- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Kun haastehakemus saapuu kansliaan, asia tulee vireille ja sen käsittely alkaa valmistelulla. Saapunut asiakirja kirjataan ja sille annetaan diaarinumero. Tuomioistuimen on annettava haaste tiedoksi vastaajalle viipymättä, jos kannetta ei hylätä selvästi perusteettomana tai jätetä puutteellisena tutkimatta. Myös sähköiset asiakirjat kirjataan niiden saapuessa. Kirjauksista tai muista vastaavista merkinnöistä on käytävä ilmi asiakirjan saapumisajankohta sekä merkinnät asiakirjan eheyden ja alkuperäisyyden toteamisesta.
Tuomioistuin lähettää haasteen vastaajalle. Vastaajaa kehotetaan haasteessa vastaamaan kanteeseen kirjallisesti. Määräaika vastaukselle on yleensä kaksi viikkoa siitä, kun vastaaja on saanut haasteen tiedoksi, eli kun se on postissa saapunut hänelle. Jos voidaan olettaa, että vastauksen antaminen suullisesti nopeuttaa asian käsittelyä tai että vastaaja ei vastaa kirjallisesti, häntä voidaan kehottaa vastaamaan suullisen valmistelun istunnossa. Haasteessa vastaajaa kehotetaan vastauksessaan ilmoittamaan, myöntääkö hän kanteen vai vastustaako hän sitä ja perusteet vastustamiselle. Lisäksi vastaajaa kehotetaan ilmoittamaan todisteet, jotka hän aikoo esittää sekä vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta, jos hän pitää sitä aiheellisena. Vastaajaa pyydetään myös liittämään vastaukseen asiakirja, johon kanteen vastustaminen perustuu, joko alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä todisteet alkuperäisinä tai jäljennöksinä.
Mikäli vastaaja, jota on kehotettu vastaamaan kirjallisesti asiassa, jossa sovinto on sallittu, ei ole antanut pyydettyä vastausta määräajassa tai ei ole esittänyt vastauksessaan kanteen vastustamiselle perustetta, tai vetoaa ainoastaan sellaiseen perusteeseen, jolla selvästi ei ole vaikutusta asian ratkaisemiseen, ratkaistaan asia valmistelua jatkamatta. Kanne hyväksytään tällöin yksipuolisella tuomiolla. Siltä osin kuin kantaja on luopunut kanteesta tai se on selvästi perusteeton, kanne hylätään tuomiolla. Yksipuolinen tuomio saadaan antaa, vaikka kantaja ei ole vaatinut sitä.
Jollei asiaa ole edellä mainitulla tavalla ratkaistu, valmistelua on jatkettava kirjallisesti tai suullisesti valmisteluistunnossa, taikka asia on siirrettävä suoraan pääkäsittelyyn. Mikäli valmistelua jatketaan kirjallisesti, tuomioistuin voi kehottaa asianosaista toimittamaan tuomioistuimeen kirjallisen lausuman. Tällöin tuomioistuin myös määrää, mistä kysymyksestä asianosaisen on lausuttava. Asianosaista ei kuitenkaan saa kehottaa toimittamaan kirjallista lausumaa useammin kuin kerran, ellei siihen ole erityistä syytä.
Valmistelussa on selvitettävä asianosaisten vaatimukset ja niiden perusteet ja se, mistä asianosaiset ovat erimielisiä, mitä todisteita tullaan esittämään ja mitä kullakin todisteella aiotaan näyttää toteen sekä onko asiassa edellytyksiä sovinnolle. Mikäli nämä valmistelun tavoitteet on asian kirjallisessa valmistelussa saavutettu niin, ettei valmistelua ole tarkoituksenmukaista jatkaa valmisteluistunnossa, tuomioistuin voi siirtää asian suoraan pääkäsittelyyn. Asianosaisille tulee kuitenkin varata tilaisuus lausua mielipiteensä valmisteluistunnon tarpeettomuuteen liittyen.
Valmisteluistunto
Valmisteluistunnossa, johon tuomioistuin kutsuu asianosaiset, asian käsittelyä jatketaan suullisesti siitä, mihin kirjallisessa valmistelussa on päädytty. Tuomioistuimen on istunnon alussa selostettava, mistä asiassa on kysymys ja mihin kirjallisessa valmistelussa on päädytty. Lisäksi tuomioistuimen on tehtävä edellä mainittujen valmistelun tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeelliset kysymykset.
