Minilex - Lakipuhelin

Lakiosan vaatiminen leskeltä on tärkeää etenkin, jos puolisoilla oli testamentti


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Jos kuollut aviopuoliso on tehnyt koko omaisuudestaan testamentin lesken hyväksi, testamentti on tehoton siltä osin kuin se loukkaa rintaperillisten lakiosaoikeutta. Rintaperillinen voi lakiosailmoituksen tekemällä vaatia lakiosaa leskeltä. Lakiosa tarkoittaa rintaperilliselle tai ottolapselle kuuluvaa osuutta edesmenneen vanhempansa jäämistöstä. Lakiosan suuruus on puolet rintaperilliselle lain mukaan kuuluvasta perintöosan arvosta.

Jotta lakiosan voi saada, täytyy sitä vaatia. Tilanteet rintaperillisen ja lesken välillä vaihtelevat pääasiassa kahden eri vaihtoehdon välillä: joko on tehty rintaperillisten lakiosaoikeutta loukkaava testamentti lesken eduksi tai testamenttia ei ole tehty lainkaan. Silloin kun lesken ja perittävän välillä oli tehty rintaperillisen lakiosaoikeutta loukkaava testamentti, rintaperillisen lakiosavaade aloitetaan pakollisella lakiosailmoituksella testamentinsaajalle, eli siis tässä tilanteessa leskelle. Lakiosailmoitus on tehtävä noudattaen todisteellista tiedoksiantoa ja kuuden kuukauden määräaikaa siitä, kun testamentti annettiin rintaperilliselle tiedoksi.

Mikä tahansa tiedoksiantotapa ei siis ole rintaperillisen käytettävissä leskelle annettavassa lakiosailmoituksessa. Todisteellista tiedoksiantoa ei täytä vaikkapa 1. luokan postimerkillä lähetetty kirje tai pelkkä suullinen ilmoitus puhelimessa lakiosailmoituksen tekemisestä. Rintaperillisen pitää tehdä leskelle lakiosailmoitus noudattamalla nimenomaan todisteellista tiedoksiantoa. Siinä on neljä vaihtoehtoa. Joko rintaperillinen käyttää haastemiehen toimittamaa tiedoksiantoa, antaa lakiosailmoituksen tiedoksi saantitodistusta vastaan, luovuttaa asiakirjan eli lakiosailmoituksen lesken haltuun ja kirjoittaa siitä vielä tiedoksiannon vastaanottotodistuksen lesken kanssa tai tekee sijaistiedoksiannon.

Lakiosailmoitukselle ei ole säädetty määrämuotoa. Siitä täytyy kuitenkin tulla selväksi se, että rintaperillinen vaatii lakiosaansa. Esimerkiksi: “Minä, herra x, vaadin lakiosani isäni y:n jäämistöstä”. Huomio, että lakiosailmoitus tehdään nimenomaisesti testamentin saajalle, ei esimerkiksi käräjäoikeudelle.

On huomioitava, että leskelle ei tarvitse tehdä lakiosailmoitusta sen perusteella, että hänellä on hallintaoikeus yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon. Rintaperillisen on esitettävä lakiosailmoitus vain sellaiselle testamentin saajalle, jonka oikeus loukkaa rintaperillisen oikeutta lakiosaan. Näin ollen rintaperillisen ei välttämättä tarvitse tehdä leskelle lakiosailmoitusta, mikäli hänellä on oikeus hallita jäämistöä muulla perusteella, kuin rintaperillisen oikeutta loukkaavan testamentin perusteella.

Toisessa tyyppitilanteessa, jossa testamenttia lesken hyväksi ja rintaperillisten lakiosaoikeuden vahingoksi ei ole tehty, ei siis lakiosailmoitusta tarvita. Tällöin rintaperillisen täytyy esittää pesänselvityksen jälkeen vaatimus perinnön jaosta eli ns. jakovaade. Rintaperillinen saa lakiosansa joko kuolinpesän osakkaiden sopimuksen mukaan sopimusjaossa tai pesänjakajan määräyksestä toimitusjaossa. Pesänjakaja toimittaa pesänjaon rintaperillisen vaatiessa.

Jakovaateelle ei ole asetettu määräaikaa. Kukin osakas voi esittää jakovaatimuksen kun pesänselvitys on päättynyt. Kun pesän selvitys todetaan päättyneeksi esimerkiksi perunkirjoituksessa, jakovaatimuksen voi tehdä heti periaatteessa perunkirjoituksen jälkeen. Muiden osakkaiden vastustus ei estä jakovaateen esittämistä ja loppuunviemistä.

Kun tarvitset lisätietoa perinnönjaon toimittamisen eri vaihtoehdoista tai vaikkapa apua lakiosailmoituksen tekoon, kannattaa olla yhteydessä lakimieheen.

 

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

 

Selaa lakitietoa