Minilex - Lakipuhelin

Pakkokeinoasian istunto

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Pakkokeinoja ovat kiinniotto, pidättäminen ja vangitseminen, yhteydenpidon rajoittaminen, matkustuskielto, vakuustakavarikko, takavarikko, kotietsintä, paikanetsintä, laite-etsintä, henkilöntarkastus ja salaiset pakkokeinot kuten telekuuntelu, televalvonta, sijaintitietojen hankkiminen, tukiasematietojen hankkiminen, suunnitelmallinen tarkkailu, peitelty tiedonhankinta, tekninen kuuntelu ja -katselu, peitetoiminta, valeosto ja valvottu läpilasku.

Tuomioistuin saa vangitsemisvaatimuksen esittämiseen oikeutetun virkamiehen vaatimuksesta määrätä rikoksesta todennäköisin syin epäillyn vangittavaksi, kun epäillystä rikoksesta ei ole säädetty lievempää rangaistusta kuin kaksi vuotta vankeutta. Vangitsemisesta päättää yleensä syyteasiassa toimivaltainen tuomioistuin. Ennen syytteen nostamista pidätetyn vangitsemisesta saa päättää myös muu käräjäoikeus, jossa asian käsittely käy sopivasti päinsä. Virka-ajan ulkopuolella vangitsemisasian voi käsitellä myös niin sanottu päivystävä käräjäoikeus. Vangitsemista koskevaa asiaa käsiteltäessä käräjäoikeus on päätösvaltainen myös, kun siinä on yksin puheenjohtaja. Istunto voidaan pitää myös muuna kuin virka-aikana ja muussa paikassa kuin alioikeuden istunnot yleensä pidetään. Vangitsemisvaatimuksen tekee syyttäjä tai esitutkintavaiheessa myös poliisi. Vangitsemisvaatimus otetaan käsittelyyn tuomioistuimessa aina viipymättä. Vaatimus pidätetyn vangitsemisesta on tehtävä tuomioistuimelle viipymättä ja viimeistään kolmantena päivänä kiinniottamispäivästä ennen kello kahtatoista ja vaatimus on otettava tuomioistuimessa käsiteltäväksi viimeistään neljän vuorokauden kuluttua kiinniottamisesta. Vaatimuksen tehneen virkamiehen on oltava läsnä käsittelyssä. Pidätettynä olevaa on istunnossa kuultava henkilökohtaisesti ja hänellä on oikeus käyttää avustajaa. Epäilty voidaan määrätä vangittavaksi poissaolostaan huolimatta, jos hän ei ole Suomessa, on tietymättömissä taikka välttelee esitutkintaa tai oikeudenkäyntiä tai on ilman laillista estettä jäänyt pois istunnosta. Epäillyn tiedossa olevalle avustajalle on kuitenkin varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Myös alle 18-vuotiaan vangittavaksi vaaditun huoltajalle on annettava tilaisuus tulla kuulluksi. Vangitsemisasian istunnossa käsitellään vain vangitsemisen edellytyksiä, ei itse epäiltyä rikosta. Päätös on julistettava heti tai viimeistään samaan rikoskokonaisuuteen liittyvien vangitsemisasioiden käsittelyn päätyttyä. Jos vaatimus pidätetyn vangitsemisesta hylätään, pidätetty on määrättävä päästettäväksi heti vapaaksi.

Tutkintavankeuteen liittyvästä yhteydenpidon rajoittamisesta ja sen voimassaolon jatkamisesta päättää pidättämiseen oikeutetun virkamiehen tai vankilan johtajan esityksestä vangitsemisesta päättävä tuomioistuin. Vangittu voi saattaa asian tuomioistuimen tutkittavaksi myös vangitsemisvaatimuksesta erillisenä.

Matkustuskieltovaatimuksen tutkii syytteen nostamisen jälkeen tuomioistuin syyttäjän vaatimuksesta. Vangitsemisvaatimusta sekä vangittuna pitämistä koskevaa asiaa käsitellessään tuomioistuimen on harkittava, tulisiko vangittavaksi vaadittu tai vangittu määrätä vangitsemisen sijasta vain matkustuskieltoon. Tällöin tuomioistuin voi päättää matkustuskiellosta myös ennen syytteen nostamista. 

Omaisuutta voidaan määrätä vakuustakavarikkoon sakon, rikokseen perustuvan vahingonkorvauksen tai hyvityksen taikka valtiolle menetettäväksi tuomittavan rahamäärän maksamisen turvaamiseksi, jos on olemassa vaara, että epäilty pyrkii välttämään sakon, vahingonkorvauksen, hyvityksen tai rahamäärän maksamisen kätkemällä tai hävittämällä omaisuuttaan, pakenemalla tai muulla näihin rinnastettavalla tavalla. Vakuustakavarikkoasian tuomioistuinkäsittelyssä noudatetaan soveltuvin osin mitä vangitsemisvaatimuksen tekemisestä ja käsittelystä säädetään.

Yleisestä kotietsinnästä ja paikanetsinnästä päättää pidättämiseen oikeutettu virkamies, eli yleensä poliisi. Erityisestä kotietsinnästä päättää syyteasiassa toimivaltainen tuomioistuin. Ennen syytteen nostamista etsinnästä saa päättää myös se käräjäoikeus, jonka tuomiopiirissä etsinnän kohteena oleva paikka sijaitsee. Asiaa käsittelevä käräjäoikeus on päätösvaltainen myös, kun siinä on yksin puheenjohtaja. Erityistä kotietsintää koskevan vaatimuksen esittää pidättämiseen oikeutettu virkamies. Vaatimus on otettava tuomioistuimessa käsiteltäväksi viipymättä vaatimuksen tehneen tai hänen määräämänsä asiaan perehtyneen virkamiehen läsnä ollessa. Asia ratkaistaan kuulematta henkilöä, jonka luona erityinen kotietsintä tullaan toimittamaan. Erityistä kotietsintää koskevaan tuomioistuimen päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. 

Yleinen kotietsintä voidaan saattaa tuomioistuimen arvioitavaksi jälkikäteen. Sen vaatimuksesta, jonka luona kotietsintä on toimitettu, tuomioistuimen on todettava, ovatko kotietsinnän toimittamisen edellytykset olleet olemassa taikka onko kotietsinnässä menetelty vaaditulla tavalla. Vaatimus on tehtävä 30 päivän kuluessa kotietsinnän toimittamisesta tai siitä myöhemmästä ajankohdasta, jolloin vaatimuksen esittäjä on saanut tiedon etsinnän toimittamisesta. Kotietsintää koskevan vaatimuksen käsittelemiseen sovelletaan soveltuvin osin samaa menettelyä mitä vagitsemisvaatimuksen käsittelyyn. Vaatimuksen esittäjälle ja pidättämiseen oikeutetulle virkamiehelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Asia voidaan ratkaista myös kirjallisesti kansliassa ilman istunnon järjestämistä, jos tuomioistuin harkitsee sen soveliaaksi.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa