» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Työsopimuksen voi purkaa myös irtisanomisaikana, mutta vain samalla edellytyksellä kuin muulloinkin: toisen osapuolen on täytynyt rikkoa olennaisia velvoitteitaan niin vakavasti, ettei sopimussuhteen jatkamista voida kohtuudella edellyttää (työsopimuslain 8 luvun 1 §). Irtisanominen ei siis itsessään oikeuta purkamaan.
Jos työnantaja purkaa työsopimuksen perusteettomasti irtisanomisaikana, se voi joutua maksamaan työntekijälle jäljellä olevan irtisanomisajan palkkaa vastaavan korvauksen. Jos työntekijä purkaa sopimuksen perusteettomasti, hänelle voi syntyä vastaava korvausvelvollisuus työnantajaa kohtaan.
Työsopimuksen purkaminen edellyttää erittäin painavaa syytä ja päättää työsuhteen välittömästi ilman irtisanomisaikaa. Tämä on mahdollista myös silloin, kun työsuhde on jo irtisanottu, jos toinen osapuoli on rikkonut työsopimuksesta tai laista johtuvia velvoitteitaan riittävän vakavasti.
Työsuhteen irtisanomisen jälkeen alkaa irtisanomisaika, jonka aikana molemmat osapuolet noudattavat velvollisuuksiaan normaalisti. Työntekijän tärkeimpänä velvollisuutena on työntekeminen työnantajan ohjeiden mukaisesti. Työnantaja puolestaan on velvollinen maksamaan irtisanomisajan palkan ja huolehtimaan muista työnantajalle kuuluvista velvollisuuksista.
Työsopimuksen purkaminen edellyttää niin vakavaa sopimusrikkomusta tai laista johtuvan velvollisuuden laiminlyöntiä, ettei toiselta osapuolelta voida kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. Purkuperusteena voi olla esimerkiksi vakava työturvallisuusvelvoitteiden rikkominen. Jos työsopimus puretaan lainmukaisesti, työsuhde päättyy välittömästi. Työnteko- ja palkanmaksuvelvollisuus päättyvät pääsääntöisesti, mutta työsuhteen päättymiseen liittyviä velvoitteita voi edelleen jäädä.
Purkamisesta on erotettava työsopimuksen purkautuneena pitäminen. Jos työntekijä on ollut poissa työstä vähintään seitsemän päivää ilmoittamatta sinä aikana työnantajalle pätevää syytä poissaololleen, työnantaja voi käsitellä työsopimusta purkautuneena poissaolon alkamisesta lukien. Myös työntekijä voi katsoa työsopimuksen purkautuneen, jos työnantaja on ollut poissa työpaikalta vähintään seitsemän päivää ilmoittamatta sinä aikana työntekijälle pätevää syytä poissaololleen.
Jos poissaolosta ilmoittamista on estänyt hyväksyttävä este, työsopimuksen purkautuminen peruuntuu työsopimuslain 8 luvun 3 §:n mukaisesti. Näitä säännöksiä voidaan soveltaa myös irtisanomisaikana.
Työsopimuksen purkaminen irtisanomisaikana edellyttää erittäin painavaa syytä, ja sen oikeutusta arvioidaan tapauskohtaisesti. Jos purkuperuste täyttyy, työsuhde päättyy välittömästi eikä irtisanomisaika jatku. Pelkkä irtisanomisajan jäljellä oleva pituus ei automaattisesti ratkaise purkamisen laillisuutta.
Mitä irtisanomisaikana saa tehdä ja mitä ei?
Lojaliteettivelvollisuus jatkuu irtisanomisajan loppuun. Työntekijä ei saa esimerkiksi viedä asiakastietoja mukanaan tai ryhtyä kilpailevaan toimintaan työnantajaa vahingoittavalla tavalla.
Työnantaja voi vapauttaa työntekijän työntekovelvollisuudesta irtisanomisajaksi, kun se maksaa palkan. Se ei kuitenkaan voi irtisanomisaikana yksipuolisesti muuttaa työn olennaisia ehtoja.