Suullinen valmistelu on pyrittävä saattamaan loppuun viivytyksettä yhdessä istunnossa. Tuomioistuimen tulee toimittaa valmistelu siten, että asia voidaan käsitellä pääkäsittelyssä yhtäjaksoisesti. Tuomioistuimen on tarvittaessa myös varattava asianosaisille tilaisuus lausua käsityksensä siitä, miten asian valmistelu tulisi järjestää.
Valmistelu on saatettava loppuun viivytyksettä. Asianosaisen on perehdyttävä asiaan niin hyvin, ettei asian käsittely hänen laiminlyöntinsä vuoksi viivästy. Tuomioistuimen on valmistelun kuluessa huolehdittava siitä, että asianosaisille ilmoitetaan asian valmistelusta vastaava tuomari ja muut tarvittavat tiedot asian käsittelyn edistymisestä. Lisäksi asioissa, joissa sovinto on sallittu, tuomioistuimen tulee pyrkiä saamaan asianosaiset sopimaan asia. Tuomioistuin voi tällöin tehdä asianosaisille ehdotuksensa asian sovinnolliseksi ratkaisemiseksi.
Sellainen asia, jossa sovinto on sallittu, voidaan ratkaista valmistelussa yksipuolisella tuomiolla, vahvistamalla sovinto tai jättämällä kanne tutkimatta. Riitainen asia voidaan sen sijaan ratkaista yksin kirjallisen valmistelun perusteella, jos asia on laadultaan sellainen, ettei sen ratkaiseminen edellytä pääkäsittelyn toimittamista eikä kukaan asianosaisista vastusta asian ratkaisemista kirjallisessa menettelyssä.
Siirtyminen pääkäsittelyyn
Kun valmistelussa on selvitetty valmistelun tavoitteiksi asetetut seikat, tai kun sitä ei muusta syystä ole enää tarkoituksenmukaista jatkaa, tuomioistuin toteaa valmistelun päättyneeksi ja siirtää asian pääkäsittelyyn.
Tuomioistuimen on määrättävä pääkäsittelyn ajankohta ja kutsuttava asianosaiset pääkäsittelyyn. Asianosaisille on varattava tilaisuus lausua pääkäsittelyn ajankohdasta, mikäli mahdollista.
Kutsun yhteydessä asianosaiselle on ilmoitettava, mikä seuraamus voi aiheutua siitä, että asianosainen ei saavu tuomioistuimeen. Samalla on ilmoitettava, minä päivänä ja kellonaikana sekä missä pääkäsittely pidetään.
Pääkäsittely on suullinen.
Lopuksi
Haastehakemuksen käsittely alkaa sillä, että se toimitetaan käräjäoikeuden kansliaan. Jos haastehakemus on puutteellinen, kantajaa on tuomioistuimen toimesta kehotettava määräajassa korjaamaan puute, jos korjaaminen on oikeudenkäynnin jatkamiseksi tai vastauksen antamista varten välttämätöntä. Tuomioistuin antaa haasteen tiedoksi vastaajalle, jonka tulee kirjallisesti vastata haasteeseen. Mikäli kysymys on asiasta, jossa sovinto on sallittu, tuomioistuin voi ratkaista asian yksipuolisella tuomiolla, mikäli vastaajaa ei vastaa haasteeseen.
Asian käsittely jatkuu joko suullisella taikka kirjallisella valmistelulla. Valmistelussa on lain mukaan selvitettävä asianosaisten vaatimukset ja niiden perusteet, mistä asianosaiset ovat erimielisiä, mitä todisteita tullaan esittämään ja mitä kullakin todisteella aiotaan näyttää toteen sekä onko asiassa edellytyksiä sovinnolle. Asia on mahdollista siirtää myös suoraan pääkäsittelyyn. Kun valmistelussa on päädytty sille määrättyihin tavoitteisiin, siirretään asia lopulta pääkäsittelyyn. Riita-asia, jossa sovinto on sallittu, voidaan ratkaista jo valmistelussa yksipuolisella tuomiolla, vahvistamalla sovinto tai jättämällä kanne tutkimatta.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Lakimiehemme vastaavat mielellään haastehakemuksen sisältöä, laatimista, ja sen käsittelyä koskeviin kysymyksiin.
- Erityisesti haastehakemuksen laatimisessa saattaa olla tarpeen kääntyä asiantuntijan apuun.
Varoitukset
- Riita-asian vastaajan passiivisuus ei estä asian ratkaisemista yksipuolisella tuomiolla sellaisessa asiassa, jossa sovinto on sallittu.
- Asianosaisen on perehdyttävä asiaan niin hyvin, ettei asian käsittely hänen laiminlyöntinsä vuoksi viivästy.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa