Minilex - Lakipuhelin

Haastehakemuksen tekeminen

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Riita-asia ja rikosasia laitetaan vireille toimivaltaisen käräjäoikeuden kansliaan lähetettävällä kirjallisella haastehakemuksella. Rikosasian laittaa vireille syyttäjä, paitsi jos kysymyksessä on tilanne, jossa rikoksen kohteeksi joutunut henkilö saa itse nostaa syytteen. Tätä rikoksen uhriksi joutunutta henkilöä kutsutaan asianomistajaksi. Myös tällöin on tehtävä haastehakemus. Haastehakemuksen tekemiselle on asetettu lainsäädännössä joitakin vaatimuksia. Kantajaksi kutsutaan sitä henkilöä, joka laittaa asian vireille. Vastaaja on se, joka haastetaan.

Riita-asiassa haastehakemus voi olla laaja tai suppea. Laaja haastehakemus laaditaan silloin, kun oletetaan, että vastaaja aikoo riitauttaa kantajan väitteitä ja vaatimuksia. Suppean asian kantaja taas olettaa ettei vastapuoli tule riitauttamaan tehtyjä väitteitä, jolloin on turhaa laatia perusteellista haastehakemusta. Suppea asia voi koskea esimerkiksi tietyn rahasumman velkomista. Tällöin voi riittää esimerkiksi valmiin haastehakemuspohjan käyttäminen, jossa lyhyesti yksilöidään vaatimus ja sen perusteet.

Kantajan on laajassa haastehakemuksessa ilmoitettava yksilöity vaatimuksensa. Vaatimus voi olla esimerkiksi vahingonkorvaus. Kantajan on ilmoitettava myös ne seikat, joihin vaatimus perustuu. Laajassa haastehakemuksessa on usein tarpeen selostaa riidan taustoja ja tapahtumankulkuja hieman laajemmin. Lisäksi kantajan tulisi jo haastehakemuksessa ilmoittaa todisteensa ja kertoa, mitä seikkoja hän haluaa näyttää toteen todisteilla.

Oikeudenkäyntikuluja tulee vaatia jo haastehakemuksessa ja ilmoittaa tuomioistuimen toimivaltaisuuden peruste, mikäli se ei muuten ilmene toimitetuista asiakirjoista. Tämä koskee sekä laajoja että suppeita asioita. Usein toimivaltainen käräjäoikeus on vastaajan kotipaikan käräjäoikeus, mutta tästä on poikkeuksia.

Rikosasiassa asianomistajan haastehakemuksen muotovaatimukset vastaavat pitkälti niitä vaatimuksia, joita syyttäjän haastehakemukselle on. Nämä poikkeavat riita-asian haastehakemuksen vaatimuksista. Asianomistajan on ilmoitettava vastaaja, syytteenalainen teko ja sen kuvaus. Näitä ovat esimerkiksi tekoaika ja -paikka. Sen lisäksi on ilmoitettava rikos, johon asianomistaja katsoo vastaajan syyllistyneen. Rangaistusvaatimukset ja muut vaatimukset on myös esitettävä. Lisäksi tulee ilmoittaa todisteet ja tuomioistuimen toimivaltaperuste. Selvitys vaaditaan siitä, että asianomistajalla on oikeus itse nostaa syyte. Tällainen on syyttäjän päätös jättää syyttämättä tai se, että esitutkintaa ei ole aloitettu tai se on lopetettu.

Kaikkiin haastehakemuksiin tulee luonnollisesti laittaa yksilöintitietoja, kuten tuomioistuimen nimi, asianosaisten nimet, yhteystietoja ja eräitä muita tietoja. Lisäksi haastehakemuksen laatijan on se allekirjoitettava.

Haastehakemuksessa on toisaalta ilmoitettava kaikki vaaditut tiedot tarpeellisessa laajuudessa ja toisaalta haastehakemus ei saisi olla sekava ja sisältää tarpeetonta tietoa. Hyvin laadittu haastehakemus helpottaa asian käsittelyä. Kantaja voi halutessaan esittää alustavaa juridista arviointia, vaikka siihen ei periaatteessa ole velvollisuutta.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa