Minilex - Lakipuhelin

Milloin esitutkinta tulee vireille?

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Esitutkinnassa on tarkoitus selvittää asian laadun edellyttämällä tavalla epäilty rikos, sen teko-olosuhteet, sillä aiheutettu vahinko ja siitä saatu hyöty, asianosaiset sekä muut syyteharkintaa ja rikoksen johdosta määrättävää seuraamusta varten tarvittavat seikat. Esitutkinnan keskeisenä tavoitteena on selvittää, kuka on epäillyn rikoksen tekijä. Esitutkinnan alkaminen (epäillyn kannalta) edellyttääkin, että on tapahtunut rikos, josta epäilty on tavoitettu esitutkintaviranomaisen toimesta. Esitutkinnan vireilletulo viranomaistaholla vaikuttaa puolestaan esimerkiksi siihen, minkälaisia pakkokeinoja on käytettävissä epäillyn rikoksen selvittämiseksi.

Ennen esitutkinnan virallista alkamista henkilöä voidaan kuulla muussa roolissa, esimerkiksi todistajana tai asianosaisena. Jos tämän alustavan puhuttelun aikana poliisi alkaa pitää henkilöä epäiltynä, hänen tulee informoida tätä henkilöä muun muassa oikeudestaan avustajan käyttöön, oikeudesta olla myötävaikuttamatta rikoksensa selvittämiseen ja säädetyin edellytyksin maksuttomaan oikeusapuun, sen lisäksi, että häntä epäillään rikoksesta. Epäillyn kannalta esitutkinta tulee vireille viimeistään tässä vaiheessa. Käytännössä puhutaan "syytä epäillä" -kynnyksen ylittymisestä. 

Esitutkinnan vireilletuloon ei sisälly mitään muodollista vireilletulovaikutusta esimerkiksi sen kannalta, voidaanko epäillyn ennen esitutkinnan varsinaista vireilletuloa antamia lausumia hyödyntää näyttönä häntä vastaan myöhemmässä oikeudenkäynnissä. Esitutkintalain esitöissä lakivaliokunta katsoikin lausunnossaan, että alustavan puhuttelun aikana vapaaehtoisesti luovutetut raskauttavan todisteet tai annetut lausumat eivät kuuluisi itsekriminointisuojan piiriin, eli ne eivät sisälly henkilön oikeuteen olla myötävaikuttamatta oman rikosepäilynsä selvittämiseen. Tämä on lakivaliokunnan kanta siitä huolimatta, että henkilölle ei olisi kerrottu esitutkintalain edellyttämällä tavalla hänen itsekriminointisuojastaan. Kuitenkin rikoksesta epäillyn oikeuksien laiminlyönti voi johtaa tuomioistuimessa sen arvioimiseen, saako näitä oikeuksia rikkomalla hankittuja todisteita hyödyntää näyttönä rikoksesta epäiltyä vastaan.

On myös mahdollista, että epäilty saa tiedon esitutkinnan vireilläolosta vasta varsin myöhäisessä vaiheessa. Esimerkiksi jos epäiltyä ei ole tutkintateknisistä syistä kuulusteltu esitutkinnan aikana (tai häntä ei ole tavoitettu), hän voi saada tietää olleensa esitutkinnan kohteena vasta syyteharkintavaiheessa. Tai jopa vasta silloin, kun hän saa tiedokseen haasteen, jossa häntä syytetään rikoksesta.

 

- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 7 - 23 -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa