- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Pidättämisellä tarkoitetaan pakkokeinoa, jolla rikoksesta epäillyn vapaus rajoitetaan tietyksi aikaa. Pidättämisessä henkilöä pidetään säilössä esitutkinnan turvaamiseksi. Pidättäminen mahdollistaa myös henkilön myöhemmän vangitsemisen. Pidätetylle on ilmoitettava pidättämisen syy viipymättä, kun päätös pidättämisestä on tehty tai hänet on otettu pidättämismääräyksen perusteella kiinni.
Pidättäminen edellyttää aina, että rikoksen epäillään tapahtuneen ja että pidätettävän henkilön epäillään syyllistyneen kyseiseen rikokseen. Täyttä näyttöä ei tällöin edellytetä, vaan epäilylle tulee olla todennäköinen syy. Kun henkilöä on syytä epäillä rikoksesta, hänet saadaan pidättää, vaikka epäilyyn ei ole todennäköisiä syitä, jos pidättämiseen on muuten edellytykset ja epäillyn pidättäminen on odotettavissa olevan lisäselvityksen vuoksi erittäin tärkeää.
Epäilty saadaan pidättää ensinnäkin, jos rikoksesta ei ole säädetty lievempää rangaistusta kuin kaksi vuotta vankeutta.
Pidättäminen on sallittu myös silloin, kun rikoksesta on säädetty lievempi rangaistus, mutta siitä säädetty ankarin rangaistus on vähintään vuosi vankeutta ja epäillyn henkilökohtaisten olosuhteiden tai muiden seikkojen perusteella on syytä epäillä, että hän lähtee pakoon taikka muuten karttaa rikosoikeudellisia toimenpiteitä, kuten esitutkintaa tai oikeudenkäyntiä. Tällöin puhutaan paonvaarasta. Kvalifioitu paonvaara puolestaan tarkoittaa, että epäilyllä ei ole vakinaista asuntoa Suomessa ja on todennäköistä, että hän poistumalla maasta karttaa rikosoikeudellisia toimenpiteitä. Myös tällä perusteella henkilö saadaan pidättää.
Epäilty saattaa myös vaikeuttaa asian selvittämistä esimerkiksi hävittämällä todistusaineistoa tai vaikuttamalla mahdolliseen todistajaan. Käsillä on tällöin niin sanottu sotkemisvaara. Lisäksi pidätys on jatkamisvaaran perusteella sallittu, jos on syytä epäillä, että pidätetty jatkaisi rikollista toimintaa.
Pidätys sallitaan myös, kun epäilty henkilö on poliisille tuntematon ja kieltäytyy ilmoittamasta nimeään tai osoitettaan. Samoin menetellään, jos pidätettävä antaa henkilöllisyydestään ilmeisesti virheellisen tiedon. Tällöin puhutaan vangitsemisesta identifiointitarkoituksessa.
Alle 15-vuotiaana tehdystä rikollisesta teosta epäiltyä ei saa pidättää.
Kansanedustajaa ei saa ennen oikeudenkäynnin alkamista pidättää ilman eduskunnan suostumusta. Poikkeuksena on kuitenkin tilanne, jossa kansanedustajaa painavista syistä epäillään syylliseksi rikokseen, josta säädetty lievin rangaistus on vähintään kuusi kuukautta vankeutta. Kansanedustajan pidättämisestä on heti ilmoitettava eduskunnan puhemiehelle.
Ketään ei saa pidättää, jos pidättäminen olisi kohtuutonta. Kohtuuttomuuden arvioinnissa otetaan huomioon asian laatu, rikoksesta epäillyn ikä sekä muut henkilökohtaiset olosuhteet. Pidätetty on päästettävä vapaaksi heti, kun pidättämisen edellytyksiä ei enää ole. Pidätetty on päästettävä vapaaksi viimeistään vangitsemisvaatimuksen tekemistä varten säädetyn ajan kuluttua, jollei häntä vaadita vangittavaksi. Pidätetyn päästämisestä vapaaksi päättää pidättämiseen oikeutettu virkamies. Vangitsemisvaatimusta käsiteltäessä vapaaksi päästämisestä päättää tuomioistuin.
Rikoksesta pidätettyä tai vangittua, joka on päästetty vapaaksi, ei saa uudelleen pidättää samasta rikoksesta sellaisen seikan nojalla, joka on ollut viranomaisen tiedossa, kun pidättämisestä tai vangitsemisesta päätettiin.
Poliisimiehellä on oikeus muun muassa pidättämisen yhteydessä tarkastaa, mitä henkilöllä on vaatteissaan tai muuten yllään taikka mukanaan olevissa tavaroissa. Tarkastus tehdään sen varmistamiseksi, ettei pidätettävällä ole hallussaan esineitä tai aineita, joilla hän voi vaarantaa säilyttämisensä tai aiheuttaa vaaraa itselleen tai muille.
Pidättämisestä päättää pidättämiseen oikeutettu virkamies. Pidättämiseen oikeutetuista poliisimiehistä säädetään laissa. Pidättämiseen oikeutettuja ovat muun muassa poliisiylijohtaja, poliisipäällikkö, rikostarkastaja ja rikoskomisario.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa