mahdollista poistaa tai palauttaa käsiteltäväksi siihen tuomioistuimeen, jossa virhe on tapahtunut. Asianosainen ei voi lain mukaan hoitaa tuomiovirhekantelua itse korkeimmassa oikeudessa, vaan hänen tulee tällöin käyttää oikeudenkäyntiavustajaa. Se, tehdäänkö kantelu hovioikeuteen vai korkeimpaan oikeuteen, ratkeaa sen perusteella, missä tuomioistuimessa kantelun kohteena oleva tuomio on annettu. Mikäli asianosainen epäilee tuomion annetun ehdottoman prosessiedellytyksen puutteesta huolimatta tai asian käsittelyn aikana herää epäilys tällaisesta puutteesta, kannattaa asiassa kääntyä lakimiehen puoleen.


- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 - 24 -


Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa

 

» Edullisempaa lakipalvelua - jätä yhteydenottopyyntö »