Ratkaisussa KKO 2017:26 tuotannollisista syistä irtisanotulta tehtaanjohtajalta otettiin johtotehtävät pois heti irtisanomisen jälkeen. Korkein oikeus katsoi, ettei työnantajalla ollut oikeutta muuttaa työntekijän olennaisia työtehtäviä välittömästi ilman purkuperusteeseen verrattavaa erittäin painavaa syytä. Työnantajan menettely oli työsopimuksen vastainen, mutta korkein oikeus katsoi, ettei työntekijällä ollut oikeutta työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaiseen korvaukseen, koska työsopimuksen ehtojen lainvastainen muuttaminen ei tässä tapauksessa merkinnyt työsopimuksen perusteetonta päättämistä.
Jos työnantaja on muuttanut työtehtäviäsi irtisanomisaikana, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen juristin avusta työsuhdeasiassa.
Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »Millaiset teot voivat riittää purkuun irtisanomisaikana?
Työnantajan purkuperuste voi täyttyä esimerkiksi, jos työntekijä irtisanomisaikana
- ottaa työnantajan omaisuutta tai asiakastietoja mukaansa;
- vahingoittaa työnantajaa tahallaan;
- aloittaa kilpailevan toiminnan, joka vahingoittaa työnantajaa vakavasti;
- jättää työt kokonaan tekemättä ilman perustetta.
Työntekijän purkuperuste voi täyttyä esimerkiksi, jos työnantaja irtisanomisaikana jättää palkan maksamatta tai vaarantaa vakavasti työntekijän turvallisuuden.
Mikään näistä teoista ei automaattisesti oikeuta purkamiseen, vaan purkuperuste arvioidaan tapauskohtaisesti kokonaisuutena. Se, että työsuhde on jo irtisanottu, ei itsessään alenna erittäin painavan syyn vaatimusta. Lyhyen jäljellä olevan irtisanomisajan merkityksestä purkuperusteen arvioinnissa ei ole vakiintunutta oikeuskäytäntöä, joten sen vaikutuksesta ei voida tehdä yleispätevää johtopäätöstä.
Lievempi moitittava käytös voi johtaa huomautukseen tai varoitukseen. Rajatapauksessa turvallisempi ratkaisu on antaa irtisanomisajan kulua loppuun tai vapauttaa työntekijä työnteosta.
Määräaika ja menettely ovat samat kuin muulloin
Purku on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun purkava osapuoli sai tiedon perusteesta, tai pätevän esteen jälkeen 14 päivän kuluessa esteen lakkaamisesta (8 luvun 2 §). Ennen purkua työnantajan on varattava työntekijälle tilaisuus tulla kuulluksi, ja työntekijällä on oikeus avustajaan. Jos työntekijä purkaa, hänen on kuultava työnantajaa (9 luvun 2 §).
Purkuilmoitus toimitetaan henkilökohtaisesti tai, jos se ei ole mahdollista, kirjeitse tai sähköisesti (9 luvun 4 §). Työehtosopimuksessa voi olla menettelystä poikkeavia määräyksiä (13 luvun 7 §).
Poissaoloon perustuvaa purkautuneena pitämistä ei kannata käyttää, jos työnantaja tietää, miksi työntekijä on poissa, tai jos se ei ole yrittänyt tavoittaa häntä (KKO 2026:8 ja KKO 2021:66).
Mitä seuraa perusteettomasta purusta irtisanomisaikana?
Jos työnantaja purkaa työsopimuksen irtisanomisaikana ilman erittäin painavaa syytä, työntekijällä voi olla oikeus jäljellä olevan irtisanomisajan palkkaa vastaavaan korvaukseen. Korvausvastuun oikeusperuste ja määrä arvioidaan tapauskohtaisesti. Irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä säädetään työsopimuslain 6 luvun 4 §:ssä.
Esimerkki: Työntekijän kuukausipalkka on 3 000 euroa, ja irtisanomisaikaa on jäljellä kaksi kuukautta, kun työnantaja purkaa sopimuksen ilman perustetta. Jos työnantajan korvausvastuu määräytyy työsopimuslain 6 luvun 4 §:n perusteella, kahden kuukauden noudattamatta jäänyttä irtisanomisaikaa vastaava korvaus on tässä tapauksessa 6 000 euroa.
Työnantajan perusteeton purku irtisanomisaikana voi lisäksi synnyttää oikeuden työsopimuslain 12 luvun 2 §:ssä tarkoitettuun korvaukseen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Tämä korvaus on erotettava työsopimuslain 6 luvun 4 §:n mukaisesta irtisanomisajan palkkaa vastaavasta korvauksesta. Korvausvastuun edellytykset ja korvauksen määrä riippuvat muun muassa siitä, oliko alkuperäinen irtisanominen lainmukainen ja millä perusteella työsopimus myöhemmin purettiin.
Jos työntekijä purkaa sopimuksen irtisanomisaikana ilman riittävää perustetta, hän voi joutua maksamaan työnantajalle jäljellä olevan irtisanomisajan palkkaa vastaavan korvauksen.
Korvauskanne on nostettava kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä (13 luvun 9 §).
Jos työnantaja purkaa sopimuksen työntekijän menettelyn vuoksi, työttömyysetuuteen voi tulla 45 päivän karenssi. Jos työntekijä riitauttaa työnantajan suorittaman työsopimuksen purkamisen todisteellisesti kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä, korvauksetonta määräaikaa ei lähtökohtaisesti aseteta ennen riitautusasian käsittelyä. Poikkeuksena on muun muassa ilmeisen aiheeton riitautus (työttömyysturvalain 2 a luvun 1 §).
Kaksi erilaista tilannetta
Esimerkki 1: Tuotannollisista syistä irtisanottu myyjä kopioi irtisanomisaikana asiakasrekisterin muistitikulle siirtyäkseen kilpailijalle. Työnantaja kuulee häntä ja purkaa sopimuksen viikon kuluttua havainnosta. Jos purkuperuste täyttyy ja työsopimus puretaan lainmukaisesti, työnantajan ei tarvitse maksaa jäljellä olevan irtisanomisajan palkkaa vastaavaa korvausta.
Esimerkki 2: Irtisanoutunut työntekijä myöhästyy irtisanomisaikana kahdesti, ja työnantaja purkaa sopimuksen. Purkuperuste ei todennäköisesti täyty, joten työnantaja voi joutua maksamaan jäljellä olevan irtisanomisajan palkkaa vastaavan korvauksen.
Milloin juristin apu kannattaa?
Irtisanomisajan purkuriidoissa korvausvaatimus koskee usein jäljellä olevan irtisanomisajan palkkaa vastaavaa korvausta. Lisäksi työntekijällä voi olla oikeus korvaukseen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä.
Juristi arvioi, riittääkö teko purkuun, laskee jäljellä olevan irtisanomisajan palkkaa vastaavan korvauksen ja muut mahdolliset saatavat sekä laatii vaatimuksen tai vastineen. Juristi voi ehdottaa työnantajalle vähemmän riskialtista vaihtoehtoa, kuten työntekijän vapauttamista työntekovelvollisuudesta.
Usein kysyttyä
Voiko työnantaja purkaa sopimuksen irtisanomisaikana, koska työntekijä ei enää motivoidu työhön?
Ei pelkästään sen vuoksi. Heikentynyt työmotivaatio ei ole erittäin painava syy. Työnantaja voi vapauttaa työntekijän työnteosta ja maksaa palkan irtisanomisajan loppuun.
Voiko työntekijä lähteä kesken irtisanomisajan?
Voi, jos siitä sovitaan työnantajan kanssa tai jos työntekijällä on purkuperuste. Muuten lähteminen voi johtaa velvollisuuteen korvata jäljellä olevan irtisanomisajan palkka.
Voiko työnantaja kieltää tulemasta töihin irtisanomisaikana?
Voi vapauttaa työntekijän työnteosta, mutta palkka on maksettava irtisanomisajan loppuun.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa