Minilex - Lakipuhelin

Pakkokeinoasioiden oikeudenkäynti

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Pakkokeinoja ovat kiinniotto, pidättäminen ja vangitseminen, yhteydenpidon rajoittaminen, matkustuskielto, vakuustakavarikko, takavarikko, kotietsintä, paikanetsintä, laite-etsintä, henkilöntarkastus ja salaiset pakkokeinot kuten telekuuntelu, televalvonta, sijaintitietojen hankkiminen, tukiasematietojen hankkiminen, suunnitelmallinen tarkkailu, peitelty tiedonhankinta, tekninen kuuntelu ja -katselu, peitetoiminta, valeosto ja valvottu läpilasku. Pakkokeinot käsitellään eri oikeudenkäynnissä kuin syyte itse rikoksesta.

Tuomioistuin päättää vangitsemisesta ja eräistä muista pakkokeinoasioista ennen itse syytteen käsittelyä. Tuomioistuin saa syyttäjän ja esitutkintavaiheessa myös poliisin vaatimuksesta määrätä rikoksesta todennäköisin syin epäillyn vangittavaksi, kun epäillystä rikoksesta ei ole säädetty lievempää rangaistusta kuin kaksi vuotta vankeutta. Vangitsemisesta päättää yleensä syyteasiassa toimivaltainen tuomioistuin, mutta virka-ajan ulkopuolella vangitsemisasian voi käsitellä myös muu käräjäoikeus esimerkiksi niin sanottu päivystävä käräjäoikeus. Käräjäoikeus on päätösvaltainen myös, kun siinä on yksin puheenjohtaja. Istunto voidaan pitää myös muuna kuin virka-aikana ja muussa paikassa kuin alioikeuden istunnot yleensä pidetään. Vangitsemisvaatimus otetaan käsittelyyn tuomioistuimessa aina viipymättä. Vaatimus pidätetyn vangitsemisesta on tehtävä tuomioistuimelle viipymättä ja viimeistään kolmantena päivänä kiinniottamispäivästä ennen kello kahtatoista ja vaatimus on otettava tuomioistuimessa käsiteltäväksi viimeistään neljän vuorokauden kuluttua kiinniottamisesta. Vaatimuksen tehneen virkamiehen on oltava läsnä käsittelyssä. Pidätettynä olevaa on istunnossa kuultava henkilökohtaisesti ja hänellä on oikeus käyttää avustajaa. Epäilty voidaan määrätä vangittavaksi poissaolostaan huolimatta, jos hän ei ole Suomessa tai hän on tietymättömissä taikka välttelee esitutkintaa tai oikeudenkäyntiä tai on ilman laillista estettä jäänyt pois istunnosta. Epäillyn tiedossa olevalle avustajalle on kuitenkin varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Myös alle 18-vuotiaan vangittavaksi vaaditun huoltajalle on annettava tilaisuus tulla kuulluksi. Vangitsemisasian istunnossa käsitellään vain vangitsemisen edellytyksiä, ei itse epäiltyä rikosta. Päätös on julistettava heti tai viimeistään samaan rikoskokonaisuuteen liittyvien vangitsemisasioiden käsittelyn päätyttyä. Jos vaatimus pidätetyn vangitsemisesta hylätään, pidätetty on määrättävä päästettäväksi heti vapaaksi. Tutkintavankeuteen liittyvästä yhteydenpidon rajoittamisesta ja sen voimassaolon jatkamisesta päättää pidättämiseen oikeutetun virkamiehen tai vankilan johtajan esityksestä vangitsemisesta päättävä tuomioistuin. Matkustuskieltovaatimuksen tutkii syytteen nostamisen jälkeen tuomioistuin syyttäjän vaatimuksesta. Vangitsemisvaatimusta sekä vangittuna pitämistä koskevaa asiaa käsitellessään tuomioistuimen on harkittava, tulisiko vangittavaksi vaadittu tai vangittu määrätä vangitsemisen sijasta vain matkustuskieltoon. Tällöin tuomioistuin voi päättää matkustuskiellosta myös ennen syytteen nostamista. Omaisuutta voidaan määrätä vakuustakavarikkoon sakon, rikokseen perustuvan vahingonkorvauksen tai hyvityksen taikka valtiolle menetettäväksi tuomittavan rahamäärän maksamisen turvaamiseksi, jos on olemassa vaara, että epäilty pyrkii välttämään sakon, vahingonkorvauksen, hyvityksen tai rahamäärän maksamisen kätkemällä tai hävittämällä omaisuuttaan, pakenemalla tai muulla näihin rinnastettavalla tavalla. Vakuustakavarikkoasian tuomioistuinkäsittelyssä noudatetaan soveltuvin osin sitä, mitä vangitsemisvaatimuksen tekemisestä ja käsittelystä säädetään.

Oikeudenkäynnin julkisuus koskee myös esitutkinnan aikana pidettäviä oikeudenkäyntejä. Myös pakkokeinoistunto on lähtökohtaisesti julkinen. Tuomioistuin voi päättää, että vangitsemista, matkustuskieltoa ja todisteiden esittämistä koskevan asian oikeudenkäynti ennen syytteen käsittelyn alkua toimitetaan yleisön läsnä olematta eli suljetuin ovin, jos pakkokeinovaatimuksen esittäjä tutkinnallisista syistä tai epäilty itse sitä pyytää taikka jos tuomioistuin katsoo muutoin siihen olevan tarvetta. Vastoin epäillyn pyyntöä asia saadaan käydä yleisön läsnä ollessa vain painavasta syystä. Ennen syytteen käsittelyn alkua toimitettavassa pakkokeinoasian käsittelyssä tai todisteiden vastaanotossa kertyneet oikeudenkäyntiasiakirjat voidaan ratkaisun sisältävää oikeudenkäyntiasiakirjaa lukuun ottamatta edellä mainituista syistä määrätä pidettäviksi salassa enintään syyteasian käsittelyyn asti taikka kunnes asia on jätetty sillensä. Yleisöllä on kuitenkin oikeus saada niin sanotut diaaritiedot pakkokeinoa käsittelevästä tuomioistuimesta, asian yksilöidystä laadusta, asian käsittelyn vaiheista sekä suullisen käsittelyn ajankohdasta ja käsittelypaikasta samoin kuin asianosaisen yksilöimiseksi tarpeellisista tiedoista. Tuomioistuin voi kuitenkin määrätä salassa pidettäväksi asianomistajan henkilöllisyyden sellaisessa rikosasiassa, joka koskee erityisen arkaluonteista hänen yksityiselämäänsä liittyvää seikkaa. Asianosaisen itsensä pyynnöstä tieto hänen henkilöllisyydestään on kuitenkin julkinen. Toisaalta esimerkiksi takavarikkoa ja vakuustakavarikkoa koskevien pakkokeinoasioiden käsittelyn julkisuudesta ei ole säädetty erikseen samanlaisia poikkeuksia kuin vangitsemisen, matkustuskiellon ja todisteiden esittämisen osalta säädetään. Näin ollen tällainen pakkokeinoasia käsitellään kuten laissa oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa säädetään.

Salaista tiedonhankintakeinoa taikka tullitoimenpidettä koskeva pakkokeino, jossa tiedonhankintakeinon tai toimenpiteen kohteena olevaa henkilöä ei vaatimusta käsiteltäessä tarvitse kuulla, käsitellään ja ratkaisu siinä julistetaan yleisön läsnä olematta. Ratkaisun sisältävä ja muu oikeudenkäyntiasiakirja tulevat julkisiksi, kun tiedonhankintakeinon tai toimenpiteen käytöstä on viimeistään ilmoitettava rikoksesta epäillylle taikka tiedonhankintakeinon tai toimenpiteen kohteena olevalle. Jos hänelle ilmoitetaan tiedonhankintakeinon tai toimenpiteen käytöstä myöhemmin hänen henkilöllisyytensä selvittyä, oikeudenkäyntiasiakirjat tulevat julkisiksi, kun tuomioistuimelle ilmoitetaan edellä tarkoitetusta ilmoituksesta. Tuomioistuin voi erityisestä syystä päättää, että oikeudenkäyntiasiakirja tulee julkiseksi aikaisemmin.

Yleisestä kotietsinnästä ja paikanetsinnästä päättää pidättämiseen oikeutettu virkamies, eli yleensä poliisi. Erityisestä kotietsinnästä päättää syyteasiassa toimivaltainen tuomioistuin. Ennen syytteen nostamista etsinnästä saa päättää myös se käräjäoikeus, jonka tuomiopiirissä etsinnän kohteena oleva paikka sijaitsee. Asiaa käsittelevä käräjäoikeus on päätösvaltainen myös, kun siinä on yksin puheenjohtaja. Erityistä kotietsintää koskevan vaatimuksen esittää pidättämiseen oikeutettu virkamies. Vaatimus on otettava tuomioistuimessa käsiteltäväksi viipymättä vaatimuksen tehneen tai hänen määräämänsä asiaan perehtyneen virkamiehen läsnä ollessa. Asia ratkaistaan kuulematta henkilöä, jonka luona erityinen kotietsintä tullaan toimittamaan. Erityistä kotietsintää koskevaan tuomioistuimen päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Yleinen kotietsintä voidaan saattaa tuomioistuimen arvioitavaksi jälkikäteen. Sen vaatimuksesta, jonka luona kotietsintä on toimitettu, tuomioistuimen on todettava, ovatko kotietsinnän toimittamisen edellytykset olleet olemassa ja onko kotietsinnässä menetelty vaaditulla tavalla. Vaatimus on tehtävä 30 päivän kuluessa kotietsinnän toimittamisesta tai siitä myöhemmästä ajankohdasta, jolloin vaatimuksen esittäjä on saanut tiedon etsinnän toimittamisesta. Kotietsintää koskevan vaatimuksen käsittelemiseen sovelletaan soveltuvin osin samaa menettelyä kuin vagitsemisvaatimuksen käsittelyyn. Vaatimuksen esittäjälle ja pidättämiseen oikeutetulle virkamiehelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Asia voidaan ratkaista myös kirjallisesti kansliassa ilman istunnon järjestämistä, jos tuomioistuin harkitsee sen soveliaaksi.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa