- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
Rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on oikeus lakiosaan perittävän kuoleman jälkeen. Jos perittävän lapsi on kuollut, oikeus siirtyy hänen jälkeläiselleen. Lakiosa on puolet rintaperilliselle lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan tulevasta perintöosan arvosta. Jos perittävältä jäi omaisuutta 100 000 euroa ja kaksi rintaperillistä, kummankin perintöosan suuruus on 50 000 euroa ja lakiosa 25 000 euroa. Lakiosa on se vähimmäismäärä, joka rintaperillisen tulee saada siitäkin huolimatta, että perittävä on määrännyt omaisuudestaan testamentilla. Laissa on säännökset siitä, milloin perillinen voidaan tehdä perinnöttömäksi. Tällöin rintaperillinen menettää myös oikeutensa lakiosaan.
Lakiosan poistaminen rintaperilliseltä on mahdollista vain poikkeuksellisesti. Perinnöttömäksi tekemisestä on määrättävä testamentissa ja samalla on mainittava myös perinnöttömäksi tekemisen peruste. Perusteen tulee olla mahdollista näyttää toteen.
Sen estämättä, mitä rintaperillisen lakiosaoikeudesta säädetään, perittävä voi tehdä perillisen perinnöttömäksi, jos tämä on tahallisella rikoksella syvästi loukannut perittävää, hänen perimispolvessa olevaa sukulaistaan, ottolastaan tai tämän jälkeläistä. Lisäksi perittävä voi tehdä rintaperillisen kokonaan perinnöttömäksi, jos perillinen jatkuvasti viettää kunniatonta tai epäsiveellistä elämää.
Jos rintaperillinen menettää oikeutensa lakiosaan edellä mainituista syistä johtuen, perinnön saa se, joka olisi ollut oikeutettu perintöön siinä tapauksessa, että perillinen olisi kuollut ennen perittävää. Perittävä voi kuitenkin testamentissaan määrätä, kenelle vapautuva osuus menee. Jos testamentissa on vain määräys perinnöttömäksi tekemisestä, mutta ei siitä, kenelle kyseinen osuus menee, osuuden saa sijaantuloperilliset eli perinnöttömäksi tehdyn jälkeläiset.
Rintaperillisen lakiosaoikeus on Suomessa hyvin vahva, joten perusteen perinnöttömäksi tekemiselle ja edellytykset sen menestymiselle ovat tiukat. Perillisen on siis täytynyt tahallisella rikoksella syvästi loukata perittävää, perittävän perimyspolvessa olevaa sukulaista, ottolasta tai tämän jälkeläistä, jotta hänet voidaan tehdä perinnöttömäksi. Perinnöttömäksi voi tehdä myös silloin, jos perillinen jatkuvasti viettää kunniatonta tai epäsiveellistä elämää. Perinnöttömäksi tekemisen perusteet tulee aina mainita testamentissa ja perusteet perinnöttömäksi tekemiselle tulee olla olemassa jo testamentin allekirjoittamishetkellä.
Tahallinen rikos tarkoittaa aina syyllisyyden toteamista tuomioistuimessa. Yksittäinen ja vähäinen rikos ei välttämättä riitä perusteeksi perinnöttömäksi tekemiselle, mutta jos tuomioita on useita, voivat ne yhdessä olla riittävä peruste. Rikollisen toiminnan tulee olla myös syvästi loukkaavaa. Kunniattoman ja epäsiveellisen elämän arviointi on aina kokonaisharkintaa. Esimerkiksi väkivaltaisuus perittävää kohtaan voi olla riittävä peruste. Lisätietoa siitä, milloin rikos katsotaan tahalliseksi ja syvästi loukkaavaksi tai mitä tarkoitetaan jatkuvalla kunniattomalla ja epäsiveellisellä elämällä saat soittamalla lakipuhelimeen.
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.